Kihniön helluntaiseurakunta
| Kihniön helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 Kihniön helluntaiseurakunta marraskuussa 2024. |
|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | Suomen Helluntaikirkko |
| Perustettu | 1958 |
| Pastori | Jesse Koivukoski |
| Pääkirkko | Kihniö |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kihniön helluntaiseurakunta on vuonna 1958 perustettu helluntaiseurakunta Kihniöllä. Seurakunnan pastorina toimii Jesse Koivukoski. Seurakunnan Saalem-kokoontumistila sijaitsee Kihniön keskustassa. Kokoussalin yhteydessä on ruokailutila sekä nuorisotilat.[1] Seurakunnan toiminta-alueeseen on kuulunut myös Jalasjärvi sekä Kurun pohjoisosat. Kihniön seurakunta vastasi Jalasjärvestä aina vuoteen 1973, jolloin sinne perustettiin oma seurakunta.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntaiherätys Kihniöllä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaakirkollista toimintaa Kihniöllä on ollut varmuudella jo 1920-luvulla, jolloin toiminnan keskus oli Niskosken kylässä. Muun muassa Antti Ammunet toimi matkapuhujana Kihniössä vuosina 1926–1928. Merkittäviä vaikuttajia Kihniöllä ovat olleet myös Kurjenkylän "Rajalan pappa" ja Valde Koivula. Alkusysäys Kihniön helluntaiseurakunnalle tuli Martti ja Aarne Lepistön työstä. Lepistön veljekset liittyivät vapaakirkkoon ja kävivät Santalan opiston lyhyen evankelistakurssin. Myöhemmin uskoon tuli Risto Annala, jonka panos helluntaiseurakunnan syntyyn on ollut merkittävä.[3]
Lepistöt julistivat evankeliumia Mäntässä, jossa he tulivat helluntaiherätyksen yhteyteen. Lepistöt siunattiin Kihniölle Tampereen Saalem-seurakunnan alaisuudessa ja Kihniölle muodostettiin Saalemin alainen rukouspiiri vuonna 1952. Samoihin aikoihin Kihniöllä pitivät kokouksia myös Oiva Veijanen ja Eino Walden. Monet tekivät uskonratkaisun näissä kokouksissa.[3]
Seurakunnan perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnan perustamiskokous pidettiin Risto Annalan kodissa ja seurakuntaan liittyi 90 jäsentä. Opettaja Martta Ertamaa lahjoitti alkupääoman rukoushuonerahastoon ja sen turvin voitiin ostaa Iitinniemen tila. Rukoushuoneelle löytyi kuitenkin sopivampi paikka vuonna 1966. Vuonna 1974 seurakunta lähetti Lahja ja Jouko Kosken lähetystyöhön Keniaan. Aluksi taloudellista vastuuta kantoi Satakunnan Lähetysrahasto. Vuonna 1988 seurakunnan jäsenmäärä oli 112.[2] Vuonna 2023 seurakunnan jäsenmäärä on noin 70.[4]
Saarnaajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kihniön helluntaiseurakunnan saarnaajina:[5]
- 1960–1964: Tauno Nieminen
- 1967–1971: Osmo Valli
- 1972–1973: Jarmo Makkonen
- 1974: Jouko Koski
- 1975–1978: Aulis Huotari
- 1980–1981: Leo Mäkinen
- 1984–1985: Hannu Nuutinen
- 1986–19??: Juhani Leskinen
- 19??–1993: Paavo Riikonen
- 1995–2000: Leevi Mäntynen
- 2000–2003: Sauli Takala
- 2007–2012: Riku Kaatrasalo
- 2012–2016: Harri Nurmi
- 2017– Jesse Koivukoski
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vahtera, Taisto: Seurakunnan tie Jerusalemista Satakuntaan, s. 43. Saarijärvi: Satakunnan helluntaiseurakunnat, 1990. ISBN 952-90-16549