Kari Tapio

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kari Jalkanen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Tapio
Kari Tapio Helsingin musiikkimessuilla 2009.
Kari Tapio Helsingin musiikkimessuilla 2009.
Henkilötiedot
Koko nimi Kari Tapani Jalkanen
Syntynyt22. marraskuuta 1945
Suonenjoki
Kuollut7. joulukuuta 2010 (65 vuotta)
Espoo
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Kari Tapio, Kartsa, Klabbi
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1960–2010
Tyylilajit iskelmä, kantri
Levy-yhtiöt Edel Records Finland, AXR Music Oy

Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen; 22. marraskuuta 1945 Suonenjoki – 7. joulukuuta 2010 Espoo) oli suomalainen iskelmälaulaja.[1] Hän oli Suomen suosituimpia iskelmäartisteja, ja hänen levyjään myytiin hänen elinaikanaan lähes miljoona kappaletta.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Tapio oli nuorena innokas urheilumies ja harrasti erityisesti mäkihyppyä. Urheilu-ura kuitenkin katkesi lääkärin määräyksestä keuhkovarjostuman takia.[3] Ennen ammattimuusikon uraansa hän opiskeli oppisopimuksella kirjapainon latojaksi ja työskenteli käsinlatojana Pieksämäellä ja Kuopiossa.[4]

1960-luvulla Tapio esiintyi kotipaikkakunnallaan Pieksämäellä paikallisten ER-Quartet ja Jami & The Noisemakers -yhtyeiden kanssa.[5] Käytyään vuonna 1966 koelaulussa Musiikki-Fazerilla hän sai Toivo Kärjen kehotuksesta laulunohjausta Ture Aralta.[4]

Tapio teki ensimmäisen singlensä ”Tuuli kääntyköön”/”Niskavuoren nuorimmainen” vuonna 1972 ja oli sen jälkeen mukana Dannyn kiertueilla, toimien aluksi apumiehenä ja muun muassa show’ssa käytetyn käärmeen hoitajana. Ennen 1970-luvun puoliväliä uraan mahtui myös jäsenyys Erkki Liikasen Aikapommi-yhtyeessä. Erkki Liikasen "testamentattua" Aikapommi-nimen Kari Tapiolle, keikkalavoja kiersi runsaan vuoden Lea Laven, Kari Tapio & Aikapommi -yhtye.[5]

Kari Tapion oma läpimurto tapahtui vuonna 1976 singlellä ”Laula kanssain”. Sitä seurasivat ”Viisitoista kesää” ja ”Kaipuu”. Myöhempien vuosien myyntimenestyksiä olivat muiden muassa ”Olen suomalainen”, ”Myrskyn jälkeen”, ”En pyydä paljon” ja ”Paalupaikka”.

Monet hänen iskelmistä ovat kantrivaikutteisia.lähde? Hän teki suomenkielisiä versioita muun muassa Johnny Cashin, Waylon Jenningsin ja Kris Kristoffersonin lauluista, sekä levytti poikkeuksellisesti englanniksi Johnny Cashin kappaleen "Ring Of Fire" suomalaisten artistien Johnny Cash -tribuuttilevylle Cash Only. Hän on esittänyt coverversiot Hectorin lauluista ”Kuinka voit väittää (että yksinäinen oot)” ja ”Lumi teki enkelin eteiseen”.

Kari Tapio sijoittui Suomen euroviisukarsinnassa 2008 toiseksi kappaleella ”Valaise yö”.[6] Samana vuonna hän lähti kiertueelle Paula Koivuniemen, Jorma Kääriäisen ja Riku Niemen johtaman orkesterin kanssa. Hänen viimeinen nauhoituksensa oli Felix Zengerin sekä Asan kanssa tehty kappale Pitkät päivät täällä.[7]

Tapiolla oli cameorooli 6. tammikuuta 2012 ensi-illan saaneessa elokuvassa Vares – Kaidan tien kulkijat.[8] Elokuva kuvattiin pääosin elokuussa 2010 muutama kuukausi ennen hänen kuolemaansa.[9]

Hän sai uransa aikana yhteensä 21 kultalevyä (+ 1 postuumisti),[10] 8 platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Vuonna 2003 hän sai Iskelmä-Finlandia-palkinnon. Emma-gaalassa hänet valittiin parhaaksi miespuoliseksi artistiksi vuosina 1999 ja 2005. Kari Tapio on palkittu Suomen Rintamaveteraaniliiton kunniaristillä[11].

Kari Tapion urasta on tehty elämäkertaelokuva Olen suomalainen, jonka ohjasi Aleksi Mäkelä. Elokuva sai ensi-iltansa syksyllä 2019.[12] Televisiossa elokuva esitettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2021.[13] Kari Tapiosta, yhdessä Reijo Taipaleen ja Topi Sorsakosken kanssa, tehtiin laulunäytelmä Kulkukoirat, jota esitettiin 13 kertaa Syvälahden viihdekeskuksessa Kangasniemellä.[14]

Uran alussa Kari Tapion sukset menivät ristiin Toivo Kärjen kanssa. Suuttunut laulajanalku päätti, ettei koskaan laula Kärkeä. Iän karttuessa hän pyörsi päätöksensä ja tuli lopulta levyttäneeksi 6 Kärjen sävellystä, näiden joukossa "Kuin lapsena ennen" (1992), "Sinun silmiesi tähden" (1998), "Älä lähde pois" (2000) ja "Atlantis" (2003), ei kuitenkaan yhtään Kärjen originaalia.[15] Vuonna 2004 hän teki konserttikiertueen Reppu ja reissumies Paula Koivuniemen kanssa. Ohjelma koostui Toivo Kärjen-Reino Helismaan kappaleista, kapellimestarina oli Markku Johansson.[16]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Tapion puoliso oli vuodesta 1964 Pia (oik. Brita Kyllikki) Viheriävaara (12.4.1947 – 5.4.2015 [17][18]). Heillä on kolme lasta, Jani, Jiri ja Joona Jalkanen. Jani ja Jiri soittivat isänsä taustayhtyeessä ja Joona toimi hänen managerinaan.[19][20] Jani Jalkanen toimii keulakuvana tanssiyhtyeessä Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa.[21] Kari Tapiolla on myös avioliiton ulkopuolinen neljäs poika Karri.[22] Kari Tapio asui vuosia Kirkkonummen Luomassa ja muutti vuonna 2010 Espoon Haukilahteen.[23]

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Tapio kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 65-vuotiaana 7. joulukuuta 2010. Hänet siunattiin 22. joulukuuta 2010 Tapiolan kirkossa. Hautajaiset järjestettiin avoimena tilaisuutena ja kirkossa oli 700 ystävää ja ihailijaa. Kansaa oli myös kirkon ulkopuolella.[24][25] Kari Tapio on haudattu Gräsan uurnalehtoon Espoon Olariin.[26] Hauta sijaitsee ”Koivikko”-korttelissa ja on viimeisiä hautoja aivan hautausmaan reunassa.

Muistomerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kari Tapion muistomerkki Suonenjoella

Suonenjoen kaupunki on pystyttänyt muistomerkin Kari Tapion kunniaksi torin laidalle. Muistomerkin alkuperäisessä tekstissä oli kirjoitusvirhe, joka kuitenkin korjattiin myöhemmin. [27]

Kari Tapion hautamuistomerkin on tehnyt Kimmo Pyykkö vuonna 2011.[28]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteensä 420 erilaista levytystä vinyylinä tai CD:nä sekä Citroen ja kaunis nainen -kappale vain Citroenin mainoskasetilla julkaistuna.

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Niskavuoren nuorimmainen (1972)
  • Sydämeni lyö (2015)

Kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 28 suosituinta levytystä (1987)
  • Toivotut (1992)
  • Viisitoista kesää (1995)
  • 20 suosikkia – Olen suomalainen (1995)
  • 20 suosikkia – Luoksesi Tukholmaan (1997) (kultalevy)
  • Parhaat (1997)
  • Kaikki parhaat (1999) (#2 platinalevy)
  • 20 suosikkia – Kulkurin kyyneleet (2001)
  • 20 suosikkia – Sanoit liian paljon (2001)
  • Kaikkien aikojen parhaat – 40 klassikkoa (2CD, 2002) (#17 platinalevy)
  • Miehen taival (2004)
  • Nostalgia (2005)
  • Lauluja rakkaudesta (2006) (#13)
  • Kaikkien aikojen parhaat Vol.2 (2CD, 2008) (#6 kultalevy)
  • Klabbi/Olen suomalainen 2009-10-09
  • Sinivalkoinen ääni (10CD, 2009) (#26)
  • Laulaja 1945–2010 (3CD, 2011) (#1)
  • Valaise yö – Lauluja elämää suuremmasta (2011) (#17)
  • Olen Suomalainen (kokoelma) – 44 huippuhetkeä (2CD, 2011) (#19)
  • Sinivalkoinen ääni Vol.2 (2013)
  • Sinut tulen aina muistamaan (2015)
  • Lainatut laulut (2018)

Muut albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailevana artistina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listasijoitukset Suomen viralliselta albumilistalta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pirkko, Kotirinta: Ujosta pojasta kasvoi iskelmän pitkätyöläinen Helsingin Sanomat. 9.12.2010. Viitattu 21.12.2010.
  2. ↑ Kari Tapio myi uransa aikana liki miljoona levyä Mtv.fi. 9.12.2010. Viitattu 1.10.2022.
  3. ↑ Ranta, Hannu: Kari Tapion suosio kestää Keskisuomalainen. 17.7.2003. Viitattu 10.1.2011.
  4. ↑ a b Kaivanto, Petri: Kari Tapio Laulaja ja lauluntekijä. 21.10.2013, päivitetty 26.5.2018. Viitattu 10.1.2011.
  5. ↑ a b Kaivanto, Petri: Kari Tapio Pomus.net. Viitattu 23.3.2008.
  6. ↑ Finland National Final 2008 Natfinals.50webs.com. Viitattu 9.12.2016.
  7. ↑ Kari Tapio mukana tuoreella hiphop-singlellä Yle Vintti. 2.3.2011. yle.fi/satumaa. Viitattu 21.3.2011.
  8. ↑ Antti Granlund: Kari Tapion kohtaus Vares-elokuvasta julkaistiin - katso video! Iskelmä. 13.12.2011. Viitattu 9.2.2023.
  9. ↑ Vares – Kaidan tien kulkijat Elonet. Viitattu 13.10.2024.
  10. ↑ Ylimutka, Leena: Kari Tapion kultalevyä juhlittiin Kulttuuritalolla 7.11.2015. Iltalehti. Viitattu 7.11.2015.
  11. ↑ Jalkanen, Kari - Henkilöhistoria kansallisbiografia.fi. Viitattu 5.10.2023.
  12. ↑ Leinonen, Anne: Matti Ristinen on kuin ilmetty Kari Tapio tulevassa elämäkertaelokuvassa Iltalehti. 4.9.2018. Viitattu 4.9.2018.
  13. ↑ Kari Tapio koki tähteyden karun puolen – Olen suomalainen -elokuva kertoo alkoholismista ja pyrkimyksestä parempaan Uutisankka.com. 4.12.2021. Viitattu 28.2.2022.
  14. ↑ Suomen iskelmälegendojen yllättävä ystävyys iltalehti.fi. Viitattu 30.1.2020.
  15. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 226,324,494,499,618,852,873,. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  16. ↑ Kärki 2015, s. 912
  17. ↑ Vaalisto, Heidi: Kari Tapion leski Pia Viheriävaara on kuollut Ilta-Sanomat. 8.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  18. ↑ Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 25.4.2015 s. C20
  19. ↑ Forsman, Carita: Kari Tapio kokee elävänsä jatkoaikaa Kaleva.fi. 16.9.2006, päivitetty 29.9.2006. Oulu. Viitattu 8.12.2010.
  20. ↑ Talvitie, Liisa: Kari Tapion perhebisnes Apu.fi. 11.11.2010. Helsinki: A-Lehdet Oy. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 8.12.2010.
  21. ↑ Kari Tapion poika: Ilman vaimoa en olisi tässä MTV3 Uutiset. Viitattu 5.12.2016.
  22. ↑ Hymy: Kari Tapiolla salattu poika Ilta-sanomat. 30.12.2010. Viitattu 22.11.2018.
  23. ↑ Kormilainen, Mikko: Kari Tapio osti luksustalon Espoosta MTV3 Uutiset. 30.4.2010. Viitattu 10.1.2011.
  24. ↑ Kari Tapio haudan lepoon Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2010.
  25. ↑ Kari Tapion siunaustilaisuus täytti Tapiolan kirkon Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2010.
  26. ↑ Espoon seurakuntayhtymän hautahaku (Kari Tapani Jalkanen) Hautahaku.fi. Viitattu 29.9.2024.
  27. ↑ Grünn, Emma: Kari Tapion muistomerkissä virheitä: Poika soitti valmistajalle 13.7.2011. Iltasanomat. Viitattu 13.7.2011.
  28. ↑ Kari Tapion hautaveistos paljastettiin Espoossa Ilta-sanomat. 4.6.2011. Viitattu 22.11.2018.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kari Tapio.
Kari Tapio
Studioalbumit

Aikapommi • Nostalgiaa • Klabbi • Kaipuu • Kari Tapio • Jää vierellein • Olen suomalainen • Ovi elämään • Osa minusta • Elämän viulut • Tää kaipuu • Aikaan täysikuun • Yön tuuli vain • Sinitaikaa • Laulaja • Myrskyn jälkeen • Meren kuisketta • Sinut tulen aina muistamaan • Valoon päin • Bella Capri • Joulun tarina • Juna kulkee • Toiset on luotuja kulkemaan • Paalupaikka • Kuin taivaisiin • Kaksi maailmaa • Viimeiseen pisaraan • Vieras Paratiisissa

Kokoelmat

28 suosituinta levytystä • Toivotut • Viisitoista kesää • 20 suosikkia – Olen suomalainen • 20 suosikkia – Luoksesi Tukholmaan • Parhaat • Kaikki parhaat • 20 suosikkia – Kulkurin kyyneleet • 20 suosikkia – Sanoit liian paljon • Kaikkien aikojen parhaat – 40 klassikkoa • Nostalgia • Lauluja rakkaudesta • Kaikkien aikojen parhaat Vol.2 • Klabbi/Olen Suomalainen • Sinivalkoinen ääni

Livealbumit

Kari Tapio konserttilavalla • Vihdoinkin!

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kari_Tapio&oldid=22707770”