Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/1920-luku

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Ei hyväksytty (53,8 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Alphaios 23. elokuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

1920-luku

Laajin vuosikymmenartikkeli. Mielestäni asiaa alkaa olla jo kiitettävästi, vaikka onkin laaja aihepiiri. --Alphaios 16. elokuuta 2007 kello 10.15 (UTC)

Äänestys päättyy 23.8.2007.

Kannatan

1. Voisi niitä lähteitä kyllä enemmänkin olla. Mutta tärkeämpi toive olisi se, että laittaisit lähteenä olleisiin linkkeihin ne kuvaukset, että tietäisi suoraan minkälaisesta sivusta on kyse. --Velma 16. elokuuta 2007 kello 16.13 (UTC)
2. --junafani (ʋαłıтƣ) 16. elokuuta 2007 kello 17.43 (UTC)
3. Tästä löytyi oikeastaan kaikki, mikä tuli mieleen. Hyväksi kelpaa vallan mainiosti. --ukas 17. elokuuta 2007 kello 09.55 (UTC)
4. Voisihan noita viitteitä enemmänkin olla, ja punasia linkkejä on aikas paljon, muutta hyväksi menee kyllä. --kallerna™ 17. elokuuta 2007 kello 13.01 (UTC)
5. Omituinen artikkeli, josta en henkilökohtaisesti pidä, mutta tämä ei ole ss-äänestys. Mutta kun tässä pyritään nyt kohottamaan tasoa vuosikymmenartikkelien suhteen, niin annetaan nyt provokaatioääni. --Höyhens 19. elokuuta 2007 kello 05.26 (UTC)
6. Hyvä on. --Eetvartti 20. elokuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Vastustan

1. Täytyy kyllä nyt vastustaa. Artikkelissa on paljon asiaa, mutta mielestäni siinä on perspektiivi- ja neutraaliusongelmia. Suomea käsitellään ensinnäkin aivan liian paljon. Maailmanpolitiikasta yleensä on vähemmän tekstiä kuin Suomen poliittisesta tilanteesta, ja Euroopasta enemmän kuin muusta maailmasta. Ovatko afrikkalaiset ja aasialaiset jotenkin vähemmän tärkeitä kuin suomalaiset? Artikkelissa pitäisi olla jonkinlainen historiaosio, jossa maanosien tapahtumat käsiteltäisiin aakkosjärjestyksessä, tämä nyt olisi vähintä mitä voisi odottaa. Sitten joitakin täysin epämerkittäviä asioita on painotettu aivan liikaa, esimerkiksi "Suomen hengellistä elämää", joka tuskin ansaitsee tällaisessa artikkelissa edes minkäänlaista sivumainintaa, käsitellään yhtä paljon kuin maailmanlaajuista taloutta (joka sekin lähinnä kertoo Suomesta). Kieltolaki tuskin on myöskään maailmanlaajuisesti niin merkittävä asia, että siitä pitäisi kertoa noin paljon. Lisäksi artikkelissa on lukuisia oudohkoja yleistyksiä, kuten "Ihmiset kokivat elävänsä jonkinlaisessa välitilassa matkalla vanhasta uuteen" (eikö aina ole näin?), "1920-luvulla alastomuus ymmärrettiin luonnolliseksi ja siksi myös kauneuden ja terveyden olomuodoksi" (ehkä länsimaiden suurissa kaupungeissa?), joista tulee sellainen tunne, että kuvattaisiin jotain maailmanlaajuista trendiä, mikä ei varmastikaan ole totta. Juuri tällaisessa Wikipedia-artikkelissa olisi loistava tilaisuus tehdä asiat vähän eri tavalla ja laajemmasta näkökulmasta kuin perinteisissä tietosanakirjoissa eikä sortua kaiken tarkastelemiseen suomalaisten tai eurooppalaisten lasien läpi. Itse asiassa tämän artikkelin voisi korjauksin muuttaa nimelle 1920-luku Suomessa, jolloin voisin aivan hyvin kannattaa sitä hyväksi. --Orri 18. elokuuta 2007 kello 11.31 (UTC)
2. Suomen asema tässä artikkelissa aivan liian ylikorostunut. --Spirit 19. elokuuta 2007 kello 08.50 (UTC)
3. Muutoin näyttäisi ihan hyvältä, mutta Suomi on aivan ylikorostettuna. Suomi ansaitsisi nähdäkseni lähinnä muutaman lauseen verran tilaa.--qWerk 20. elokuuta 2007 kello 12.20 (UTC)
4. --Thi 20. elokuuta 2007 kello 15.02 (UTC)
5. Liian Suomi-keskeinen. Suomi ei varmastikaan ollut niin vaikutusvaltainen maa 1920-luvulla, että ansaitsisi kaiken tuon paasauksen. --Silenzio 20. elokuuta 2007 kello 15.18 (UTC)
6. Suomi-keskeinen tosiaankin. --Johney 21. elokuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Keskustelu

Viittauksia on 33 kpl, muita lähteitä 4, joista kaksi kirjaa. Jos lähteitä tarvitaan lisää niin lähdemerkintää voi käyttää. --Alphaios 16. elokuuta 2007 kello 16.10 (UTC)

Otsikot on lisätty viitteisiin. --Alphaios 16. elokuuta 2007 kello 16.51 (UTC)

Tiede ei ole kovinkaan kummoisesti. Ainoa fysiikkaan liittyvä kommentti on "Kvanttimekaniikassa tehtiin suuria keksintöjä", luulisi tästä nyt saavan jotakin muuta irti kuin sivuhuomautuksen. --qWerk 16. elokuuta 2007 kello 17.45 (UTC)

Siihen on nyt lisätty tekstiä. --Alphaios 17. elokuuta 2007 kello 06.36 (UTC)

Tuo väite, että Hubble löysi galaksit on hieman outo. Spiraaligalaksien löytäjänä taidetaan pitää Lordi Rossea. Hubblen löytöjen jälkeen tosin alettiin ymmärtää, että Andromeda ei kuulu Linnunrataan vaan on oma galaksinsa. En tosin tiedä koska galaksi määritelmänä syntyi, joten tiesikö lordi Rosse mitä tutki? –En osaa sanao kun historian tuntemus tähtitieteen alalta ei ole kummoinen. Ehdotan kuitenkin, että tuo voitaisiin muotoilla jotenkin, että "Hubble havaitsi galaksien etääntyvän toisistaan. Havainto on sopusoinnussa yleisen suhteellisuusteorian kanssa, ja siitä tuli yksi todiste alkuräjähdysteorialle." --qWerk 17. elokuuta 2007 kello 19.11 (UTC)

Sitä on nyt muotoiltu uudelleen. --Alphaios 18. elokuuta 2007 kello 08.31 (UTC)

Vastaus Orrille: Tuskin sentään neutraaliusongelmia. Kun ottaa huomioon miten laaja aihealue on, on pakko tehdä hieman priorisointia, ja suomenkielisen Wikipedian tapauksessa järjestys tietysti menee Suomi - Eurooppa - Länsimaat - Muu maailma. Esimerkiksi suurin osa Afrikkaa oli siirtomaina. "Suomen hengelliseen elämään" on otettu tietoja mm. kirjasta "Juhani Paasivirta: Suomi ja Eurooppa 1914-1939", jossa kirkon asiat käsiteltiin suht laajasti aikakausittain. Se ei ole epämerkittävää. Yleistys "Ihmiset kokivat elävänsä jonkinlaisessa välitilassa matkalla vanhasta uuteen" on lainaus kirjasta ja siis tutkijan näkemys, ja piti paikkansa juuri 1920-luvulla paremmin kuin muina vuosikymmeninä. Alastomuuskulttuuri maailmanlaajuisena trendinä (kuten muutkin trendit) tietysti ilmenevät lähinnä vain kehittyneissä maissa. --Alphaios 18. elokuuta 2007 kello 12.20 (UTC)

Samalla linjalla olen. 1920-luvun ihmiset todellakin tunsivat elävänsä uuden ajan kynnyksellä, johon kuului koneellistuminen, autoistuminen, kommunismi, kuningashuoneiden kato jne. jne. Esimerkiksi 50-,60- ja 70-luvuilla ei fiilistelty läheskään yhtä ihmeissään. Taas sitten 80-luvulla alettiin ymmärtämään tietokoneen tarkoittavan uuden ajan alkua. Alastomuuskulttuuri ja sen luonnonmukaisuus näkyvät esim. taiteessa, alastonmaalausten määrä lähti nousuun hieman porvarillisemman ajan jälkeen. --ukas 20. elokuuta 2007 kello 05.49 (UTC)

Lisäsin nyt sitten maiden johtajiin artikkelin Liberian presidentistä Charles D. B. King, joka hallitsi koko 1920-luvun, että saa sitä afrikkalaisuutta mukaan. Hauska heppu. --ukas 21. elokuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Suomen osuus

Koska kritiikkiä on loppuvaiheessa tullut enää liiallisesta(?) Suomen osuudesta, niin mielestäni voisi jo mennä hyväksi artikkeliksi. Muita kuin Suomea koskevia tietoja on äänestyksen aikana lisätty kappaleisiin "Siirtolaisuus", Talous ja kulutus", "Musiikki" ja "Olympialaiset". Enimmäkseen yleisestä näkökulmasta käsitellään kappaleiden "Maailmanpolitiikka" yms. lisäksi kappaleita "Elokuvat", "Ruumiinkulttuuri", "Pukeutuminen ja muoti", "Tiede ja tekniikka", "Eugeniikka" ja "Naisen uusi asema". "Urheilu" ja "Siirtolaisuus" ovat melko tasan. --Alphaios 21. elokuuta 2007 kello 12.35 (UTC)