Katekismus
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko |
|---|
 |
Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä. Nimi periytyy kreikan sanasta katekhesis (suom. suullinen opetus), joka varhaisessa kirkossa tuli tarkoittamaan sitä opin määrää, mikä vaadittiin aikuisilta kastetta varten. Kasteoppilasta kutsuttiin nimellä katekumeeni (suom. opetettava).
Katolisen kirkon katekismus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katolisen kirkon katekismus eli KKK julkaistiin vuonna 1992, ja sen suomenkielinen versio julkaistiin vuonna 2005.[1] Paavi Johannes Paavali II julisti katekismuksen päteväksi opilliseksi teokseksi tämän julkaisuvuonna.[2] Katolisen kirkon katekismus koostuu neljästä osasta, jotka ovat uskon tunnustaminen, kristillisen salaisuuden vietto eli sakramentit, elämä Kristuksessa ja kristillinen rukous.[1]
Roomalais-katolisella kirkolla on ollut useita pienempiä katekismuksia historiansa aikana. KKK on ensimmäinen laaja katekismus sitten vuoden 1566 Roomalaisen katekismuksen.
Luterilaisen kirkon katekismukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Protestanttisille historiallisesti merkittävin katekismus (Suomen vuoden 1869 kirkkolaissa muodossa katkismus) lienee Martti Lutherin Vähä katekismus, jonka uskonpuhdistaja kirjoitti vuonna 1529 seurakuntien suureen tarpeeseen. Luther oli tarkastusmatkoilla Saksissa kohdannut sellaista tietämättömyyttä, että hän päätti korjata tilanteen kirjoittamalla katekismuksen. Lutherin Vähä katekismus leviää jatkuvasti maailmassa uusilla kielillä. Samana vuonna 1529 Luther laati myös Ison katekismuksen lähinnä papistoa ja opettajia varten. Katekismukset kuuluvat luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin.
Lutherin Vähässä katekismuksessa on kuusi opinkohtaa, jotka ovat kymmenen käskyä, Uskontunnustus, Herran rukous, Pyhä kaste, Rippi ja synninpäästö, Alttarin sakramentti sekä rukousten ja niin sanottujen Huoneentaulujen osasto.
Ensimmäinen suomenkielinen katekismus oli uskonpuhdistaja Mikael Agricolan ”Alcu opista uskoon” vuodelta 1543. Siitä on säilynyt osia kolmesta painoksesta, joita yhdistämällä on saatu kokoon kokonainen teos. Seuraavaksi ilmestyi Paavali Juustenin katekismus, josta ei ole säilynyt mitään. Jaakko Finnon suomennos on säilynyt osaksi. Vanhin tunnettu suomennos Lutherin Vähästä katekismuksesta on vuodelta 1607.[3]
Tärkein Lutherin Vähän katekismuksen laitos oli Uppsalan arkkipiispan Olav Svebiliuksen vuonna 1689 laatima. Svebilius suomensi sen vuonna 1745, ja se oli käytössä koko kirkossa 1800-luvun lopulle asti ja sen jälkeenkin eri herätysliikkeillä nykypäivään saakka. Svebiliuksen katekismus eli "pitkä kirja" on myös artikkelin kuvassa. 1800-luvun lopulta lähtien alettiin käyttää sanaa ”Kristinoppi” Vähän katekismuksen selityksestä. Nykyistä edeltävä kristinoppi oli vuoden 1948 kirkolliskokouksen hyväksymä piispa Eino Sormusen laatima esitys.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus 1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uudistetun katekismuksen vuonna 1999. Kirkko jakoi sitä suomalaisiin koteihin kaksi miljoonaa kappaletta syksyllä 2000.[4] Katekismuksen on kirjoittanut piispa Eero Huovinen palauteryhmän kanssa.
Katekismus on jaettu 43 numeroituun kohtaan Lutherin Vähän katekismuksen mallin mukaisesti. Kussakin kohdassa on selitysteksti, aiheeseen liittyviä raamatunjakeita ja vastaava kohta Vähästä katekismuksesta. Jaottelu on seuraava:
- Kymmenen käskyä: 1 Ensimmäinen käsky, 2 Toinen käsky, 3 Kolmas käsky, 4 Neljäs käsky, 5 Viides käsky, 6 Kuudes käsky, 7 Seitsemäs käsky, 8 Kahdeksas käsky, 9 Yhdeksäs käsky, 10 Kymmenes käsky, 11 Käskyt – rakkauden laki
- Uskontunnustus: 12–13 Ensimmäinen uskonkohta, 14–18 Toinen uskonkohta, 19–24 Kolmas uskonkohta
- Isä meidän -rukous: 25 Isä meidän, 26 Ensimmäinen pyyntö, 27 Toinen pyyntö, 28 Kolmas pyyntö, 29 Neljäs pyyntö, 30 Viides pyyntö, 31 Kuudes pyyntö, 32 Seitsemäs pyyntö, 33 Loppuylistys
- Sakramentit: 34 Pyhä kaste, 35 Kasteen lahja, 36 Kasteen merkitys, 37 Herran pyhä ehtoollinen, 38 Ehtoollisen lahja, 39 Ehtoollisen merkitys
- Raamattu, rippi, rukous ja siunaus: 40 Raamattu, 41 Rippi, 42 Rukous, 43 Herran siunaus
Uusi kristinoppi ilmestyi heti myös ruotsiksi, englanninkielinen laitos julkaistiin 2001 ja latinan- ja venäjänkieliset laitokset 2002[5]. Se on ilmestynyt myös unkariksi käännettynä 2003 Unkarin evankelisluterilaisen kirkon käyttöön. Kuriositeettina voidaan mainita myös niin sanotut murrekatekismukset, jotka ilmestyivät 1999 ja 2000: kristinoppi on saatavissa kuudella eri suomen murteella ja Helsingin slangiksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Katolisen kirkon katekismus Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 24.5.2015.
- ↑ Fidei Depositum Libreria Editrice Vaticana. Viitattu 24.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Markku Sandell: Ennennäkemätön kirjalöytö Saksasta. Yle, uutiset 7.12.2015
- ↑ Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Katekismus evl.fi. Arkistoitu 3.2.2018. Viitattu 3.2.2018.
- ↑ ([1] – Internet Archive)Suomalainen katekismus kiinaksi, latinaksi ja venäjäksi 30.5.2002. Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.3.2013.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Poutiainen, Matti: Katekismuksen sisältö. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-693-219-3
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus. (Sisältö: Martti Lutherin Vähä katekismus, 1529; Kristinoppi lyhyesti esitettynä. Hyväksytty Suomen kuudennessatoista varsinaisessa kirkolliskokouksessa vuonna 1948) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-654-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Careliuksen suomentama katekismus vuodelta 1607 digiversiona
- Vähä katekismus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Iso katekismus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus
- Katolisen kirkon katekismus (suomeksi)