Maryn maakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maryn maakunta
Kameleja laiduntamassa Mervin raunioiden edustalla.
Kameleja laiduntamassa Mervin raunioiden edustalla.
Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla.
Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla.
Valtio Turkmenistan
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Mary
Pinta-ala 87 140 km²
Väkiluku (2022) 1 613 386
Maakunnan sivusto

Maryn maakunta (turkmeeniksi Mary welaýaty) on hallintoalue Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin kaakkoisosassa. Sen keskus on Maryn kaupunki. Alueen pinta-ala on 87 140 neliökilometriä.[1] Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 1 613 386 asukasta[2].

Maantiede, ilmasto ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maryn maakunta rajoittuu lännessä Ahalin ja pohjoisessa ja koillisessa Lebapin maakuntiin sekä kaakossa ja etelässä Afganistaniin[1]. Pääosin Turanin alangon kaakkoisosassa sijaitseva maakunta on kumpuilevaa, pohjoiseen päin loivasti laskeutuvaa tasankoa[3].

Maakunnan pohjois- ja keskiosat ovat Karakumin hiekka-aavikkoa. Etelässä sijaitsevat Paropamisusvuorten reuna-alueen muodostavat Bathyzin ja Garabilin ylängöt. Hyötykaivannaisiin kuuluvat maakaasu, ruokasuola ja rakennusaineet.[4]

Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Talvi on leuto ja vähäluminen ja kesä pitkä, kuuma ja kuiva. Tammikuun keskilämpötila on –2 ja heinäkuun 28–32,2 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 115–140 ja etelässä 240–265 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä talvella ja keväällä.[4]

Tärkein vesilähde on Amudarjasta alkunsa saava Karakumin kanava, joka ulottui Murgabin keidasalueelle vuonna 1959. Paropamisukselta virtaavat Murgab ja sen sivujoet Kashan ja Kushk, joiden vesi käytetään kokonaan maatalouden keinokasteluun. Aavikolla hyödynnetään myös pohjavettä.[4]

Aavikon kasvillisuus koostuu heinäkasveista, pensaista ja saksaulpuista. Murgabin varrella on rantametsiä. Bathyzin ylängöllä ja Kushkin seudulla kasvaa paikoin pistaasipuita. Aavikon eläinlajeihin kuuluvat kuhertajagaselli, saiga-antilooppi, susi, korsakki ja kultasakaali. Bathyzin luonnonpuistossa elävät argaali, leopardi, tiikerihilleri ja juovahyeena sekä jokien varsilla villisika ja piikkisika.[4]

Hallinnollinen jako ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1939 perustettu, 1963 lakkautettu ja 1970 uudelleen perustettu maakunta[4] jakautuu hallinnollisesti Maryn ja Baýramalyn piirikuntatasoisiin kaupunkeihin sekä 11 piirikuntaan, jotka ovat Baýramaly, Garagum, Mary, Murgap, Oguzhan, Sakarçäge, Serhetabat, Tagtabazar, Türkmengala, Wekilbazar ja Ýolöten[5].

Noin kolme neljäsosaa väestöstä asuu maaseudulla[1]. Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan maakunnan asukkaista 85,9 prosenttia oli turkmeeneja, 4,3 prosenttia venäläisiä ja 3,6 prosenttia belutšeja[6]. Vuonna 2020 turkmeenien osuudeksi arvioitiin 91,2, belutšien 4,1 ja venäläisten 1,2 prosenttia[7].

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunta on Turkmenistanin tärkeimpiä maakaasun, sähkön ja lannoitteiden tuottajia. Siellä on myös elintarvike-, tekstiili-, metalli- ja rakennustarviketeollisuutta. Maryn lähellä sijaitsee suuri maakaasua käyttävä sähkövoimala ja lannoitetehdas. Maatalous tuottaa puuvillaa, viljaa, vihanneksia, hedelmiä, lihaa, maitoa, villaa ja nahkaa.[1][8]

Maryn kautta kulkee Aşgabatin ja Türkmenabatin välinen maantie ja rautatie, joista haarautuvat yhteydet Afganistaniin. Kaupungissa on myös kansainvälinen lentoasema. Karakumin kanavalla on tavaraliikennettä.[1][9]

Maryssa toimii Turkmenistanin energiakorkeakoulu ja joukko eri alojen ammattioppilaitoksia[1]. Kulttuurilaitoksia ovat alueen kotiseutumuseo ja kulttuuripalatsi. Maakunnan ja koko Turkmenistanin tärkein nähtävyys ovat Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat muinaisen Mervin kaupungin rauniot. Muita kohteita ovat Goňur Depen pronssikautinen asutus Maryn keitaan pohjoisreunalla ja Ýekedeşikin asuinluolat lähellä Afganistanin rajaa.[9]

  1. a b c d e f Magtymow, Amanguly & Hudaýýarow, Meret: Türkmenistanyň geografiasy: Mugallymçylyk mekdepleri üçin synag okuw kitaby, s. 335–342. Aşgabat: Türkmen döwlet neşirýat gullugy, 2012.
  2. Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022 goda Türkmenistanyň Statistika baradaky döwlet komiteti. Viitattu 23.11.2024.
  3. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 15, s. 433–434. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1974.
  4. a b c d e Turkmenskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 486–490. Ašhabad: Glavnaja redaktsija Turkmenskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
  5. Habarlaşmak üçin Mary welaýatynyň häkimligi. Viitattu 23.11.2024.
  6. Perepis naselenija Turkmenistana v 1995 godu Meteožurnal. Viitattu 23.11.2024.
  7. Naselenije Turkmenistana i jego natsionalnyi sostav v 2020 godu (otsenka) Meteožurnal. Viitattu 23.11.2024.
  8. Biz barada Mary welaýatynyň häkimligi. Viitattu 23.11.2024.
  9. a b Brummell, Paul: Turkmenistan: The Bradt Travel Guide, s. 200–224. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2005. ISBN 978-1-84162-144-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]