Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä/Arkisto1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Muualla

Osaisiko joku liittää loppuun tämän:

• Aleksandran hammastikku ja muita patsaita  –Kommentin jätti 81.17.197.178 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

• Lisätty --Ningyou 3. heinäkuuta 2007 kello 14.17 (UTC)

Sijainti

• Ristiriita: Hirvipatsaan linkki ja kuva koskevat Eläinmuseon edessä olevaa patsasta mutta sijaintina lukee Kaisaniemen puisto.  –Kommentin jätti 80.221.53.249 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2009 kello 17.31

Sitaattioikeus

Sitaattioikeus ei taida sallia kuvia tekijänoikeuden alaisista patsaista tällaisessa luettelossa, jossa patsaista kerrotaan vain perustiedot. --A333 26. marraskuuta 2009 kello 16.19 (EET)

Pitänee paikkansa. Poistin joitakin kuvia, pari kuvaa saattaa vielä olla tekijänoikeuden alaisista patsaista. Montaa kuvaa ei jää jäljelle...--MKFI 26. marraskuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Asiasta on joskus keskusteltu Kahvihuoneessakin. Kertauksen vuoksi tarkistin asian tekijänoikeuslaista, joka löytyy täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Julkiselle paikalle sijoitettuja taideteoksia koskee tämä 25 a §:n 3. momentti:

"Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan."

Tässä luettelossa mainituista veistoksista ainakin valtaosa on ilmiselvästi "pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle". Niinpä niistä otettuja valokuvia ei saa esimerkiksi myydä postikortteina ilman asianmukaista lupaa. Wikipediaa kuitenkaan ei tehdä ansiotarkoituksessa, joten tänne ne ilmeisesti saa laittaa vaikkapa tällaiseen luetteloonkin. (Tai jos asian suhteen on epäilyksiä, poistetaan sitten koko sarakekin siitä taulukosta.) Sen sijaan esimerkiksi taidegallerian näyteikkunassa olevia maalauksia ei ilmeisesti saa valokuvata lainkaan, ei edes yksityiseen käyttöön. Muutaman tässä mainitun veistoksen osalta saattaa kuitenkin olla epäselvää, ovatko ne lain tarkoittamassa mielessä "julkisella paikalla". Onko esimerkiksi Linnanmäki "julkinen paikka", kun se kuitenkin on yksityisen säätiön hallinnassa, aidattu ja suurimman osan vuodesta yleistöltä suljettu alue? -KLS 11. syyskuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Julkisten teosten kuvat

Teosten omistaja Helsingin kaupunki kutsuu näitä teoksia julkisiksi ja kun ne ovat pysyvästi paikkalle sijoitettuja, niitä voidaan tekijänoikeuslain 25 a §:n mukaan kuvata vapaasti ja käyttää muussa kuin ansiotarkoituksessa. Journalistiliiton Journalisti-lehden mukaan kuvaaminen on sallittua seuraavanlaisissa paikoissa: "Juna-asemat, linja-autoasemat, lentoasemien yleisölle avoimet alueet, kadut ja puistot, kauppakeskusten yleiset alueet, kirjastot ja muut vastaavat yleisölle avoimet julkisen palvelun laitokset, sairaaloiden aulat ja virastojen yleisölle avoimet alueet." Jos Wikipedia kuitenkin päättää, että se ei julkaise julkisella paikalla olevien teosten kuvia, silloin pitänee poistaa johdonmukaisesti kaikki kuvat artikkelista Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä. --Kulttuurinavigaattori 9. toukokuuta 2011 kello 05.52 (EEST)

Lisäämäsi kuva Tiedosto:MerenkulkijoidenMuistomerkki.JPG on merkitty {{taideteos}}-mallinneella tekijänoikeudenalaiseksi kuvaksi käytettäväksi ainoastaan artikkelissa Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki. En ole varma lasketaanko Wikipediaa ansiotarkoitukseksi vai ei - Commonsista ainakin poistetaan tekijänoikeuden alaiset kuvat patsaista jos niihin törmätään. Tästä kannattaisi ehkä kysyä lisää kahvihuoneessa. Lista näyttäisi paremmalta jos muistakin kuin ennen vuotta 1941 kuolleiden taiteilijoiden patsaista olisi kuvat. --MKFI 9. toukokuuta 2011 kello 09.51 (EEST)

Aiotaanko esimerkiksi nämäkin veistokset poistaa Commonsista? Vastaava pysyvän julkisen teoksen kuvaamisen vapaus lienee voimassa kaikkialla, ainakin niitä koskevan aineiston runsaus Commonsissa eri puolilta maailmaa viittaisi tähän. Julkisen teoksen kuvaamisen vapaushan on eräs tekijänoikeuden rajoituksista.--Kulttuurinavigaattori 10. toukokuuta 2011 kello 23.08 (EEST)

Commonsissa on maakohtaiset säännöt, esimerkiksi Saksassa saa kuvata hyvin vapaasti, kun taas Ranskassa rakennuksetkin voivat olla tekijänoikeuden alaisia.

Jos nyt kuitenkin jätetään toistaiseksi muut maat ja keskitytään vain tähän artikkeliin, niin minä poistin fi-wikin paikallisia sitaattioikeudella merkittyjä kuvia koska luulin ettei niitä voi käyttää tälläisessä listassa. Jos olen väärässä, niin sen parempi, koska kyllähän lista näyttäisi paremmalta jos siinä olisi enemmän kuvia. --MKFI 11. toukokuuta 2011 kello 11.13 (EEST)

Some are still missing

I will add them in due course. See http://www.flickr.com/photos/kauha/sets/72157626750779089/ – Kaihsu 3. kesäkuuta 2011 kello 17.26 (EEST)

Feel free to beat me to it and upload the photographs. – Kaihsu 4. heinäkuuta 2011 kello 19.15 (EEST)

Artikkelin määrittely

Artikkeli tai luettelo pitäisi määritellä. Päävaihtoehtoja on kai parikin. Vaihtoento 1. Helsingin taidemuseon kokoelmiin kuuluvat julkiset teokset, joita ovat kaupungin puistoissa, kaduilla ja aukioilla. Vai 2. Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevat teokset, jotka kuuluvat Helsingin taidemuseon kokoelmiin, sekä julkisilla paikoilla olevat liikelaitosten, yritysten, valtion ja yksityisten tonteilla sijaitsevat ja näiden omistamat teokset. Lisäksi pitäisi määritellä, otetaanko mukaan hautausmaiden teokset ja missä määrin. Helsingin kaupungin veistosten sivulla todetaan: "Hautausmailla on lisäksi satakunta veistosta ja muistomerkkiä. Ainoastaan hautausmaiden yleiset muistomerkit löytyvät näiltä sivuilta. Yksittäisten hautojen veistoksia ei ole mainittu.". Ehdotan myös kesken / on niitä kyllä enemmänkin mallineen poistamista alusta.--Kulttuurinavigaattori 4. heinäkuuta 2011 kello 20.01 (EEST)

Mielestäni vaihtoehto 2 olisi parempi määritelmä eli julkisilla paikoilla olevat veistokset, ei pelkästään kaupungille kuuluvat. Tonttien sisäpihoilla ym. olevia veistoksia ei vältämättä tarvitse listassa olla. Yksittäisten hautojen veistoksia sen sijaan en ottaisi mukaan. Taidemuseon lista olisi varmaankin tärkein lähde listassa, mutta sen lisäksi mukaan voidaan ottaa muita muistomerkkejä joita siinä ei mainita (esim. merimiinojen raivauksen muistomerkki).

{{kesken}} on yhä paikallaan; lista on melko täydellinen välillä A-K, mutta M-Ö patsaissa pahasti puutteellinen. --MKFI 5. heinäkuuta 2011 kello 10.24 (EEST)

Kuvat tai kuvaviitteet

Ehdotan, että luetteloon lisätään joko kuvat patsaista ja veistoksista tai niiden viitteet. Ilman kuvia tai kuvaviitteitä luetteloa on vaikea muokata ja tarkistaa, kun ei tiedä mitä kullakin teoksella tarkoitetaan. Jos kuvaa ei ole käytettävissä, voitaisiin käynnistää projekti, jossa kuvattaisiin ne teokset, joiden kuvia ei ole saatavana. Toinen ja huonompi mahdollisuus on käyttää kuvaviitteitä. Laitan niistä pari esimerkkiä. --Kulttuurinavigaattori 5. heinäkuuta 2011 kello 10.15 (EEST)

Kumous

Kumosin käyttäjä Alcedoatthisin poiston Sibelius-monumentin kuvasta edellä mainittuun keskusteluun viitaten. Eli pysyvästi julkiselle paikalle sijoitetun teoksen saa kuvata. Jos taas päädytään siihen, että patsaiden ja muistomerkkien kuvia käytetään tässä artikkelissa sitaattioikeudella, silloin pitäisi poistaa artikkelista johdonmukaisesti kaikki kuvat, joiden tekijänoikeus ei ole rauennut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 23.27 (EET)

Katsoin nuo muutkin uudet veistoskuvat läpi ja huomasin, että kuvat oli tallennettu Commonsiin. Ongelma on silloin Commonsin, ei meidän. Sibelius-monumentin kuva taas on tallennettu suomenkieliseen Wikipediaan ja sen käyttö koristeena tässä luettelossa on mielestäni kyseenalaista. --Alcedoatthis 23. maaliskuuta 2012 kello 23.42 (EET)

Miten tämän kuvan käyttöoikeuden määrittely poikkeaa Sibbe-monumentista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 23.56 (EET)

Se jäi minulta huomaamatta. Jos en ole käsittänyt asioita ihan väärin, mikä toki on mahdollista, niin edes Mannerheimin ratsastajapatsaasta ei voi olla kuvituskuvaa tässä luettelossa. --Alcedoatthis 24. maaliskuuta 2012 kello 00.08 (EET)

Teosten nimet

Olen muuttanut teosten nimiä ns. luettelonimiä vastaaviksi, eli noudatettanee nimissä teosten ylläpitäjän eli Helsingin taidemuseon verkkosivuston mukaisia nimiä. Tämä sivustohan mainitaan myös artikkelin päälähteenä. Nimeen voi liittää myös w-linkin esim. henkilöön, jonka nimeä teos kantaa tai sen artikkeliin. Nimi täytyisi kai julkaista myös siinä järjestyksessä kuin se luettelonimessä mainitaan (esim. Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki). Jos teos ei ole Helsingin taidemuseon luettelossa, sen nimen pitäisi noudattaa sitä muotoa joka sille luotettavissa lähteissä mainitaan. Luettelon teosnimi on yksiselitteinen, eli sitä ei lajitella. Teosta koskevassa artikkelissa voi mainita muut nimet ja nimitykset lähteiden mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 14.36 (EEST)

Poistin teosten nimien lajitteluja. Nimiä ei siis lajitella, vaan käytetään yksiselitteisesti Helsingin taidemuseon tai muissa tietokannoissa käytettyjä nimiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Luettelon jakaminen osiin, miten?

Luettelon työstäminen alkaa olla aika työlästä, kun se on jo pitempi kuin se Elviksen... Voisiko sitä jakaa osiin kuten Wikipedian artikkelit jaetaan? Mutta miten sen voisi tehdä, onko ajatuksia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 13.10 (EEST)

Todennäköisesti mielekkäin vaihtoehto on pilkkominen kaupunginosittain. Toinen vaihtoehto olisi laittaa kaikki aikajärjestykseen ja jakaa vuosikymmenien mukaan. Periaatteessa mahdollinen vaihtoehto olisi myös erottelu nimen mukaan aakkosittain, mutta siitä olisi luultavasti vähiten iloa lukijalle. Erottelu maantieteellisen sijainnin perusteella auttaisi ainakin niitä lukijoita, jotka tietävät mistä jokin patsas löytyy, mutta eivät tiedä sen nimeä. --Risukarhi (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Eikö siihen voi jotenkin vaan ujuttaa nuo [muokkaa wikitekstiä] linkit jotenkin vaikka pätkimällä vaikka parinkymmenen teoksen välein? Sekin auttaisi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 14.14 (EEST)

Aakkosjärjestys teosnimen mukaan. Kuinka moneen osaan se pitäisi saada? Jos luettelo on useassa taulkukossa samalla sivulla ctrl+f toiminnolla saa hakuruuden johon voi laittaa kaupunginosan, taiteilijan tai muun hakusanan. -Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 15.03 (EEST)

Enkkuwikissä pitkät lista on näköjään jaettu kaupunginosittain, ainakin englantilaiset. --Savir (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 15.18 (EEST)

Laskin, että luettelossa on nyt 313 teosta. Helsingissä on 59 kaupunginosaa. Suurpiirejä on 8.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 00.44 (EEST)

Jos suurpiirien mukaan jaetaan niin kannattaa varmaan yhdistää eri suurpiirejä tarpeen mukaan. Eteläisessä suurpiirissä on varmasti eniten patsaita, siitä voisi olla oma lista. Muut sitten esimerkiksi läntinen ja pohjoinen yhteen, keskinen ja koillinen yhteen ja loput (kaakkoinen, itäinen ja Östersundomin suurpiiri) yhteen. Tarvittaessa voi myöhemmin pilkkoa myöhemmin lisää. --MKFI (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 17.56 (EEST)

Alueittainen jako olisi ainakin mielekkäämpi kuin nykyinen teoksen nimen alkukirjaimen perusteella oleva jako. Nykyinen jakoperuste vaikuttaa kovin mielivaltaiselta. Taulukon lajiteltavuudella ei ole juurikaan tällä tavoin jaetussa taulukossa vitsiä. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 18.27 (EEST)

Olen nykyisin alkanut olla samaa mieltä. Jako aakkosiin johtui siitä, että jossain vaiheessa artikkelin muokkaus tuli hyvin hankalaksi. Ihanteellinen olisi koko lista yhtenäisenä, koska helpottaisi esim. taiteilijahakuja. Aluejakokaan ei ole ongelmaton, alueiden tunnistuksen ja määrittelyn takia. Mutta jos joku keksii esim. Itä-, Pohjois- ja Etelä-Helsingin jakomallin tai jonkun muun, niin mikä ettei. Lisäksi listat on menossa Wikidataan, mutta se kestänee vielä aikansa ja saattaa muuttaa asiaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 19.05 (EEST)

Sanoisin henkilökohtaisena mielipiteenäni, että suurpiirit ovat tavislukijalle täyttä hepreaa. Edelleen olen sitä mieltä, että käyttämällä hakutoimintoa ctrl+F voi etsiä haluamaansa kaupunginosaa tai vaikka teoksen nimen osaa sanoisin että kätevästi. --Htm (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 22.25 (EEST)

Kaupunginosia tms aluejakoa minäkin hain, tai jotain kaupungin lohkomista muutamaan osaan, vaikka pienen opaskartan viivasuorien tai suuraluejakojen mukaan (kulttuurikävelyn alue A, B, C,...). Jos huomaa suunnitella, voi OSM-kartan generoida, ja etsiä katsottavaa sieltä. Valitettavasti ainakin parilla kokeilemallani mobiililaitteella pitkä teosluettelo OSM-kartan vasemmassa sivussa on osoittautunut välillä varsin oikukkaaksi/häiritseväksi, ja auringonpaisteessa ruutukuvan tekstin näkeminen on yleisemminkin laitteella haastavaa... Jos lähden kulttuurikävelylle, mielelläni näkisin tietoja arkkitehtuurista ja rakennusperintökohteista, puistoista sekä muusta semmoisesta samalla näytöllä kaupunginosittain... (tyyliin kaupunginosayhditysten tai kuntien kulttuurikävelyoppaat) --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 23.30 (EEST)

Teosten nimien linkit

siirretty kohtaan Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan#Teosten nimien linkit

Esitän poistettavaksi sellaiset linkit teosten nimistä, jotka eivät viittaa itse teokseen. Siis esimerkiksi teoksen Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki nimestä poistetaan henkilön linkki. Tämä siksi, että henkilöön tai johonkin muuhun kuin itse teokseen viittaava linkki on harhaanjohtava. Mitä mieltä ollaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 00.32 (EET)

Hyvä esitys, kannatan.--Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 02.31 (EET)

Tehty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 09.14 (EET)

Jatkuu yleisellä tasolla projektikeskustelussa...

Teosten sijaintimerkintöjen aloittaminen

Esitän, että luetteloon aletaan merkitä teosten sijaintien koordinaatit. Esitän aluksi sen paikaksi oman palstan ja koordinaatin seuraavan esimerkin mukaan. Tässä koordinaatit ovat peräisin valokuvan exif-tiedoista.

Vaihtoehto 1

Julkinen teos	Sijainti	Koordinaatit	Tekijä	Pystytysvuosi	Kuva
Abc, kissa...	Ruoholahden ala-asteen piha, Sinikaislankuja 1, Ruoholahti	60°09′43.39″N, 24°55′08.43″E	Nevalainen, PekkaPekka Nevalainen	1996

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 01.28 (EET)

Vaihtoehto 2

Vai olisiko koordinaatin paikka parempi sijainti-palstan sisällä? Siis näin:

Julkinen teos	Sijainti	Tekijä	Pystytysvuosi	Kuva
Abc, kissa...	Ruoholahden ala-asteen piha, Sinikaislankuja 1, Ruoholahti 60°09′43.39″N, 24°55′08.43″E	Nevalainen, PekkaPekka Nevalainen	1996

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 01.36 (EET)

Keskustelu ehdotuksesta

Äkkiseltään sanoisin, että oma palsta koordinaateille olisi parempi siinä mielessä, että ne eivät sotke sijaintisarakkeen selaamista. --Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 02.29 (EET)

Vrt. Suomen maantiede#Ääripisteet. --Jmk (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 16.40 (EET)

Lisää: Lentokoneiden varalaskupaikka, Luettelo Suomen kuntien koordinaateista, Ahvenkosken sillat, Luettelo vapaista julkisista taideteoksista Suomessa.--Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Vaihtoehto 2 on parempi. Koordinaatit ovat osa sijaintisaraketta ja kuuluvat siihen eivätkä tarvitse omaa saraketta. Noissa malliartikkeleissa koordinaatit ovat ainoa sijaintitieto, ehdotuksessa on myös osoite. Lajittelun voi aina järjestää eikä koordinaatteihin edes saa mitään järkevää lajittelua. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 18.30 (EET)

Vaihtoehto 2 tuntuu paremmalta. Ne sopivat lisätiedoksi sijaintisarakkeeseen, jossa on vieläpä niille yleensä sopivasti tilaa, joten oma sarake tuntuu turhalta. Kuinkahan ne voisivat "sotkea sijaintisarakkeen selaamista"? ¬Antilope 11. maaliskuuta 2015 kello 01.04 (EET)

Siten ne sotkevat, kun taulukon sijaintisarakkeessa on vuoronperään osoite ja koordinaattitieto. On helpompi etsiä katseella tietoa sarakkeesta, jos siinä on vain yhtä sorttia tietoa kuin kahta allekkain. Visuaalisen ja myös lajitteluun perustuvan tiedonhaun kannalta on parempi, jos tieto on pilkottu pienempiin osiin, jotka ovat eri sarakkeissa. Lukija voi lajitella tietueet haluamansa ominaisuuden mukaan tai olla lajittelematta. Taideteoksista puheen ollen lajittelun kannalta eri sarakkeisiin sopivia tietoja ovat katu/puisto- ja kaupunginosatiedot. Jos haluaa lajitella koordinaattisarakkeen mukaan, siinä järjestys muodostuu pohjoisesta etelään tai päinvastoin. Eri tiedoille eri sarakkeet ei vie paperia ainakaan oleellisesti enemmän, jos sen loppuminen huolestuttaa. --Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 05.36 (EET)

Sarakkeethan skaalautuvat näytön koon mukaan ja koordinaattilinkki voi sekoittua osoitelinkiin, kuten tässä linkin "Ruoholahti" kanssa varsinkin pienemmissä näytöissä. Juu, ehkä vielä pitäisi olla oma sarake kaupunginosalle. Lukijanhan ei voi olettaa tietävän kaikkien patsaiden sijaintia ja esimerkiksi yhden kaupunginosan patsaiden luetteleminen voi olla hyvinkin tärkeää. En tiedä ovatko nuo sijainnit pohjoisesta etelään tai päinvastoin oleellisia. Tämä asia pitäisi ratkaista tarkkaan, koska tarkoitus olisi soveltaa samaa järjestystä koko maan patsasluetteloihin. Kun saadaan tällainen luettelotietokanta, siihen voi seuraavaksi yhdistää esimerkiksi kaupunginosakohtaisia patsasreittejä tai karttoja. Siksikin omat sarakkeet sekä koordinaatille että kaupunginosalle olisivat perustellut, vai mitä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 08.09 (EET)

Maksimaalinen selkeys myös perusteltu, koska voidaan olettaa myös mobiilikäyttöä ja mobiilisovelluksia näille luetteloille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 08.13 (EET)

Koordinaatit eri sarakkeessa tuntuvat paremmilta. Sijaintitieto ymmärretään lukemalla, koordinaattitietoa käytetään klikkaamalla. Esimerkeissä oli myös jo yksi taideteosluettelo, jossa oli tehty näin. Ja muu sijaintitieto tieto jäsentyy ja on selattavisasa selkeämmin kun voi hahmottaa sen erikseen ilman merkitykseltään läpinäkymätöntä koordinasattimerkkijonoa.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 08.26 (EET)

Onko mahdollista tehdä sellainen koordinaattimalline tai linkkikuvake jossa noita N E -lukuja ei ole ja olisiko sellaisessa mitään ideaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 08.43 (EET)

Miten olisi tällainen:

Julkinen teos	Sijainti	Kaupunginosa	Koordinaatit	Tekijä	Pystytysvuosi	Kuva
Abc, kissa...	Ruoholahden ala-asteen piha, Sinikaislankuja 1	Ruoholahti	60°09′43.39″N, 24°55′08.43″E	Nevalainen, PekkaPekka Nevalainen	1996

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 11.55 (EET)

Oma kommenttini. Tämä vaihtoehto korostaa paljon enemmän ja selkeämmin teosten paikkoja ja sijaintia koskevaa tietoa kuin aikaisemmat. Mutta pidän itse sitä tärkeänä, koska juuri patsaiden etsiminen ja niiden paikkojen esilletuonti on käsitykseni mukaan tärkeää. Julkiset patsaathan usein arkielämässä "ohitetaan". Ja julkisen taiteen painopiste on nykyisin ja tulevaisuudessa yhä enemmän lähiöissä ja informaatiota pitäisi silloin suunnata juuri niille, jotka eivät teoksen sijaintialuetta tunne.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 12.06 (EET)

Kannatan. Taulukko esitysmuotona perustuu olennaisesti juuri siihen, että yhdessä sarakkeessa on yhdenlaista, mahdollismman yhdenmukaista tietoa. "Katuosoite, kaupunginosa, koordinaatit yhteen sumppuun" ei ole visuaalisesti edullista. – Keskustelussa on kannettu huolta siitä, että yksinään omassa sarakkeessaan koordinaatit vievät paljon tilaa. Voisiko tällaisiin tapauksiin kehittää kapeamman koordinaattilinkkimallineen, joka toimii linkkinä, mutta jossa itse numeroiden ei tarvitsisi näkyä? Harva kai patsaiden kohdalla on kiinnostunut koordinaattien numeroarvoista, mutta karttoihin olisi kiva päästä klikkaamalla. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 12.43 (EET) – Edit: Tätähän näköjään ehdotettiin jo ylempänä. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 12.44 (EET)

Ajattelin itse samaa. Vain joku koordinaattiekspertti osaa lukea koordiaattiluvuista jotain. Jos saatais koordinaatit linkitettyä vaikka tällaiseen  ?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 13.42 (EET)

Koordinaattimallineissa, joita WP:ssä käytetään, koordinaatit tulevat näkyviin, koska se tieto halutaan nähdä, niin, että se voidaan mahdollisesti ottaa talteen (esimerkiksi navigaattoriin tai muuhun vempeleeseen siirtoa varten). Koordinaatit eivät ole erilaisissa tietolaatikoissa ja sivujen yläreunoissa vain sitä varten, että niitä klikkaamalla päästään kartalle. Jos koordinaattien lukuarvot ovat piilossa, ne pitää kaivaa erikseen esiin muokkaustilasta tai jotenkin?. Jos lukuarvojen näkyminen ei ole pääasia, ulkoasua varmaan saa tiiviimmäksi ja pienemmäksi, siis näissä patsastaulukoissa ja vastaavissa. -Koordinaattisarakkeen ei tarvitse olla lajitteleva, siitä ominaisuudesta on hyötyä vain niille, jotka ehdottomasti haluavat tietää, missä on kaupungin eteläisin tai pohjoisin patsas. Toisaalta ei siitä liene suurta haittaa. -Patsaiden sijainti kaupunginosittain ainakin on tärkeä tieto.--Htm (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 17.17 (EET)

Jos ne yksittäisen patsaan koordinaatit haluaa talteen (navia varten), saahan ne joka tapauksessa sieltä karttalähdesivulta, kun on klikannut koordinaattilinkkiä. Siellä ne ovat vieläpä useassa formaatissa, joten voi valita sen mitä oma navi mukavimmin syö. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 18.42 (EET)

Tuli mieleeni, että joku on jo varmaan keksinyt pyörän, joten katsotaan en-wikistä. No sielläkin on näköjään kaipailtu koordinaattilinkkiä ilman näkyviä koordinaatteja, toteutus vain uupuu. --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 06.31 (EET)

Yleensä wikipediassa koordinaatit ovat näkyvissä. --Luettelon teoksista sijaintikoorinaatteineen voi toki tehdä, vaikka sitä pyörää ei ole vielä keksitty en-wikissäkään. Eikös sekin sarake skaalaudu kuten muutkin ja jos se on esim. viimeistä edellisenä oikealla (viimeisenä sarake viitteille) näkyminen ei haittaa niin paljoa?.--Htm (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 07.44 (EET)

"Voisiko kokeilla tapaa X?" "Ei, koska meillä on tähän asti ollut vain tapa Y." "Voisimmeko mennä tänään rannalle?" "Emme, koska emme ole siellä." "Voisikohan kaupan valikoimiin ottaa viininlehtikääryleitä?" "Ei, koska kaupan valikoimissa ei ole viininlehtikääryleitä." --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 07.54 (EET)

En nyt kuitenkaan ala vääntää koordinaattimallinetta eikä minua edellenkään häiritse näkyvät koordinaatit (nykyinen malline on sitä varten, että artikkeliin saisi koordinaatit näkyviin). V#######n uhallakin. -Htm (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.27 (EET)

Arvelen, että lukijalle on kuitenkin melko vähän iloa tai hyötyä koordiaattien lukusarjoista. Voihan ne olla nykyiseen tapaankin, mutta toisaalta eipä luulisi mahdotonta moisen kuvakemallineen teon olevan. Kuten yllä totesin, tässa noudatettua luettelon järjestystä ja mallia olisi sitten tarkoitus soveltaa muihinkin vastaaviin. Suunnittelen nääs projektia, jossa koko maan julkinen taide luetteloitaisiin ja niiden pitäisi olla sitten aivan yhdenmukaiset.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 00.36 (EET)

Uusi taso

Olen aloittanut keskustelun (toivottavasti) sivulla Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit#Koordinaattien lukuarvon korvaaminen symbolilla taulukossa. Katsotaan tarttuuko kukaan syöttiin.--Htm (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 04.05 (EET)

Uusi luettelorakenne

Yllä olevan keskustelun tuloksena aloitin uuden rakenteen lisäämisen luetteloon. Se kestänee aikansa, koska julkisteoksia on Helsingissä melkoisesti. Uusi rakenne painottaa aikaisempaa enemmän paikkamerkintöjä siten, että ensin on teoksen nimen jälkeen sen tarkka sijainti sanallisesti, esim. katu ja numero, puisto tai aukio, sitten kaupungin/kunnanosa (tätä mallia on myöhemmin tarkoitus soveltaa kaikkien, myös maaseutukuntien julkisten veistosten luetteloihin, siksi sana "kunnanosa") ja sen jälkeen "Kartalla" on veistoksen koordinaatit seuraavan, Zachen laatiman mallineen mukaan linkkikuvakkeena:

{{paikkalinkki|65.123|27.456|region:FI_type:country|nimi=Nimi-parametri on pakollinen}}65.123°N, 27.456°E

Koordinaattien linkkikuvake on liitetty ensimmäisenä vain yhteen, Pekka Nevalaisen ABC... teokseen, josta voi katsoa opastusta ja mallia. Zache laati mallineen siten, että teoksen nimi on pakollinen. Loput luettelon tiedot ovat entiseen tapaan tekijän nimi, teoksen paljastusvuosi ja kuva. Eli siitä vaan paikkamerkitsemään!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 19.34 (EEST)

Harmi kun en tullut aikaisemmin vilkaisseeksi, mutta koordinaattitietoon kannattaisi ilmeisesti laittaa parametriksi type countryn tilalle landmark ja täsmentää sijaintia parametrissa region lisäämällä maakunnan tunnus eli FI-18. Seuraus on se, että kartta avautuu isompana heti alkuunsa. Laitanpa tämän nyt vaikka Nevalaisen ABC...:hen.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 01.27 (EEST)

Uusilla parametrillä malline on siis tällainen:

{{paikkalinkki|65.123|27.456|region:FI-18_type:landmark|nimi=Nimi-parametri on pakollinen}}65.123°N, 27.456°E

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 07.58 (EEST)

Määrä

19.6.2016 373--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 14.54 (EEST)

31.7.2016 Kuvattuja ja koordinoituja 330.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 21.09 (EEST)

2.5.2018 yht luetteloitu 480 --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. toukokuuta 2018 kello 23.38 (EEST)

Onko vaiko eikö ole muistomerkki

Onko artikkelissa Saseka mainittu norturiperustus muistomerkki vaiko ei?. En huomannut seillä mitään kylttiä. Jos on, niin voinee lisätä luetteloon.--Htm (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 05.14 (EEST)

Minusta pitäisi olla joku laatta tai kyltti osoittamassa että on muistomerkki. Tässä on tosin lähde. Mutta mikä tahansa vanha kapistus ei kelpaa. Helsingin Kalasatamassa on ilmeisesti myös eräs satamatoimintaan liittyvä objekti, mutta se ympäristö on vielä keskeneräinen. Olsisiko sellainen sääntö mitään, että muistomerkin osoittaa joko sitä tarkoittava laatta tai pätevä, luotettava viite, jossa selitetään mitä objekti tarkoittaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 22.05 (EEST)

En huomannut, että mitään kylttiä olisi, tosin en kiertänyt joka pylvästä ympäri. Lähteenä olisi tosiaan tuo Vuosaari-seuran sivut. Helsingin karttapalvelun taustakartassa on puistoon merkitty kaksikin muistomerkkisymbolia (taustakartta on se, jota voi käyttää esim. kun katsoo aluejakoa). -Olkoon nyt sitten luettelon ulkopuolella, kunnes jotain muista lähteitä löytyy.--Htm (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 22.33 (EEST)

Vai ollaanko sitä mieltä, että Sasekan betonipylväät on itsestään selvästi muistomerkki paikan, historian ja itse esineiden perusteella?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 22.52 (EEST)

Entä onko tämä muistomerkki? Toisaalta kyseessä on lähinnä graffitiharrastajan vitsi, mutta toisaalta se on noteerattu nähtävyytenä esim. tässä lehtijutussa. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 21.14 (EET)

Ei näe, ei kuule, ei puhu

Tässä linkki luettelosta ja sijaintipaikaltaan poistettuun veistokseen [1], joka siis oli väribetonia. --Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 19.26 (EEST)

Noita poistettuja teoksia näyttää silloin tällöin olevan varsinkin Helsingissä, jossa teoskanta on melkoinen. Vandalismi on osasyy, toinen lienee kuvanveistäjien heikentynyt ammattitaito. HAM ei myöskään näytä reagoivan nopeasti poistettuihin teoksiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 23.39 (EEST)

Wäinö Aaltosen Kahlaaja on siirtynyt Rikhardinkadun kirjastoon [2], tilalla Torso.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2017 kello 23.58 (EEST)

Annalanmäen hospitaalin muistolaatta

(Keskustelu siirretty sellaisenaan sivulta Keskustelu:Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä tähän näin.)

Toisesta luettelosta lyhyt kommentti: Hospitaalin muistolaatta pitäisi olla siinä N-talon edessä: https://www.hel.fi/static/sote/vava/koskela_100v.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 12.36 (EEST)

Tässä tapauksessa HAMin koordinaatti ohjaa kyllä ihan muualle. HAMin luettelossa mainitaan vain suuren sairaala-alueen katuosoite, joka on ihan toisaalla kuin N-talo. Tällaisessa tapauksessa tiedon käyttäjää voi auttaa paljon, jos sijaintipaikkaa selvittää vähän tarkemmin myös sanallisesti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 12.58 (EEST)

Tässä lienee käynyt niin, että joku on ottanut sairaalan katuosoitteen eikä kohteen oikean sijainnin perusteella koordinaatit luetteloon. Vastaavan oloista on sattunut muuallakin.

Kuvaajien pitäisi tarkentaa sijainnit tarvittaessa. Jos se Hospitaali-laatta löytyy N-talon edestä, pitää laittaa selostuksen lisäksi koordinaatit oikeasti työn kohdalle... --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 15.06 (EEST)

No heh. Kävin nyt neljännen kerran Koskelan kyseisellä alueella. Ei ollut muistolaattaa tai reliefiä N-rakennuksessa. Oonko pöljä vai sokea vai onko mua huijattu! :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Ehkä muistolaatta on jo poistettu, koska N-talo on näköjään menollaan purkuun: http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/sairaala-alueet --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 19.19 (EEST)

Tiedätkö, minkä näköistä laattaa haet? HAMin sivulla on tämmönen kuva [3], vaikuttaisi olevan seinäreliefi. Toisaalta taidemuseon vanhoilla sivuilla on tämmönen maassa oleva laatta [4], jota hakisin kutakuinkin tästä 60.216733974°N, 24.963089656°E.--Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Ehkä mysteerio voisi ratketa sillä, että kuva onkin väärä. Reliefin kuvan esittäminen "muistolaattana" kyllä kummastuttikin... --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 19.59 (EEST)

Ton KN:n linkkaaman kohteen kuvan nurkassahan on laatta: "Tässä rakennuksessa toimi sotasairaala sotiemme 1939-1945 aikana - Sotainvalidien veljesliitto". Aivan jokin muu kuva. Saattaa olla Koskelan sairaalasta. Mutta ei liity Annalanmäen hospitaaliin! Iso kuva sotasairaalalaatasta --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

KN ei ole pöljä eikä sokea mutta häntä on huijattu. Huijaus on ilmeisesti vahinko ja sen teki HAM. Seinäreliefi on [5] tässä eli entinen sairaanhoito-opisto, nyk. Metropolia AMK, Tukholmankatu 10. Se onkin jo luettelossa, nimellä Sairaanhoito.--Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 20.40 (EEST)

Ja kuvan reliefistä on ottanut joku "KN" viime kesänä ;) Pitäiskös nyt passittaa KN viides kerta pelipaikalle - katselemaan seinien sijasta maata... --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 21.15 (EEST)

Höh, ilmankos se kuva näytti niin tutulta. Ok, käyn vielä viidennen kerran, mutta jos sitä ei siellä silloin ole, antaa sitten olla. :)--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. elokuuta 2017 kello 00.01 (EEST)

Tuosta Tukholmankadun sotasairaalan muistokyltistä saakin kätevästi luetteloon yhden kohteen lisää (vaikkei luettelossa yleisesti olekaan muistolaattoja, mutta tähän liittyen olet tehnyt kyllä tarpeeksi jalkatyötä).--Htm (keskustelu) 30. elokuuta 2017 kello 04.44 (EEST)

Annalanmäen laatta palautettu luetteloon.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 05.37 (EEST)

Tämän onkin vaikeampi pala: kävin paikalla ja totesin, että muistolaatan jalusta on paikallaan, itse laatta sen sijaan ei ole. Tein tiedustelun HAM:ille.--Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2017 kello 05.41 (EEST)

Ja sain vastauksen: "...muistoreliefi siirrettiin joitakin vuosia sitten sairaalan sisälle suojaan remontin ajaksi. Lisäksi sitä oli ilmeisesti yritetty myös väkisin irrottaa jalustastaan pariinkin otteeseen. Joten pronssireliefi jätettiin toistaiseksi sisälle turvaan. Se on siis tallessa, mutta ei valitettavasti tällä hetkellä yleisesti nähtävillä." Kiittivät myös ilmoituksesta väärästä valokuvasta (toivon mukaan kuva vaihtuu oikeaan ja laatan sijainti tulee päivitettyä taidemuseon sivulle). Niin että päivitän luetteloon jotain.--Htm (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 21.26 (EEST) Päivitin luettelon poistamalla Annalanmäen hospitaalin muistotaulun.--Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 01.57 (EEST)

Kävin lokakuun alussa minäkin taas vaihteeksi viidennen kerran paikalla. Siinä kohti maassa oli reliefin perusta, josta se oli irroitettu ja puupenkki siinä päällä. Eli Annalanmäen hospitaalin muistoaatan mysteeri tuli nyt ratkaistua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 21.38 (EEST)

Taidemuseo on päivittänyt sivuilleen oikean valokuvan.--Htm (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 05.30 (EET)

Sirenan kielet Commonsissa

• Havainto: Commonissa näkyy olevan Myllypuron Liikuntamyllyn/ Myllypuron metroaseman edustalla sijaitsevan veistoksen kuva ilman kuvausta nimellä "Myllypuro-Metroasemalla oleva koriste.JPG". Kuva lienee syytä siirtää paikalliseksi taideteoskuvaksi? Ainakin kolmessa eri wikipediassa viitataan tähän, esimerkiksi Myllypuron metroaseman artikkeli toteaa kyseessä olevan Riikka Puronen, Sirenan kielet, 2004. Teosartikkelin kuva on asiallisesti talletettu taideteoskuvana.

Uuden lastensairaalan edustan / julkisivun teoksia

• Kysymys: Onko meillä joku yhteinen hyvä käytäntö, esimerkiksi yhteinen hiekkalaatikkosivu tai vastaava, jonne julkisia taideteoksia, joiden tekijästä tai teosnimestä ei ole tietoa, voisi tuoda esille siteerauskäytännöllä? Siis paikkaa jossa kuvat olisivat odottamassa tovin teostietoja. Esimerkiksi alkusyksystä 2018 käyttöönotettavan Uuden lastensairaalan pääoven edessä on vaikkapa suuri "kullattu ruusumaljakko", jonka tekijästä tai teosnimestä minulla ei ole varmuutta, joten en vielä tallettanut taideteoskuvaa aiheesta. Lehdistössä on mainittu ainakin kahden taiteilijan tai ryhmän töistä sairaalan edustalla (Anne Koskinen ja Olo-ryhmä eli Pasi Karjula ja Marko Vuokola, vaikkapa per 1), mutten löytänyt yksilöiviä tietoja tai edes teosnimeä vielä. Lisäksi sairaalan 1. kerroksen lasi-ikkunoiden läpi näkyy esimerkiksi etuikkunan vieressä ala-aulan katossa oleva valoteos, jonka voisi varmaan myös listata. --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 12.20 (EEST)

Joo noita oikeusvoimaisten teosten kuvia tapaa joskus Commonsissa, poistopyyntöön tai siirtoon vaan. Yhtä omaa paikkaa sellaisille, joiden tekijästä ei ole tietoa, ei ole otettu käyttöön. Minusta kätevä paikka niille olisi kyseisen listan keskustelusivu, koska sinne saattaa joku lähteen tai tekijän tietävä vielä eksyäkin. Useinhan näissä esim. taiteilijan cv on hyvä lähde asian varmistamiseksi, jos vaan saa joko oletettua tai muuten selville tekijänimen. Jos tekis jonkinlaisen tekijän (tai tekijän ja teostietojen) etsintäkuulutus-mallineen jonka vois julkaista kuvineen joko kyseisen listan keskustelusivulla tai muualla, minusta niiden kuvat ylittää sitaattikynnyksen kyllä. Oisko uuden lastensairaalan teoksissa aihetta omaan artikkeliin, silloin voisi ottaa mukaan julkisten sisätilojenkin teokset?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Kun julkisten sisätilojen töistä tuli puhetta mainitsen taiteilija-sarjakuvapiirtäjä-kustantaja Jenni Ropen, jonka julkiset teokset löytyvät Kaisa-talosta ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. Lähde teoksille lisätty taiteilija-artikkeliin. Laitoin myös kuvan, jonka pääaihe on varsin paljon lehdistössä esillä olleen terveys- ja hyvinvointikeskuksen aulan havainnollistaminen, ja siksi tuo kuva on Commonsissa. Taapero, joka kuuli että kyseessä on terveyskeskus, luonnehti positiivisessa hengessä kuvista keskustellessamme teoksen Mobile E & W (2018) itäosaa nimellä Ilopillerit (tai Valopillerit) ja länsiosaa Mielikuvituspillerit (Lepopillerit). Heh, aika kuvaavaa. --Paju (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 16.08 (EEST)

Esim. otsikko "Etsitään tietoja tästä teoksesta", kuva, jonka yhteydessä tarkka sijaintipaikka ja muut mahdolliset tiedot lähteineen, jos nitä on edes jotain. Voisi olla myös kommentti, esim. arvelu tekijästä. Tämä tietysti edellyttää että kyse on teoksesta, ei-teokset voi laittaa listaan ilman tekijätietojakin. Mitäs sanotte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 15.43 (EEST)

Ja loppuun maininta, "Mallineen voi poistaa, kun etsityt tiedot on löydetty ja teostiedot kuvan kanssa luettelossa".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 15.46 (EEST)

Lähdetään liikkeelle ensialkuun tällä palstalla ja yhdellä kuvalla. Joiltain paikkakunnilta voi tuonnempana nostaa monia teoksia ja/tai julkisten rakennusten seinäpintojen graafisia kuvaaiheita, reliefejä tms. samanlaiseen teostietojen hakuun. Uuden lastensairaalan näkyvimpien teosten kohdalla voisi tarvittaessa kysyä sairaalan rakentamisvaiheen taidetoimikunnalta (vai mikä sen porukan nimi olikaan), saisiko heiltä teostietoja kootusti, tai ovatko he julkaisemassa niitä jossain muodossa. Kohtahan tuo valmistuu. Sairaalan osastoilla olevien teosten esittelemistä en tässä vaiheessa lähtisi sisällyttämään julkisen taiteen taulukkoon, vaikka niitä on lehdistössä tietoja julkaistukin. (Sairaala on ensisijaisesti terveydenhoitoa eikä taideturismia varten.) Koska alle 16 vuotiaiden lasten päivystystoiminta siirtyy Lastenklinikalta naapuritontille Uuteen lastensairaalaan ainakin Helsingistä, (Espoosta ja Vantaalta), osa yleisistä aulatiloista tms. tullee olemaan varsin paljon auki (24/7 ?). Teema-artikkelissa osastojenkin kesksisimpiä, lehdistössä esiteltyjä töitä toki sopii käsitellä. --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 23.16 (EEST)

Juttu toimikunnasta tässä [6] ulkoveistokset eivät kuuluneet säätiöiden lahjoitukseen vaan niiden rahoitus oli vielä 2016 auki. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 00.40 (EEST)

Etsitään tietoja teoksesta

Alkusyksyllä avattavan Uuden lastensairaalan edustalta löytyy seuraava teos, jolle haetaan teostietoja. Myös osittaiset tiedot otetaan ilolla vastaan!

[Teosrivi siirretty Luetteloon]

Ohje: Jos löydät tiedot ja ne ovat selvillä lähteineen, täydennä ne taulukkoon. Täytetyn taulukkoosion voi sitten siirtää varsinaiseen artikkeliin sopivaan paikkaan. Tiedot ja niiden lähteen voi kirjata myös tähän alle, jolloin muut wikipedistit voivat hoitaa jatkotoimet. Myös kuvatiedosto voidaan uudelleennimetä teostietojen selvittyä. --Paju (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 22.47 (EEST)

Tekijä on Pekkä Jylhä, selvisi tänään hesarista."Ranta myöntää avoimesti, että hän vierasti julkisivun ”räikeitä värilevyjä” ja katsoi ”tyrmistyneenä” pääsisäänkäynnin edustalla olevan Pekka Jylhän veistoksen kultaista maljakkoa kukkineen." [7] --Tappinen (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.47 (EEST)

Teos Vita Nuova on saman näköinen, mutta kotisivun kuvassa eri ympäristössä. [8] --Tappinen (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.50 (EEST)

Hyvä havainto. Kovasti näyttää samalta. Missäköhän (muuta kuin "Helsinki") ja kenellä tuo Pekka Jylhän Vita Nuova (2002) on tai on ollut, ei ollut sijaintia kovin täsmällisesti ilmaistu? Eli onko teos lahjoitettu edelleen Uudelle lastensairaalalle. Tai onko P. Jylhä tehnyt toisen kappaleen teoksesta tai varioinut teosta aavistuksen (Vita Nuova II:ksi tms)... Pitänee etsiskellä lisää, kun on jo haju saatu. --Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 05.21 (EEST)

[9] Tämän mukaan sijainti on Korkeavuorenkatu 32. Sisäpihalla valokuvasta päätellen [10].--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 08.04 (EEST)

Voisi käydä tarkistamassa jossain välissä, jos kantakaupunkiin eksyy. Tuo CV-linkki on vuodelta 2014, joten jos aiempi työ on saanut sisarkappaleen, sitä ei vielä tässä ansioluettelossa välttämättä näy (Kiitos linkistä muutenkin: kaksi julkista veistosta on listätty hakuun Vantaan listamme keskustelupalstalle.)--Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 14.20 (EEST)

Ei tartte vaivautua, Capman Oyj twiittaa [11] eli kyseessä on sama veistos, joka on heidän tiloistaan Korkeavuorenkadulta muuttanut uuden Lastensairaalan eteen. Heidän twitterissään valokuvalinkki vasemmalla. Case closed.--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 15.08 (EEST) (jatkuu) Päivitin tiedot tuohon taulukkoon yllä.--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 21.39 (EEST)

Teosrivi siirretty luettelon puolelle, poistettu tältä keskustelusivulta--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2018 kello 23.23 (EET)

Patsasreitit

Rupesin tekemään tämän luettelon perusteella patsasreittejä. Ne ovat osa-alueisiin rajoittuvia kokonaisuuksia, kuten artikkeleissa Esplanadin puisto, Aleksanterinkatu ja Mannerheimintie. Lisäksi olen miettinyt seuraavia alueita Arabianranta-Kumpula-Toukola-Vanhakaupunki, Kaivopuisto-Tähtitorninmäki-Punavuori ja Myllypuro-Itäkeskus. Ideana on, että jonkun alueen kokonaisuuden teokset voi hahmottaa sekä kuvallisesta luettelosta, että valitsemastaan kartasta (GeoGroup-malline) ja laatia omia reittejä. Onko lisää ideoita joko Helsingin tai jonkun muun kaupungin osan reiteiksi? Niiden pitäisi olla korkeintaan muutaman kilometrin laajuisia, että patsaat voi katsastaa kävelypelillä. Patsas-sana tarkoittaa tässä siis kaikkia luettelon julkisia taideteoksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 01.56 (EEST)

Poistetut teokset

Poistetuista teoksista voisi tehdä vaikka erillisen listan luettelon loppuun mikäli tietoja löytyy, kiinnostaviahan nekin ovat historian kannalta. Siihen joukkoon kuuluisi muuten myös tässä luettelossa edelleen kummitteleva, Ateneumin puistikossa ollut Albert Edelfeltin patsas, joka poistettiin jo neljä vuotta sitten ja on nykyään ilmeisesti pysysvästi siirretty museon sisälle (mainitaan mm. tässä blogikirjoituksessa). --Risukarhi (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.44 (EET)

Juu hyvä idea ainakin isommissa kaupungeissa. Arvelisin että Hesan kohdekannasta saatetaan eri syistä poistaa tai siirtää vuosittain 1-3. Tosin esim. Hamin sivuilla taitaa olla vielä enemmän noita poistettuja kuin meillä, mikä on vähän huonoa palvelua. Eikä näitä asioita kaupungit juuri uutisoi tai tiedota. Kun saisi kaupunkien luetteloiden ylläpitäjät houkuteltua muokkaamaan myös Wikipedian listoja, se olisi nastaa! Ja asia joka ei tietysti meille kuulu, mutta ihmettelen miksi esim. Hamin sivuilla ei voisi olla nappi, josta voisi ilmoittaa ilkivallasta tai juuri näistä poistetuista teoksista. Sellaista on muualla kaupunginhallinnossa ja se tuntuu toimivan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 23.49 (EET)

Aloitin nyt tuonne listan loppuun erillisen osion poistetuista teoksista, mutta siellä on näin alkuun vain Edelfeltin patsas. Voin täydentää osiota jossain vaiheessa. Jätin siitä toistaiseksi koordinaatit pois, kun tuolla Edelfeltin patsaalla on hankalasti kolme entistä sijaintia ja neljäntenä se nykyinen ei-julkinen sijainti. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 19.41 (EET)

Ovatko poistettuja?

Siilitien ala-asteen pihalla sijainnut Matti Kalkamon veistos Kehon rakennus & purku Oy on poistettu tästä luettelosta maaliskuussa 2015 sillä perusteella, että sitä ei enää löytynyt paikalta. Museo on kuitenkin tämän jälkeen marraskuussa 2015 ilmoittanut Facebook-päivityksessään, että teos olisi pelkästään siirretty koulun pihalla näkyvämpään paikkaan. Vastaavasti Hietarannan aurinkokello on poistettu luettelosta samalla perusteella lokakuussa 2016, mutta kesäkuussa 2017 joku on sen siellä valokuvannut. Ovatko nuo nyt paikoillaan vai eivät? --Risukarhi (keskustelu) 14. helmikuuta 2018 kello 12.51 (EET)

Kävin tsekkaamassa Hietarannan aurinkokellon itse. Osoitin oli edelleen kadoksissa (ilmeisesti varastettu pari vuotta sitten), mutta muu kello oli tutulla paikallaan. --Risukarhi (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 01.57 (EET)

Hietarannan aurinkokello on kuvattu ja kuva luettelosssa.--Htm (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 21.09 (EEST)

Odottava koira

Erkki Kannoston Odottava koira ilmestyi Rautatieaseman eteen joulukuussa 2017. Se siirrettiin myöhemmin Kaivopihalle. Lähteen mukaan kyseessä on tempaus, jonka takana on eläintarvikeliike Kaivokadulla. Miten tällaisen luettelointiin suhtaudutaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. helmikuuta 2018 kello 21.06 (EET)

Kopernikuksen reliefi

Lisäsin luetteloon tukun reliefejä sisältäviä muistolaattoja, koska niitä oli siihen kelpuutettu jo entuudestaan. Ongelmatapaukseksi jäi tuntemattoman puolalaisen taiteilijan toteuttama tähtitietelijä Nikolaus Kopernikuksen muistolaatta, jonka Varsovan kaupunki jostain syystä lahjoitti Helsingille 1970-luvulla. Se oli 2000-luvulle saakka Tähtitornin vuorella vanhan observatorion ulkomuurissa portin vieressä, mutta siirrettiin jostain syystä pois joitain vuosia sitten. Hämärän muistikuvani mukaan laatan nykyinen sijainti olisi saman muurin vastakkaisella seinällä eli observatorion sisäpihalla, mutta jonkun pitäisi tarkistaa asia. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 01.01 (EET)

Tarkistin tämän nyt itse ja se oli juuri siellä missä muistelinkin, tosin puoliksi lumikasan alla. --Risukarhi (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 14.51 (EET)

Kallion muistolaatat

Löysin tuollaisen Kallion Kävelyfestivaali: Kallion muistolaatat osa noista taitaa puuttua. --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 02.27 (EEST)

Tuossa mainituista muistolaatoista puuttuvat ovat lähinnä sellaisia, jotka sisältävät pelkästään tekstiä ilman kuva-aihetta. Niissä ei siis ole taideteosta. Pelkkää tekstiä sisältäviä Helsingin muistolaattoja puuttuu luettelosta epäilemättä sadoittain, mutta niitä ei kai ole tarkoitus tähän lisätäkään. Vallilan Dallapé-laatassa on kyllä se haitariveistos, sen voisi varmaan lisätä luetteloon. --Risukarhi (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 15.26 (EEST)

En tiennyt että siinä on tuollainen raja. Mitenköhän tämä "Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille" lisäilin ne 8 muistolaattaa kadeksana rivinä tuonne yöllä. Niissä ei ole kuin tekstiä mutta Helsingin taidemuseon sivulla joka niistä on puhutaan taideteoksesta. Säilytetäänkö vai poistetaan? --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 16.46 (EEST)

Juu. ei ole tarkoitus, että muistolaattoja otettaisiin tähän Helsingin listaan juuri siksi, että määrät nousisivat varmaan useoilla sadoilla. Ei se haittaa jos niitä tässä kuitenkin on. Karkeasti voisi sanoa, että raja kulkee puhtaasti tekstejä sisältävän ja muun, esim. kuvan tai reliefin sisältävän muistolaatan välissä. Helsingin muistolaatoista voisi tehdä ihan oman listan, joten siihen voi siirtää tämän listan muistolaatat. Pelkkiä tekstejä sisältävien laattojen kuvat voi tallentaa myös Commonsiin. Jos lähteen mukaan laatalla tai millä tahansa on taiteilija-tekijä, sen voi ottaa luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 18.13 (EEST)

Ajattelin että siinä olisi jokin tekijänoikeudellinen peruste. Löysin netistä vahingossa yhden kirjan jonka mukaan niitä olisi siinä kirjassa 320 ja siitäkin on kai osa jätetty pois Helsingin uutiset: Muistolaatat kertovat kaupungin historiasta. Tuollainen määrä pitäisi jo jakaa moneen eri osaan. --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 18.58 (EEST)

Tuo on sama kirja, jota käytin lähteenä lisätessäni luetteloon taideteoksen sisältäviä laattoja joitain kuukausia sitten. Se on mainittu artikkelin lähdeluettelossakin. Kirjoitin silloin tuohon ylemmäs "Muistolaatat"-otsikon alle pidemmän kommentin ja luettelin siinä kaikenlaisia rajatapauksia, jotka jätin lisäämättä itse luetteloon (esim. muistolaattoja, joiden ainoana kuva-aiheena oli logo, joukko-osastotunnus, "tulostettu" valokuva tms.). --Risukarhi (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 20.48 (EEST)

Epigrammit on kuvattu ja kuvat ovat luettelossa.--Htm (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 06.52 (EEST)

Kain Tapper Kasvu -teos.

Voiko tuon Kain Tapper: "Kasvu" (betoni, 1969) kuvan tallentaa Wikipediaan? On CC BY 4.0 lisenssillä tuolla sivulla. Voisin käydä muuten kuvamaassa sen mutta on aika vaikeaa kun se on poistettu 2013. --Linkkerpar™ 13. heinäkuuta 2018 kello 05.30 (EEST)

Kuva väärästä teoksesta

Luetteloon äskettäin lisätty kuva Roihupellon Tulppatiellä sijaitsevasta Globall-veistoksesta esittää väärää kohdetta. Kuva näyttää siis tältä. Lähdekirjan mukaan kyseessä on kuitenkin 50 venttiilipallosta koottu veistos. Hökötys näkyy Google Street View'ssä [12], en tiedä onko se enää siellä. --Risukarhi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.42 (EEST)

Tuo kuva näyttäisi olevan viereisen Roihutalon seinästä. Oliskohan se jonkin laitoksen tunnus, koska siinä näyttäisi olevan tyylitelty Helsingin venevaakuna keskellä?! --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 20.26 (EEST)

Kävin nyt itse paikan päällä, eikä Globall selvästi enää ole tuolla paikalla. Siirsin sen luettelossa poistettuihin. Sen sijaan huomasin, että Herttoniemen Asentajankadun varrella olevien toimistotalojen aidatuilla pihoilla on useita suuria, kadulle näkyviä veistoksia (niitä on mainittu esim. täällä), jotka voisi ehkä ottaa luetteloon mukaan. --Risukarhi (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 12.48 (EEST)

Viikin hirsiveistokset

<Poistin Viikin Hirsiveistoksen valokuvan tästä, veistos on luettelossa nimellä Juuri ja Juuri>. Viikin Viikintien ja Viikinkaaren liikenneympyrän vierellä olevalle nurmikolle, Biokeskus 3:n lähelle on ilmestynyt syksyllä kaksi hirsistä konstruoitua veistosta. Kaivataan tietoja teosten tekijästä ja nimistä. Ohessa aikaisemmin syksyllä ottamani kuva.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. joulukuuta 2018 kello 22.39 (EET)

Hannes Hyvönen (huomaa tarkenne, on myös samanniminen jääkiekkoilija: Juuri ja Juuri [13], [14], [15], Hyvösen firma [16].--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2018 kello 23.42 (EET)

Kiitos, tehty ja siirretty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2018 kello 12.51 (EET)

Herttoniemen duunarit

Voisko teossarjasta Herttoniemen duunarit mainita muutkin osat? --Aulis Eskola (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 22.30 (EET)

Sarjassa on lähes 60 osaa, ehkä yksi näyte riittää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2018 kello 13.00 (EET)

Teostietoja kaivataan

Laidunmaa

<Valokuva poistettu> Eilen illalla käväsin lyhyesti Helsingin Malminkartanossa, ja kiinnitin huomiota aseman lounaispuolen aukiolla olleeseen ruskeaksi maalattuun (tms. käsiteltyyn) metalliseen, jalustalle sijoitettuun, runsaan metrin levyiseen taiteellisesti työstettyyn kappaleeseen. Kyseessä lienee joku veistos, mutta vieressä ei ollut mitään kylttiä tai saatetekstiä enkä tekijän tai teosnimen kaiverrusta nopeasti näkynyt kappaleessa itsessäänkään, joskin vieressä istuneen henkilön vuoksi en ryhtynyt tutkimaan enemmälti. Teos sijaitsee aukion R-kioskilta noin 10 metriä lounaaseen, koordinaatit 60.24752 N, 24.86168 E. Kuva ohessa. Sijainti aukiolla, Puustellinrinne 3, Malminkartano, Helsinki. Tietoja tästä kaivattaisiin: taiteilija, teoksen nimi ja julkaisuvuosi. Pari paikalla ollutta ja alueella asunutta eivät osanneet sanoa siitä enempää. Ole ystävällinen ja kerro jos tiedät teoksesta tai selvittele, mikä teos on kyseessä! --Paju (keskustelu) 30. elokuuta 2019 kello 01.11 (EEST)

Taitaa olla Hanna Vihriälän kolmiosaisen teoksen Laidunmaa (2011) yksi osa? Julkisten teosten luettelossaan taiteilija mainitsee Laidunmaa-teoksen materiaaleiksi graniitti ja pronssi. Ja Malminkartanon kaupunginosapolun tekstissä mainitaan "Malminkartanonaukiolle ja Puustellinaukiolle on sijoitettu Hanna Vihriälän kolmiosainen veistossarja Laidunmaa vuodelta 2011. Sarjan kolmas osa on kivimuurista lankeavaa varjoa kuvaava pronssiveistos." En heti hahmota mistä kivimuurista tässä kuvauksessa puhutaan, ja onko työ enää ihan sama kuin aikoinaan. Joka tapauksessa oheisessa valokuvassa on Malminkartanonaukionakin tunnetulla paikalla sijaitseva metallinen teos, joka voisi olla maalattua tai muuten pintakäsiteltyä pronssia. Voisi varmaan lisätä kuvan ja toiset koordinaatit teoksen kohdalle, niin olisi selkeämpää satunnaisille kulkijoille. Jos joku haluaa varmentaa (yhteydenotto taiteilijaan, tai läheisestä kirjastosta kysyminen?) ja lisälähteistää vielä tätä, ei se olisi lainkaan paha asia.--Paju (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 21.25 (EEST)

Tulin ilmeisesti lähes samaan aikaan samaan lopputulokseen kuin sinä, kun löysin Malminkartanon Kotikaupunkipolun. Tuosta pronssiteoksesta ei ole vielä löytynyt esim. kuvatodistetta, jossa sanotaan että se on se. Mutta aika todennäköisesti. Teoksen kolmiosaisuus mainitaan myös HAM-sivulla.--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 21.38 (EEST)

Tämän teosvalokuvan voisi siirtää paremmalle nimelle ja laittaa toiseksi kuvaksi artikkeliin, eiköhän tämä ole selvä.@Paju.--Htm (keskustelu) 20. lokakuuta 2019 kello 01.18 (EEST)

Teoskuvalle on pyydetty YP:n ilmoitustaululla uutta nimeä ja poistettu kuva tästä. Kuva on artikkelissa Laidunmaa.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 12.00 (EET)

Mohandas Karamchand Gandhin patsas

Intialaisen kuvanveistäjä Gautam Palin (ei siis Pali, kuten esim Maikkari virheellisesti uutisoi) suunnittelema Mahatma Gandhin patsas, jonka Intian hallitus lahjoitti Suomen valtiolle, paljastettiin Helsingin Hermannin Allotrianpuistossa perjantaina 20. syyskuuta 2019. Tapaus mainittiin esimerkiksi Ylen iltauutisissakin. Paikka on luokkaa 300 m Sörnäisten metroaseman pohjoispuolella, veikataan että likimain Hämeentien 72 kohdalla, tien itäpuolella, entisen Elukan läheisyydessä. Suuntaa-antavat koordinaatit 60.1914 N, 24.9651 E, josta patsas on varmaan nähtävillä ellei ole juuri siinä. Lisään kohta taulukkoon, että huomataan ohi liikkuttaessa helpommin.--Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 05.16 (EEST)

Sitten havaitsin että Gandhin patsas oli toisella, vähemmän tunnetulla täsmällisemmällä nimellä jo lisätty listalle, minkä löytämistä hankaloitti väärä kaupunginosa (Vallila) ja Pohjois-Helsingin Siltamäkeen annetut koordinaatit. Yhdistin nimikkeet tunnetummalle nimelle Mahatma Gandhi, jota nimeä about kaikissa uutisissa on käytetty, korjasin kaupunginosan ja koordinaatit ja lähteistin tekijätiedon. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 06.03 (EEST)

Teoksen nimi on sen jalustassa olevassa metallilevyssä. Jos luetteloon tekee muutoksia, niitä ei tarvitse ilmoittaa enää erikseen keskustelusivulla. Minusta projektiin osallistuminen pitäisi olla helppoa, yksinkertaista ja nopeaa, joten olisi hyvä, jos vain kaikkein ongelmallisimmat aiheet otettaisiin mukaan keskusteluihin. En usko, että osallistujat haluavat käyttää aikaansa keskusteluihin, kun itse luettelon toimittaminen on projektin pääpointti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 09.45 (EEST)