Karl Fredrik Mennander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Fredrik Mennander
Mennanderilla on kuvassa Kustaa IIIn kummimerkki sekä Pohjantähti ritarikunnan komentajamerkki
Mennanderilla on kuvassa Kustaa IIIn kummimerkki sekä Pohjantähti ritarikunnan komentajamerkki
Uppsalan arkkipiispa
1775–1786
Edeltäjä Magnus Beronius
Seuraaja Uno von Troil
Turun piispa
1757–1775
Edeltäjä Johan Browallius
Seuraaja Jakob Haartman
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 1712
Tukholma, Ruotsi
Kuollut22. toukokuuta 1786 (73 vuotta)
Uppsala, Ruotsi
Kansalaisuus Suomi
Vanhemmat Andreas Andreaæ Mennander (1672 – 1734) 1. vaimo Margareta Eliisabeth s. Ruuth (1686 – 1716) 2. vaimo Maria Backman s. Ross ( 1671 - 1753)
Puoliso 1. Vaimo (aviol 1741) Ulrika Palén (1721-1742) 2. Vaimo (aviol 1747) Johanna Magdaleena Hassel (1730-1749)
Lapset Carl Fredrik (1748- 1803) aateloitu 1769 nimellä Fredenheim[1].
Muut tiedot
Huomautukset

Mennander puhui äidinkielensä lisäksi ranskaa, latinaa, hepreaa ja kreikkaa

Karl Fredrik Mennander (19. heinäkuuta 1712 Tukholma – 22. toukokuuta 1786 Uppsala) Ennen tätä hän toimi fysiikan professorina Turun Akatemiassa.Turun piispa vuosina 1757–1775. Uppsalan (Ruotsin) arkkipiispa 1775–1786. Karl Mennander oli kahdesti naimisissa ja toisessa avioliitossa syntyi poika Carl Fredrik, joka sittemmin sai aatelisarvon ja otti nimen Fredenheim.[2].

Suvun taustaa ja isä Andreas Mennander

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suku oli alun perin saksalainen Brücker, jonka Mynämäen kappalaisena toiminut Sigfrid Brücker (kuoli 1585) muutti Mennanderiksi Uudellakirkolla olleen Männäisten talon mukaan.

Karl Mennanderin isä Andreas Mennander syntyi 1672 Männäisten tilalla Kalannissa. Turussa Andreas valmistui papilliselle uralle ja sai paikan 1694 Tallinnan tuomiokirkon ruotsalaisessa ja suomalaisessa seurakunnassa apulaisena. 1708 Andreaksesta tuli Vigalan (saks. Fickel) seurakunnan kirkkoherra (Viro)[3][4] Anders Mennander nai tuomiorovasti Abraham Ruuthin tyttären Margareta Elisabethin.

1710 Virossa raivoava rutto hävitti Andreas Mennanderin seurakunnan ja kaikki hänen kolme lastaan kuolivat. Tallinnan antauduttua venäläisille 1710 Ruotsin valta Virossa päättyi ja Mennander vaimonsa kanssa pakeni ensin Turkuun ja sieltä välittömästi Tukholmaan. Karl Mennander syntyi Tukholmassa ja jo 1713 perhe muutti Laihialle Anderaksen tultua nimitetyksi Laihian kirkkoherraksi[5]. Andreas toimi Ilmajoen kirkkoherrana vuodesta 1724 kuolemaansa asti 1734.

Elämäntarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mennander sai kotiopetusta ja kotiopettajana oli mm. Gabriel Peldan, joka oli Vaasan triviaalikoulun johtaja. Karl Mennander aloitti Vaasan triviaalikoulussa 1925 ja jo vuonna 1728 Uudenkaupungin rauhan jälkeen hänet katsottiin kypsyneeksi akateemisiin opintoihin yliopistoon triviaalikoulun ensimmäisenä oppilaana. Suoritettuaan ”cum applausu” päästötutkinnon, rehtori Johan Thorwöste kirjoitti hänet ”varsin ansiollisena jäsenenä” akadeemisten kansalaisten luetteloon[6].

Vuosina 1732–1734 hän opiskeli myös Uppsalan yliopistossa, missä hän tutustui Carl von Linnén työskentelyyn, ja minkä seurauksena hän kiinnostui luonnontieteistä. Turun akatemiassa vuonna jo 1736 hän luennoi Linnén mukaisesta kasvitieteen järjestelmästä. Mennander ja Linné olivat kirjeenvaihdossa koko ikänsä ja kumpikin nautti luottamuksellisesta ja hyvästä ystävyydestä.

Vuosina 1741-1743 Mennander oli Uppsalassa ja filosofisen tiedekunnan myönnytyksellä hän sai pitää julkisia luennoita eri tiedealoilta. Mennander oli kutsuttu Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi jo 1744.

Turussa Mennander pääsi luonnontieteiden opettajaksi ja sai luennoida fysiikkaa. Vakinaisen opettajan Johan Browalliuksen siirryttyä jumaluusopilliseen tiedekuntaan Mennander sai vakinaisen viran. "Nykyään suositaan tieteitä, joista on odotettavissa välitöntä hyötyä valtion hyvinvoinnille", hän sanoi. 1746 Hänelle luovutettiin Piikkiö palkkapitäjäksi. Fysiikan professorina hänelle luovutettiin Maarian pitäjä[7] anneksiksi[8]. Mennander luopui Piikkiöstä[9] kun 1752 hänestä tuli jumaluusopin tohtori ja professori 1753. Turun yliopiston rehtorina Mennander toimi 1753-1754.

Turun piispana 1757-1775

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Browalliuksen jälkeen Mennanderista tuli Turun piispa. Ensimmäisiä tehtäviä piispana oli julkaista Browalliuksen Clewbergin kääntämän ja Antti Lizeliuksen tarkastaman vuoden 1758 raamatunkäännöksen. Muita tärkeitä asioita olivat sairaailain ja hospitaalien saattaminen hyvään kuntoon, ruumiiden hautaamisen kielto kirkkoihin. Hänen hiippakuntansa seurakunnat saivat kokonaan uudet tai hyvin korjatut kirkot. Piispantarkastuksen tärkeimpiä tehtäviä oli lukutaidon ja kristillisyyden tutkiminen sekä kouluolojen parantaminen. Voimaan tuli asetus 1762 kiertokoulujen perustamisesta ja rippikouluopetus tuli 1763 yleiseksi säännöksi. Mennander antoi myös luonnontieteelle ja sen taloudelliselle puolelle koulun opetuksessa suuren merkityksen.

Säätyvaltiopäiväedustajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivämiehenä Ruotsin säätyvaltiopäivillä Mennander oli 1755–1756, 1760–1762, 1765–1766, 1769–1770, 1771–1772, 1778–1779[10] Vuoden 1786 säätyvaltiopäiviltä hän jäi pois heikentyneen terveydentilan takia.

  • Vuoden 1756 säätyvaltiopäivillä Kuninkaan ja säätyjen välit kiristyivät ja vallankaappaus oli lähellä. Kuningas Aadolf Fredrikin vaimo kuningatar Loviisa Ulriika oli tietoinen suunnitelmasta. Pappissäädyn edustajat toimittivat kuningattarelle nuhdekirjeen[11]. Mennander valittiin kirjoittajaksi.
  • Vuoden 1760 säätyvaltiopäivillä Mennander valittiin valiokuntaan, jonka oli harkittava pappissäädyn edusmiesten valitsemistapaa ja lukua.
  • Vuoden 1765 ylimääräisillä valtiopäivillä Hattupuolue oli alakynnessä mutta Mennander meni kuitenkin Sekreetti-valiokuntaan.
  • Vuoden 1760 säätyvaltiopäivillä Mennander kuului valtakirjojen tarkastustoimikuntaan, kirkollis-deputatsiooniin sekä valittiin kuninkaan ja säätyjen tervehdyslähetystön puheenjohtajaksi, jäseneksi Sekreetti-valiokuntaan, vuori-deputatsiooniin ja yleiseen valitus-deputatsiooniin.
  • Vuoden 1771 säätyvaltiopäivät kutsuttiin hallitusmuodon mukaan koolle neljän kuukauden kuluttua kuninkaan kuolemasta. Näillä valtiopäivillä Myssypuolue pääsi valtaan ja asioiden käsittelyissä oli useita riita-aiheita.
  • Vuoden 1778 säätyvaltiopäivillä arkkipiispa Mennander toimi pappissäädyn puhemiehenä.

Arkkipiispa ja prokansleri Uppsalassa 1775-1786

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karl Mennanderin hautamuistomerkki

Mennander oli koko ikänsä puolustanut puhdasoppisuutta, jota hän teki myös arkkipiispana Uppsalassa.

Arkkipiispana hän johti kirkon tuomiokapitulia, johti hiippakunnan kokouksia papiston kanssa, vihki teologian tohtoreita, teki pitkiä matkoja hiippakunnassaan. Arkkipiispa myös päätti lähetyssaarnaajien asettamista ulkomaan pääkaupunkeihin, joissa oli Ruotsin lähetystö.

Arkkipiispallisiin tehtäviin kuului myös rukouspäivä- ja valtiopäivätekstien ehdottaminen. Suuri tehtävä oli johtaa ruotsalaisen raamatun käännöstyötä[12]. Samanaikaisesti Ruotsin kirkko teki myös myös uutta parannettua virsikirjaa.

”Pro fide et Christianismo” – seuran synnyttyä Mennander teki sitä tunnetuksi ja suositti sitä hiippakunnan papistolle. Mennanderin johdolla Uppsalassa muodostui ”Theologico-Homiletiska Sällskapet, joka harrasti saarnataidon kohottamista teoreettisesti ja käytännöllisesti.


Arkkipiispa Karl Fredrik Mennander on haudattu Uppsalan tuomiokirkon Stenbockin hautaholviin. Mennanderin poika tilasi omalla kustannuksellaan hautamuistomerkin italialaiselta kuvanveistäjältä Giuseppe Angelinilta.

Kunniamerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjantähti-ritarikunta Komentajamerkki
Kustaa IIIn kummimerkki
Kunniamerkki Myönnetty
Pohjantähti ritarikunnan komentajamerkki 1784
Kustaa IIIn kummimerkki 1778

Kruununprinssi Kustaa Aadolfin (kuninkaana Kustaa IV Aadolf) synnyttyä kuningas Kustaa III ilmoitti säädyille, että kruununprinssin kummeiksi tuli valita 49 henkilöä eri säädyistä; 18 ritaristosta ja aateleista, yhdeksän papistosta, yhdeksän porvareista ja yhdeksän talonpojista sekä jokaisen säädyn puhemiehet eli neljä henkilöä. Kummeille lyötettiin erityinen kummimitali, joka oli kaulalla pidettävä kaksirivinen seppelemäinen kultalinkkiketju. Arkkipiispan kummimerkin seppele kokonaisuudessaan oli koristeltu ruusukivillä.



Mennanderin arvokkaita kokoelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mennanderin tieteen ja kirjallisuuden kirjastoluettelossa oli yli 7000 numeroa, enimmäkseen jumaluusopin ja historian alalta.

Lahjoituksia

Turun yliopiston kirjasto sai kirjalahjoituksia vuosina 1766 ja 1772. Ensimmäisellä kerralla noin 150 ja toisella kerralla noin 350 nidettä. Yksi kirjoista oli harvinainen ”Missale Aboënse” vuodelta 1488. Yliopiston konsistori istuntosaliin hän lahjoitti kuningatar Kristiinan ja Arvid Hornin muotokuvat.

Turun yliopisto sai Mennanderilta myös ainoan tunnetun kappaleen Medelplanin kuuluisasta kirjasta ”Lasten paras tawara” [13]. Kirja tuhoutui Turun palossa[14]

Turun yliopisto sai myös Mennanderin rahakokoelman, jossa oli saksalaisia ja anglosaksalaisia Suomessa löydettyjä rahoja. Yliopisto sai myös Arckenholtzin ison tuhatlukuisen rahakokoelman.

Harvinaisuuksia

Karl Mennanderin väitöskirjoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mennander käsitteli väitöskirjoissaan luonnontieteellisiä ja taloudellisia kysymyksiä. Hänellä oli lukuisia väitöskirjoja ja opinnäytteitä. Tässä niistä muutama.

  • 1731 Ensimmäinen väitöskirja: Gen XLVI, 26, Exod. I, 5 seu de animae humanae propagatione, dissertatio philologico-physiologica[15]
  • 1735 Maisterin väitöskirja: Disertatio gradualis de diaeta studiosorum[16].
  • 1737 Opinnäyte teologiasta opettajan kelpoisuuteen jumaluusopilliseen tiedekuntaan: De Differentia inter Coelum Dei et Coelum Beatorum.[17].
  • 1741 opinnäyte kieltenopetukseen: Disertatio philologica in Prov. XVI;33[18].

Ala-Lemun kartano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ala-Lemun kartano Kaarinassa

Piispa Mennander huusi Kaarinassa olevan Ala-Lemun rälssitilan itselleen 1763-1764. Ennen uusjakoa Greulan rusthollin omistaja Anders Mondelin ja piispa olivat sopineet Ala-Lemun rälssitalon siirron nykyiselle paikalleen. Mennander rakennutti arkkitehti Friedrich Schröderin suunnitelman mukaan Ala-Lemun kartanon.

Puutarhan perustamista ja hoitoa valvoi Mennanderin hyvä ystävä, kasvitieteilijä ja professori Pehr Kalm. Kartanon edessä vielä 2023 kasvaa Kalmin istuttama Metsälehmus. Mennander myi rakastamansa kartanon 1777[19].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen Sukututkimusseuran vihittyjen, kastettujen ja haudattujen luettelot
  2. ↑ Suomen Sukututkimusseuran vihittyjen, kastettujen ja haudattujen luettelot
  3. ↑ Anders Mennander Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. 11.6.2012. Helsingin yliopisto. Viitattu 26.12.2022.
  4. ↑ Anders Andersson Mennander geni.com. Viitattu 11.4.2020.
  5. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 3. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  6. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 12-13. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  7. ↑ Lisätietoa alueesta: Katso lisäksi Räntämäki
  8. ↑ Anneksi oli Ruotsissa ja Suomessa luterilainen seurakunta joka oli yhdistetty toiseen seurakuntaan tai kuten Mennanderin kohdalla palkkatuloon
  9. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 59. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  10. ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Fredrik Mennander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  11. ↑ Suomen historian pikku jättiläinen, s. 301-303. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988.
  12. ↑ Raamattu valmistui vasta kokonaisuudessaan Uppsalan kokouksen riemujuhlaan 1793 mutta hylättiin
  13. ↑ Teoksen koko nimi oli Lasten Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719
  14. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 193. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  15. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 27. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  16. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 38. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  17. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 49. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  18. ↑ Forsman, Juho Rudolf: K.F. Mennander ja Hänen aikansa, s. 52. Suomen Sukututkimusseura, 1900.
  19. ↑ Väntsi, Paavo ja Kauremaa, Olli: Lemonniemen kaksi kylää. Omakustanne, 2019. ISBN 978-952-94-1535-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Turun piispan vaakuna Edeltäjä:
Johan Browallius 		Turun piispa
1757–1775 		Seuraaja:
Jakob Haartman
Edeltäjä:
Magnus Beronius 		Uppsalan arkkipiispa
1775–1786 		Seuraaja:
Uno von Troil
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karl_Fredrik_Mennander&oldid=22848473”