Jakob Gadolin
Jakob Gadolin | |
---|---|
Turun piispa Jakob Gadolin, Johan Erik Hedbergin maalaama muotokuva noin vuodelta 1800. |
|
Turun akatemian matematiikan dosentti | |
1745
|
|
Turun akatemia vt. matematiikan professori | |
1745–1755
|
|
Suomen maanmittauskomission tähtitieteen observaattori | |
1748–1753
|
|
Turun akatemian ylimmäinen professori | |
1748
|
|
Turun akatemian fysiikan professori | |
1753
|
|
Turun akatemian teologian professori | |
1762–1784
|
|
Kaarinan kirkkoherra | |
1781
|
|
Turun akatemian rehtori | |
1757–1758
1763–1764 1773–1774 1780–1781 |
|
Turun piispa | |
1788–1802
|
|
Edeltäjä | Jakob Haartman |
Seuraaja | Jakob Tengström |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] Strängnäsin seurakunta [2] |
Puoliso | Elisabet Browallius |
Muut tiedot | |
Uskonto | Luterilaisuus |
Jakob Gadolin (13. lokakuuta 1719 Strängnäs Ruotsi – 26. syyskuuta 1802 Turku) oli suomalainen luonnontieteilijä, poliitikko ja piispa.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gadolinin isä oli isovihaa Ruotsiin paennut pappi Jakob Gadolinius, joka Suomeen palattuaan toimi muun muassa Merikarvian kirkkoherrana.[3] Gadolin kävi aluksi Porin triviaalikoulua ja opiskeli sen jälkeen teologiaa sekä matematiikkaa Turun akatemiassa.[4]
Gadolin oli Turun akatemian matematiikan dosentti vuodesta 1745 ja akatemian ensimmäinen tähtitieteen professori vuodesta 1748. Hän sai myös fysiikan professorin viran vuonna 1753 ja teologian professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1762. Lisäksi Hän oli Turun piispa vuosina 1788–1802 ja akatemian sijaiskansleri vuodesta 1788.
Gadolin oli edustajana kolmilla valtiopäivillä vuosien 1755–1772 välillä ja osallistui yhteensä seitsemille valtiopäiville. Gadolin kannatti vapauden aikana hattupuoluetta. Kuningas Kustaa III vangitutti Gadolinin vuonna 1772 vallankaappauksen yhteydessä, mutta myöhemmin Gadolin kannatti kuningasta julkisesti.
Gadolin oli yksi Suomen talousseuran perustajista vuonna 1797 ja toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana.
Jakob Gadolinin veli oli maanmittari Daniel Gadolin. Hänen poikiaan olivat kemisti Johan Gadolin ja kirkkoherra, professori ja valtiopäivämies Gustaf Gadolin. Jakob Gadolinin vaimon Elisabet Brovalliuksen isä Johan Brovallius oli puolestaan fysiikan professori ja piispa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- Suuri henkilökirja. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26140-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svenskt biografiskt lexikon (verkkoversio). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Swedish church birth records. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Jakob Gadolinus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 19.6.2013.
- ↑ Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Gadolin. Ylioppilasmatrikkeli. 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.9.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 429. ("Jakob Gadolin (1719–1802)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jakob Gadolin Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Jakob Haartman |
Turun piispa 1788–1802 |
Seuraaja: Jakob Tengström |