Ähtärin vaakuna
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ähtärin vaakuna on Ähtärin kaupungin tunnus. Vaakunan aihe viittaa seudun asuttaneisiin kolmen heimon eränkävijöihin. Paikkakunnan nimen alkuperästä on useita eri tulkintoja, mutta yhden niistä mukaan sana viittaa suomeksi rentukkaa tarkoittavaan vironkieliseen sanaan ätsä, johon myös vaakunan kukka viittaa.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka.” Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Ähtärin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 29. kesäkuuta 1951. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 25. lokakuuta samana vuonna.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kunnallisvaakunat, s. 173. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:14 Ähtäri Kansallisarkiston digitaaliarkisto.[vanhentunut linkki]
- Sulevi Riukulehto: Esihistoria ja Ähtärin nimi Ähtärin kaupunki.[vanhentunut linkki]
| Historia | | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kylät ja kaupunginosat |
| ||||
| Kulttuuri | |||||
| Seurakunnat | |||||
| Urheilu ja liikunta |
| ||||
| Koulutus | |||||
| Muuta | |||||
- Alajärven vaakuna
- Alavuden vaakuna
- Evijärven vaakuna
- Ilmajoen vaakuna
- Isojoen vaakuna
- Isonkyrön vaakuna
- Karijoen vaakuna
- Kauhajoen vaakuna
- Kauhavan vaakuna
- Kuortaneen vaakuna
- Kurikan vaakuna
- Lappajärven vaakuna
- Lapuan vaakuna
- Seinäjoen vaakuna
- Soinin vaakuna
- Teuvan vaakuna
- Vimpelin vaakuna
- Ähtärin vaakuna
Lakkautettujen kuntien vaakunat