Kyrönjoki

Kyrönjoki Kyro älv
Kesäinen Kyrönjoki Ylistarossa
Alkulähde	Jalasjoen ja Kauhajoen yhtymä, Kurikka
Laskupaikka	Koivulahti, Vassorfjärden, Perämeri 63°11′07″N, 21°58′26″E
Maat	Suomi
Pituus	80–200 km
Virtaama	44,6  m³/s
Valuma-alue	4922,97  km²
Infobox OK

Kyrönjoki (ruots. Kyro älv) on Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen vesistöalueen laskujoki. Sen suurin pituus on eri laskutapojen mukaan 80–200 kilometriä. Kolmasosa joen valuma-alueesta on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu nykyisten käsitysten mukaan osittain tai kokonaan monia kuntia, joista suurimmat ovat Vaasa, Isokyrö, Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja Kauhajoki. Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä noin satatuhatta ihmistä. Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.

Maantiede

Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa nykykäsitysten mukaan Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorinlahteen Mustasaaren Koivulahden pohjoispuolella.

Kyrönjoen vesistöalue on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on moreenipohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.

Kyrönjoen alue on loivapiirteinen topografialtaan. Alueella on paljon Itämeren litorinavaiheen aikana kehittynyttä hapanta alunamaata. Litorinameren aikana merenpohjalle sedimentoitunut savi sisältää paljon merivedestä peräisin olevia sulfideja. Kun sulfidi esimerkiksi pohjavesipinnan laskiessa hapettuu rikkihapoksi, se muodostaa helposti veteen liukenevia happamia suoloja. Happamuus on yksi Kyrönjoen leimallisia piirteitä, se aiheuttaa kalakuolemia ja on erityisen haitallista mädille ja kalanpoikasille.^lähde?

Tulvasuojelun ja vesivoiman takia on Kyrönjoen vesistöalueen yhteyteen rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, Orisbergin Kotilammi sekä Malkakosken tekokoski.

Kansallismaisema

Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista, ja ne kuuluvat Suomen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisema ilmentää edustavasti Pohjanmaan viljelylakeuksien tunnusomaisia piirteitä. Kyrönjokivarteen sijoittuu perinteisiä viljelylakeuksia, kylänäkymiä, perinnebiotooppeja sekä hyvin säilyneitä kaksifooninkisia pohjalaistaloja ja valtakunnallisesti merkittäviä kirkkoympäristöjä Isojoella, Vähässäkyrössä ja Ylistarossa.

Kalasto

Kyrönjoen kalasto on melko rikasta. Varsinkin suistoalueella esiintyy noin 60 kalalajia, joista suuri osa on merikaloja. Kyrönjoen suisto toimii yhtenä koko Merenkurkun alueen tärkeimmistä kalojen kutu- ja poikastuotantoalueista. Ajoittaisella happamuudella on siis merkittävä vaikutus koko Merenkurkun kalakantojen kehitykseen. Kyrönjoen kalakantoja hoidetaan istutuksilla. Jokeen on istutettu muun muassa lohta, taimenta, siikaa ja harjusta.

Katso myös

• Alajoki (Ilmajoki)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyrönjoki Wikimedia Commonsissa

• Kalatalouden Keskusliitto: Kyrönjoen kalastusalue (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kyrönjoen tulvasota, Anssi Orrenmaa, 2004, AY338, Alueelliset ympäristöjulkaisut

Vaasan luonto

Järvet	Kylälampi Pilvilampi Pukinjärvi Storbottnen Tiklaslampi Viken
Saaret	Algrund Andören Annskäret Apteekki Bastugrund Bengtskäret Björkskäret Blidgrundsbådan Bockholmen Boskär Bullergrund Bultarna Bygrundet Caprera Fjärdskäret Fjärdskärsören Fårskärbådan Fårörgrund Gjusgrund Gloskäret Granskäret Granskärsören Gråsälsbådan Gråsälsgrynnan Harakrangrunden Hietasaari Hingmasören Horskäret Hästgrund Inre Torgrund Israelsgrund Juckasgrund Juckasgrynnan Kantören Kalvskinnsgrund Kuusisaari Kuparisaari Kristiansgrund Kråkan Kynsiluoto Lammassaaret Lilla Högskäret Långgrund Långskär Långören Mansikkasaari Mastören Munkholmen Munsmo Fårskäret Pikisaaret Pikisaari Pissmörgrund Rackelgrund Revlarna Ryövärinkarit Rågskäret Räätälinsaari Rönnbuskören Rönnskäret Simpbådan Själbådan Stavas Svedjekäret Stora Högskäret Stora Skadebådan Stora Svedjekäret Storbådan Storgrund Storskär Stånggrund Svältgrund Tegelgrund Tistonskärsbådarna Torskäret Tuomarinkari Tvåklobbören Ukkokari Variskarit Vaskiluoto Västerskäret Yttre Granskärsören Yttre Torgrund Äggöarna Äspskäret Ösmansskäret
Vesialueet	Annskärsund Bastuhålet Bengtskärsfladan Bodfladan Byöfjärden Emäntälahti Eteläinen kaupunginselkä Gerbynlahti Glofladan Horskärsfjärden Isolahti Kantfjärden Korshamnsfjärden Kuulahti Långviken Norrhålet Onkilahti Peniskarströmmen Revelsund Rönnskärsfjärden Schäferiviken Skärifjärden Stadshålet Stråkafladan Strömmen Sundet Svartholmsviken Torskärsfjärden Tuomarinselkä Utteröfjärden Varisselkä Väderskat hålet Äspskärsfjärden Östmansfjärden
Virtavedet	Kyrönjoki Mullosbäcken Vanhan Vaasan kanava