Kattila (Inkeri)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä luterilaisesta seurakunnasta. Kattilan kylästä ja kunnasta on erillinen artikkeli.
Inkerin luterilaiset seurakunnat vuoden 1925 tienoilla.
Kattilan kirkko vuonna 1911.

Kattila[1] (ven. Котлы́, Kotly) on entinen luterilainen seurakunta Inkerissä. Se on vanhaa vatjalaisten asuinseutua, jossa luterilaisia inkerinsuomalaisia asui vain muutamissa kylissä.

Seurakunnan historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kattilan luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1624.[2] 1700-luvun alun sotavuosien jälkeen Kattilalla, Soikkolalla ja Kapriolla oli yhteinen kirkkoherra. Vuoden 1740 tienoilla Kattila ja Soikkola yhdistettiin, ja vuonna 1834 niihin liitettiin myös Novasolkan seurakunta.

Kattilaan rakennettiin uusi puukirkko vuonna 1759. Se korjattiin vuonna 1892. Vuonna 1904 koko seurakunnassa oli noin 1 600 suomalaista, noin 300 virolaista ja 30 saksalaista jäsentä. 1900-luvun alussa kirkkoherranvirka oli pitkään täyttämättä, koska köyhään seurakuntaan, jonka kolme kirkkoa sijaitsivat kaukana toisistaan, oli vaikeaa löytää hakijoita.

Vuonna 1919 kolme seurakuntaa erosivat jälleen toisistaan, ja Kattilan virolaiset perustivat oman seurakunnan. Kirkko suljettiin vuonna 1932, minkä jälkeen se toimi elokuvateatterina. Seurakunnan toiminta päättyi 1930-luvun lopussa.[3]

Toisen maailmansodan aikana seutu oli Saksan miehittämä. Vuonna 1943 saksalaiset siirsivät miehitysalueelle jääneen suomalaisväestön Suomeen, josta heidät sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon. Inkeriläisiä ei kuitenkaan päästetty kotiseudulleen, vaan heidät karkotettiin aluksi muualle Venäjälle. Myöhemminkin vain harva onnistui palaamaan. Monet asettuivat Karjalan tasavaltaan ja Viroon tai ovat sittemmin muuttaneet Suomeen.

Kattilan kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa Kattilan seurakuntaan kuuluivat seuraavat kylät:

  • Pihlaala (ven. Пиллово, Pillovo)
  • Pontila (ven. Понделово, Pondelovo)
  • Pummola (ven. Пумалицы, Pumalitsy)
  • Raanala eli Lempola (ven. Раннолово, Rannolovo)
  • Rasi (ven. Рассия, Rassija)
  • Ruuppina eli Kruuppina (ven. Крупино, Krupino)
  • Sauvokkala (ven. Савикино, Savikino)
  • Suuri-Kontu eli Suuri-Valkovitsa (ven. Большие Валговицы, Bolšije Valgovitsy)
  • Villikaisi eli Velikina (ven. Великино, Velikino)
  • Värtösi eli Viertävä (ven. Вердия, Verdija)
  • Risumäki eli Ylä-Luutsa (ven. Верхние Лужицы, Verhnije Lužitsy)

Suomalaisia asui vain Ahokylässä, Korovaisissa, Ruuppinassa, Matautiossa, Namasterissa, Raanalassa, Rasissa ja Värtösissä. Muut olivat vatjalais-venäläisiä sekakyliä.[4]

Nykyään seurakunnan alue kuuluu Leningradin alueen Jaaman piirin Kattilan, Niisnovan ja Laukaansuun kuntiin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 18.10.2015.
  2. ↑ Väänänen, Kyösti: Herdaminne för Ingermanland I: Lutherska stifsstyrelsen, församlingarnas prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden, s. 114. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-28-X
  3. ↑ Luther, Georg: Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000.
  4. ↑ Mustonen, Juuso (toim.): Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 59. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kattila_(Inkeri)&oldid=22785367”