Lebapin maakunta
| Lebapin maakunta | |
|---|---|
 Amudarjan Kerkin lähellä ylittävä silta. |
|
 Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla. |
|
| Valtio | Turkmenistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Türkmenabat |
| Pinta-ala | 93 730 km² |
| Väkiluku (2022) | 1 447 298 |
| Maakunnan sivusto | |
Lebapin maakunta (turkmeeniksi Lebap welaýaty) on hallintoalue Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin koillisosassa. Sen keskus on Türkmenabatin kaupunki. Alueen pinta-ala on 93 730 neliökilometriä.[1] Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 1 447 298 asukasta[2].
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lebapin maakunta rajoittuu etelässä ja lounaassa Maryn ja Ahalin sekä luoteessa Daşoguzin maakuntiin, pohjoisessa ja koillisessa Uzbekistanin Xorazmin, Buharan, Qashqadaryon ja Surxondaryon alueisiin sekä kaakossa Afganistaniin. Se on etupäässä aavikkoa, jonka läpi virtaa Amudarjajoki.[3]
Amudarjan vasen ranta on Karakumin aavikkoa, jonka kaakkoisosaan ulottuu Garabilin ylänköalue. Joen oikean rannan pohjoisosa on Kyzylkumin aavikkoa ja keskiosa Sandyklyn hiekka-aroa. Idässä sijaitsee Köýtendagin vuoristo, johon kuuluu Turkmenistanin korkein vuori Aýrybaba (3 139 metriä).[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rikki, maakaasu, maaöljy, kaliumkarbonaatti, vuorisuola, selestini, kalkkikivi ja muut rakennusaineet[1].
Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Talvi on säältään epävakainen ja kesä kuuma ja kuiva. Tammikuun keskilämpötila on –4:stä +2:een ja heinäkuun 29,5 astetta. Aavikolla lämpötila saattaa nousta 50 asteeseen. Vuosittainen sademäärä on 100–300 millimetriä.[3]
Tärkein vesilähde on Amudarja, josta saa alkunsa muun muassa Karakumin kanava. Aavikon kasvillisuus koostuu etupäässä heinäkasveista ja pensaista. Amudarjan laaksossa on rantametsiä ja vuorilla paikoitellen katajametsiä. Eläinkuntaan kuuluvat muun muassa kuhertajagaselli, isokauris, afrikanvillikissa, hietakissa, kettu, susi ja kultasakaali.[3][4] Maakunnassa sijaitsevat Repetekin, Amudarjan ja Köýtendagin luonnonpuistot[1].
Hallinollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakunta tunnettiin aikaisemmin Çärjewin alueena. Se perustettiin vuonna 1939, lakkautettiin 1963 ja perustettiin uudelleen vuonna 1970.[3] Nykyinen ”jokirantaa” tarkoittava nimi otettiin käyttöön vuonna 1992[5].
Lebapin maakunta käsittää hallinnollisesti kahdeksan piirikuntaa eli etrapia sekä Türkmenabatin piirikuntatasoisen kaupungin. Piirikunnat ovat Çärjew, Darganata, Dänew, Halaç, Hojambaz, Kerki, Köýtendag ja Saýat.[6] Türkmenabatin eli entisen Çärjewin ohella huomattavia kaupunkeja ovat Kerki (entinen Atamyrat) ja Gazojak[7].
Asutus on keskittynyt Amudarjan varrelle[3]. Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan maakunnan asukkaista 79,4 prosenttia oli turkmeeneja, 11,6 prosenttia uzbekkeja ja 5,3 prosenttia venäläisiä[8]. Vuonna 2020 turkmeenien osuudeksi arvioitiin 84,4, uzbekkien 12,6 ja venäläisten 1,5 prosenttia[9].
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keinokasteltu maatalous on keskittynyt viljan ja puuvillan viljelyyn sekä karjanhoitoon. Maakunta on Turkmenistanin toiseksi suurin maakaasun tuottaja. Lisäksi on kemian, metalli-, rakennustarvike-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Seydissä toimii öljynjalostamo ja Türkmenabatissa suuri lannoitetehdas. Köýtendagin piirikunnassa tuotetaan rikkiä, kaliumkarbonaattia ja kivisuolaa.[1]
Türkmenabat on tärkeä maantie- ja rautatieliikenteen keskus. Siellä on myös lentoasema. Amudarjalla ja Karakumin kanavalla on tavaraliikennettä.[1]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Türkmenabatissa toimii Seýitnazar Seýdille nimetty kasvatustieteellinen korkeakoulu ja Turkmenistanin maatalousyliopiston osasto. Kulttuurilaitoksia ovat kotiseutumuseo sekä musiikki- ja draamateatteri. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat keskiaikaisen Amulin kaupungin rauniot, Daýahatynin karavaaniseralji ja Astanababan mausoleumit.[1][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Magtymow, Amanguly & Hudaýýarow, Meret: Türkmenistanyň geografiasy: Mugallymçylyk mekdepleri üçin synag okuw kitaby, s. 343–355. Aşgabat: Türkmen döwlet neşirýat gullugy, 2012.
- ↑ Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022 goda Türkmenistanyň Statistika baradaky döwlet komiteti. Viitattu 21.11.2024.
- ↑ a b c d e f Turkmenskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 494–496. Ašhabad: Glavnaja redaktsija Turkmenskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 29, s. 24–25. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1978.
- ↑ a b Brummell, Paul: Turkmenistan: The Bradt Travel Guide, s. 184–199. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2005. ISBN 978-1-84162-144-9
- ↑ Habarlaşmak üçin Lebap welaýat häkimliginiň resmi saýty. Viitattu 21.11.2024.
- ↑ Lebap Britannica. Viitattu 21.11.2024.
- ↑ Perepis naselenija Turkmenistana v 1995 godu Meteožurnal. Viitattu 22.11.2024.
- ↑ Naselenije Turkmenistana i jego natsionalnyi sostav v 2020 godu (otsenka) Meteožurnal. Viitattu 23.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lebapin maakunta Wikimedia Commonsissa
