Keskustelu:1920-luku

Artikkeli 1920-luku oli hyvä artikkeli, mutta menetti statuksensa.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
16.–23.8.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
17.–25.4.2008	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
14.9.–8.10.2020	Laatuarviointi		Hylätty	(ikilinkki)
14.8.–9.11.2023	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

No voi sen tyngäksikin luokitella, mutta on minulla työlistalla ja laajenee lähiaikoina. --Valosade 19. maaliskuuta 2006 kello 18.01 (UTC)

Täytyy kyllä sanoa, että oli kyllä aika huonosti viimeistelty artikkeli hyväksi päästetty. Muitten juttujen lisäksi viitemallineitten käyttö oli sitä tasoa, että ei mun mielestä olisi riittänyt hyväksi. Poistin muutaman toimimattoman linkin lähdeviitteistä, osa niistä jutuista ei pakosti edes lähdettä kaivannut. --Velma 29. maaliskuuta 2009 kello 15.43 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Laatuarviointi

Tämä ei mielestäni ole lähelläkään hyvältä artikkelilta vaadittua tilaa. Useita kohtia on kokonaan ilman lähteitä (esim. arkkitehtuuri-osio) ja merkityt lähteetkin on muotoiltu miten sattuu. --85.76.20.199 14. syyskuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Niin, lähteet pitäisi tosiaan merkitä. Muuten tämä kävisi varmaan suositellustakin. Kovin paljoa ei ainakaan puutu. --Miihkali ^{(K • M)} 28. syyskuuta 2020 kello 11.07 (EEST)

Tällaisenaan lähteettömänä ja epätasaisena kannatan laatumerkinnän poistamista. Minusta tällaiset vuosikymmenartikkelit pitäisi kirjoittaa yhden tai kahden yleislähteen pohjalta, ja muista lähteistä voi täydentää. Suomeksikin on julkaistu monta 1900-lukua käsittelevää teosta, ehkä niistä saisi rungon tähän. --Savir (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 23.10 (EEST)

Samoilla linjoilla. --Prospero One (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 23.36 (EEST)

Liikaa viitteettömiä osuuksia, kannatan siis merkinnän poistamista. --AinScept (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 18.47 (EEST)

Eiköhän tämä ole niin sanotusti toivoton tapaus. Poistan laatumerkinnän. --Miihkali ^{(K • M)} 8. lokakuuta 2020 kello 11.07 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tavoitteena olisi palauttaa artikkeli hyväksi artikkeliksi. --185.39.184.214 14. elokuuta 2023 kello 14.04 (EEST)

Artikkelissa on useita kokonaan viitteettömiä tekstikappaleita. Artikkelia ei voi valita millekään laatutasolle, mikäli siinä on lähteetöntä tietoa. Mutta vielä tärkeämpää olisi löytää artikkelille muutama yleislähde, joiden varaan sen voi rakentaa. Nyt artikkeliin on etsitty täsmälähteitä yksittäisille anekdooteille. Monet niistä ovat lisäksi erilaisia viihteellisiä lehtiä ja verkkosivustoja, kuten Historia-lehden juttu Miksi gangsterit käyttivät Thompson-konepistoolia? Tämän tyyppiset ”historiaa kadunmiehelle” -jutut harvemmin perustuvat syvälliseen asiantuntemukseen ja faktantarkastukseen, ja usein ne ovat internetistä – vaikkapa Wikipediasta – puolihuolimattomasti kaiveltua knoppitietoa. Viite 18 on konekäännetty sepustus, jonka suomi on niin huonoa, ettei siitä oikein edes ota tolkkua.

Koska artikkeli perustuu silpputietoon, ei myöskään ole takeita siitä, että keskeisinä tapahtumina, keksintöinä ja muutoksina esiin nostetut seikat tosiaan ovat niitä keskeisimpiä. Monia tärkeitä tapahtumia puuttuu: esimerkiksi viimeinen osmanikalifaatti lakkautettiin 1924, mitä voisi merkitykseltään verrata siihen, että paavi-instituutio lopetettaisiin. Paaveista puheen ollen myös lateraanisopimukset olisivat varmaan mainitsemisen arvoinen juttu. Mutta kuten sanottu, ei ole hyvä idea lähteä etsimällä etsimään lähdettä, jossa mainitaan jokin tietty nippelitieto. Parempi olisi etsiä jokin laajempi selonteko, jossa hahmoteltaisiin 1920-luvun pitkiä kehityskulkuja ja niiden yhteyksiä aiempiin ja myöhempiin tapahtumiin. Aloittaa voi vaikka Encyclopædia Britannicasta: esimerkiksi artikkelit Roaring Twenties, History of Europe (The interwar years) jne. Kirjastosta varmaan myös löytyisi 1900-luvun historian yleisesityksiä, joita voi soveltuvin osin käyttää lähteinä. Koska artikkelille joka tapauksessa pitää etsiä uudet lähteet, voi sen samalla vaivalla kirjoittaa lähteiden pohjalta kokonaan uudestaan.

Artikkeli painottuu turhan paljon Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, varsinkin Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi naisten aseman paranemisesta ja flappereista puhutaan, kuin kyseessä olisi yleismaailmallinen ilmiö, vaikka todellisuudessa se rajoittui länsimaihin. Näkökulma on toki sikäli perusteltu, että Yhdysvallat oli jo tuossa vaiheessa maailmantalouden veturi ja monet merkittävimmistä keksinnöistä tehtiin siellä. Mutta kyllä tässä silti voisi olla Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta enemmän juttua. Kulttuuriset murrokset esimerkiksi Neuvostoliitossa olivat valtavia, ja yli päätään eri puolilla maailmaa tapahtui nopeaa modernisoitumista. Moni kieli esimerkiksi hylkäsi perinteiset kirjoitusjärjestelmät ja siirtyi latinalaiseen tai kyrilliseen kirjaimistoon. Siirtomaissa nationalismi ja nykyaikainen poliittinen toiminta puolueineen alkoivat saada jalansijaa, mikä sitten aikanaan johti dekolonisaatioon.

Suuri osa tekstistä on luettelomuotoista. Osa luetteloista on naamioitu leipätekstiksi (kuten luvussa Musiikki), osa on toteutettu ranskalaisin viivoin (kuten luvussa Kuvataide). Parempi olisi kirjoittaa leipätekstiä, jossa esiteltäisiin kaikkein olennaisimmat asiat ja samalla lyhyesti selitettäisiin, miksi ne ovat olennaisia. Nimiluettelosta vailla selityksiä ei opi mitään, vaan se on pelkkää merkityksetöntä sanapuuroa, jolleivät nimet ole entuudestaan tuttuja. Mitä pitempi luettelo on, sen todennäköisemmin lukija hyppää sen yli. Miihkali ^{(K • M)} 16. elokuuta 2023 kello 16.20 (EEST)

Koska tuohon ylle tuli kirjoitettua lähinnä haukkuja, niin kirjoitan tasapuolisuuden vuoksi myös vähän kehuja. Artikkelin suurin ansio on, ettei se keskity pelkästään 1920-luvun poliittiseen historiaan vaan siinä esitellään myös monipuolisesti tieteen, teknologian, talouden, taiteen ja yhteiskunnan muutoksia. Näitä osuuksia voisi myös laajentaa.

Asetekniikan kehityksestä kertovassa osassa on pieniä asiavirheitä. Jo ennen 1920-lukua oli ollut käytössä ”käsikäyttöisiä sarjatuliaseita”. Ensimmäiset pikakiväärit suunniteltiin 1800-luvun lopulla, ja ensimmäisessä maailmansodassa ne olivat verrattain yleisessä käytössä (Lewis, Chauchat, Avtomat, BAR). Ensimmäiset konepistoolit suunniteltiin vuoden 1915 paikkeilla, ja saksalainen MP18 oli vuonna 1918 ollut rintamakäytössäkin. Suomi-konepistoolia alettiin sarjavalmistaa vasta 1930-luvulla. Miihkali ^{(K • M)} 16. elokuuta 2023 kello 21.10 (EEST)