Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna
Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna on saanut aiheensa kunnan sijainnista ja maiden viljavuudesta. Vaakunan avainten lehti viittaa kunnan nimen alkukirjaimeen, ja ne edustavat tyypiltään vilja-aittojen avaimia, jotka symboloivat pitäjän viljavia peltoja ja niistä nousevaa vaurautta. Avaimet kertovat myös kunnan keskeisestä ”avainasemasta”.[1]
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten”. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Seinäjoen maalaiskunnan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 28. elokuuta 1954. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 16. lokakuuta 1954.[2] Vaakuna muuttui epäviralliseksi Seinäjoen maalaiskunnan liityttyä Seinäjoen kauppalaan 1959. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen virallisesta käytöstä poistunut kunnanvaakuna (pois lukien luovutettujen alueiden kaupunkien vaakunat). Vaakuna oli myös ehdolla Seinäjoen uudeksi vaakunaksi kuntaliitoksen yhteydessä 2009, mutta ei tullut valituksi.
Seinäjoen kaupunginvaltuusto myönsi vuonna 2010 vaakunan käyttöoikeuden Törnävä-seuralle kotiseutuvaakunana.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen kunnallisvaakunat, s. 158. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- ↑ Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:12 Seinäjoen maalaiskunta Kansallisarkiston digitaaliarkisto.[vanhentunut linkki]
- ↑ Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna Törnävä-seuran käyttöön Ilkka
- Alajärven vaakuna
- Alavuden vaakuna
- Evijärven vaakuna
- Ilmajoen vaakuna
- Isojoen vaakuna
- Isonkyrön vaakuna
- Karijoen vaakuna
- Kauhajoen vaakuna
- Kauhavan vaakuna
- Kuortaneen vaakuna
- Kurikan vaakuna
- Lappajärven vaakuna
- Lapuan vaakuna
- Seinäjoen vaakuna
- Soinin vaakuna
- Teuvan vaakuna
- Vimpelin vaakuna
- Ähtärin vaakuna
Lakkautettujen kuntien vaakunat