Kauhavan vaakuna
Kauhavan vaakunan heraldinen selitys on ”sinisessä kentässä kultainen irtonainen mantovanristi, alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa”. Mantovanristi kuvastaa urheutta, ja vaakunan neljä helaa yhdistyneitä kuntia. Vaakunan suunnitteli Reijo Helläkoski Kortesjärven vaakunan pohjalta, ja se otettiin käyttöön Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän yhdistyttyä uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. [1]
Vanha vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entisen Kauhavan vaakunan heraldinen selitys on ”sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen puukko, joka on tupessa kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa”. Puukko symboloi paikkakunnan pienteollisuutta ja tulukset liittyvät nuorisoseuraliikkeen syntyvaiheisiin ja pitäjän osuuteen siinä. Vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1952. Kaupungin lakkautuessa vaakuna jäi vuonna 2009 kotiseutuvaakunaksi, jonka käyttöoikeuksia hallinnoi Kauhava-Seura.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kunnallisvaakunat, s. 136. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alajärven vaakuna
- Alavuden vaakuna
- Evijärven vaakuna
- Ilmajoen vaakuna
- Isojoen vaakuna
- Isonkyrön vaakuna
- Karijoen vaakuna
- Kauhajoen vaakuna
- Kauhavan vaakuna
- Kuortaneen vaakuna
- Kurikan vaakuna
- Lappajärven vaakuna
- Lapuan vaakuna
- Seinäjoen vaakuna
- Soinin vaakuna
- Teuvan vaakuna
- Vimpelin vaakuna
- Ähtärin vaakuna
Lakkautettujen kuntien vaakunat
| Historia | | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kylät ja kaupunginosat |
| ||||||||
| Luonto | |||||||||
| Talous | |||||||||
| Kulttuuri |
| ||||||||
| Seurakunnat | |||||||||
| Urheilu ja liikunta | |||||||||
| Koulutus | |||||||||
| Liikenne | |||||||||
| Muuta | |||||||||