Latvian päähallintopiiri

Latvian historia

• Liiviläiset
• Baltit
  • Latgallit
  • Kuurit
  • Semgallit
  • Seelit
• Viikinkiaika Latviassa
• Baltiansaksalaiset
• Ristiretket Baltiaan
• Liivinmaan liitto
  • Liivinmaan ritarikunta
  • Riian arkkihiippakunta
  • Kuurinmaan hiippakunta
• Vanha Liivinmaa
• Baltian valtatyhjiö
• Liivinmaan sota
• Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
• Puolan sota
• Pohjan sota
• Suuri Pohjan sota
• Itämerenmaakunnat
  • Vironmaan kuvernementti
  • Liivinmaan kuvernementti
  • Kuurinmaan kuvernementti
• Ober Ost
• Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
• Baltian yhdistynyt herttuakunta
• Latvian tasavalta
• Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)
• Molotov–Ribbentrop-sopimus
• Latvian päähallintopiiri
• Ostlandin valtakunnankomissariaatti
• Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
• Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
• Latvian tasavalta

Latvian päähallintopiiri oli toisen maailmansodan aikana Latvian sosialistisen neuvostotasavallan käsittävä alue, joka kuului Saksan muodostamaan miehityshallintoon, Ostlandin valtakunnankomissariaattiin. Latvian päähallintopiirin kenraalikomissaarina toimi Otto-Heinrich Drechsler. Latviaan perustetun muodollisesti riippumattoman itsehallintoelimen johdossa oli kenraali Oskars Dankers.

Latvian päähallintopiiri oli jaettuna Dünaburgin (Daugavpilsin), Libau (Liepājan), Mitaun (Jelgavan), Riaan (Riika) ja Wolmarin (Valmieran) alapiireihin.

Sotarikokset

Latvian päähallintopiirissä hävitettiin noin 18 000 latvialaista, 70 000 juutalaisia ja 2 000 romania. Lähes koko Latvian juutalaisväestö kuoli. Noin 25 000 juutalaista oli tuotu Saksasta, Itävallasta sekä Böömin ja Määrin protektoraatista. Heistä surmattiin noin 20 000. Tehtävään osallistuivat latvialaiset yhteistoimintamiehet, Sicherheitsdienst sekä Einsatzgruppe A.

Latvialaisten osallistuminen sotatoimiin

Latvialaiset jakautuvat kahtia. Osa liittyi saksalaismiehityksen alettua Neuvostoliiton johtamaan noin 1 500 hengen Latvian partisaaniliikkeeseen, joka teki erilaisia sabotaaseja saksalaiskohteisiin.

Toisaalta saksalaiset muodostivat latvialaisista 15. Waffen-SS-divisioona (1. latvialainen). Puna-armeija valtasi Riian 13. lokakuuta 1944 edettyään halki maan heinäkuun puolessa välissä 1944. Latvialaisjoukko hävisi taistelun Kurzemessä, ja loput joukot olivat pääasiassa Kuurinmaan motissa sodan loppuun asti.

Koska Latvia oli hyväksytty jäseneksi elokuussa 1940 Neuvostoliittoon, piti Neuvostoliitto Saksan puolella vapaaehtoisesti tai pakko-otoin taistelleita latvialaisia maanpettureina sekä rankaisi heitä. Latviassa on edelleen joidenkin SS-veteraanien ja venäläisten kesken suuri erimielisyys Saksan riveissä taistelleiden oikeutuksesta, mikä näkyy muun muassa erimielisyyksinä muistoparaateissa ja -merkeissä.