Lea Laven
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lea Laven | |
---|---|
Lea Laven Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa heinäkuussa 2004. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. kesäkuuta 1948 Haukipudas |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Lea Laven |
Laulukielet | suomi |
Aktiivisena | 1970– |
Tyylilajit | iskelmä |
Levy-yhtiöt | Finnlevy |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Lea Laven (ent. Marjanen, ent. Forssell, ent. Tulonen, o.s. Luukinen, s. 19. kesäkuuta 1948 Haukipudas) on suomalainen iskelmälaulaja, joka tunnetaan tummasta ja matalasta äänestään.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsuus ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lavenin koti oli köyhä, mutta hän pääsi kuitenkin oppikouluun. Taloudellinen ahdinko alkoi Lean mukaan vaikuttaa opiskeluhaluihin ja hän kävi oppikoulua vain kolme vuotta[1], jonka jälkeen siirtyi kansalaiskouluun, josta sai päästötodistuksen. 1960-luvun alussa, juuri ennen rippikoulua, Laven liftasi Tornion kautta Ruotsiin töihin. Hän itse kertoo noista ajoista seuraavasti: ”Vuoden verran siivosin Sundsvallissa hotellia, josta sain myös asunnon. Sitten olikin varaa jo linja-automatkaan, ja muutin Tukholmaan. Olin muutaman vuoden töissä vuorotellen hotellissa, vanhainkodissa ja oopperan henkilökunnan kahvilassa. Tienasin rahaa aivan hirvittävästi! Pystyin ostamaan hienoja vaatteita ja myös ompelukoneen.”[2]
Vuonna 1966 tehty lomamatka kotikonnuille oli käännekohta Lavenin elämässä. Hän meni paikalliselle Alakosken tanssilavalle, jossa esiintyi Seitsemän seinähullua veljestä. Heiltä Laven tiedusteli olisiko hänen mahdollista laulaa ja yllättäen hän sai tilaisuuden. Laven itse muistelee: ”Siitä Alakosken lavan keikasta kaikki lähti. Jo ensimmäinen laulu, jonka lauloin, oli unelmien täyttymys”.[3] Lavenista tuli yksi yhtyeen solisteista. Pentti-Oskari Kangas piti kuitenkin hänen tyttönimeään liian arkisena, ja tilalle kehitettiin tarttuvampi nimi Laven.
Nousu hittilistoille ja Syksyn sävel -voitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laven muutti yhtyeen perässä Raumalle, jossa hän työskenteli kutomossa ja teki vapaa-aikanaan laulukeikkoja. 1960-luvun lopun hän teki lähinnä rokkikeikkoja klubeilla. Laven itse kertoo, ettei keikkailu kannattanut rahallisesti, mutta muistelee noita aikoja lämmöllä.[3] Laven kävi rippikoulun hieman alle 20-vuotiaana ja solmi ensimmäisen avioliittonsa vuonna 1967. Lean poika, Janne, syntyi seuraavana vuonna. Vuonna 1969 Laven kierteli levy-yhtiöitä "Se on elämää" -singlen kanssa, joka päätyi radiosoittoon jo samana vuonna. Laven siirtyi työskentelemään Helsinkiin levy-yhtiöön. Avioliitto päättyi eroon ja keikkamäärän kasvaessa hän jätti päivätyönsä. Vuoteen 1972 mennessä laulamisesta oli tullut hänelle päätyö. Singlet nousivat listoille ja todellinen läpimurto tuli vuonna 1974 ”Tumma nainen” -hitin myötä. Kappale on suomalainen versio Cherin hitistä ”Dark Lady”. Laven kertoo tuona aikana keikkoja olleen jopa 28 kuukaudessa. Tämä nosti Lavenin iskelmätaivaan kiintotähdeksi. Vuonna 1978 Laven sijoittui jaetulle toiselle sijalle Suomen Euroviisu-karsinnassa kappaleella ”Aamulla rakkaani näin”. Taustakuorossa lauloivat Irina Milan, Paula Koivuniemi ja Maarit. Vuonna 1979 Laven osallistui Syksyn sävel -kilpailuun "Ei oo, ei tuu" -kappaleella, jolla hän voitti kisan. ”Se oli täräys, josta lähti iso pyörä pyörimään. Töitä oli enemmän kuin pystyi ottamaan vastaan” muistelee Laven tuota aikaa.[3]
Toinen Syksyn sävel -voitto ja Leidit lavalla -kiertue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalissa Laven on asunut vuodesta 1983 saakka.[4] Laven valittiin vuoden 1991 Unikeoksi Naantalissa.[5] 1980-luku oli hiljaisempaa aikaa, mutta 1999 Laven uusi Syksyn sävelen voiton kappaleella ”Nyt kun oot mennyt”. Laven on ainoa naisartisti, joka on voittanut kilpailun kahdesti. Kilpailun painoarvo oli kuitenkin laskenut eikä vaikutus keikkarintamalle ollut yhtä merkittävä kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin. Suosio ei kuitenkaan hiipunut ja vuonna 2000 Laven osallistui Katri Helenan, Marion Rungin ja Paula Koivuniemen kanssa Leidit lavalla -konserttikiertueelle, joka veti jäähallit täyteen yleisöä. ”Leidit lavalla oli suuren suuri ja upea tapahtuma, isoin projekti jossa olen ollut mukana. Hieno kokemus. Yleisöä oli paljon, ja meillä laulajilla oli keskenämme hirveän kivaa”, kommentoi Laven kiertuetta.[6]
Uran myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilta-Sanomien haastattelussa vuoden 2008 alussa Laven kertoi alkavansa hiljalleen lopetella laulajan uraansa. Suoraan ei Lavenilla ollut tarkoitus esiintymisiään lopettaa, vaan ”se tapahtuu pikkuhiljaa”. Päätökseen ei Lavenin mukaan liity ”mitään ihmeellistä”. Lavenilla ei enää ole bändiä, mutta hän on esiintynyt duona Esa Niemisen kanssa ja toiminut Niemisen orkesterin solistina. Vuonna 2009 Laven palkittiin Kullervo Linna -palkinnolla.[7] Palkinnon saamisen tiimoilta antamassaan haastattelussa Laven kertoi jatkavansa uraansa tekemällä pienimuotoisia esiintymisiä, mutta laajempi keikkailu on jäänyt.[8]
Vuonna 2010 Laven teki uuden aluevaltauksen, kun hän esiintyi musikaalinäyttelijänä Seinäjoen kesäteatterissa näytelmässä ”Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen”. Samassa yhteydessä Laven kertoi, ettei sulje pois uusien levytyksien mahdollisuutta.[9] Vuonna 2011 Laven kiersi konserttisaleja Sinitaivas-kiertueella, jonka muita esiintyjiä olivat Mervi Koponen, Heikki Koskelo, Marko Maunuksela ja Amadeus Lundberg.[10] Vuoden 2012 lopulla Laven osallistui Kummien perinteiseen Joulu Mielelle -hyväntekeväisyyskonserttiin.[11] Syksyllä 2017 Laven teki laivakeikkoja ja esiintyi Ylen televisio-ohjelmassa SuomiLove.[4] Vuoden 2023 kesäkuussa Laven täytti 75 vuotta ja julkaisi singlen ”Kuin muuttolinnut”. Laven on pitkän uransa aikana levyttänyt seitsemällä eri vuosikymmenellä.[12]
Johanna Vuoksenmaan ohjaamassa elokuvassa 70 on vain numero Laven esittää elokuvan päähenkilön Seija Kuulan (Hannele Lauri) lauluosuudet.[13]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laven on ollut avioliitossa ja eronnut kolme kertaa.[14] Hän solmi ensimmäisen avioliittonsa 19-vuotiaana poikansa Jannen isän kanssa vuonna 1967. Vuonna 1985 hän avioitui toimittaja Johnny-Kai Forssellin kanssa. Avioliitto jäi lyhyeksi. [15] Lavenin kolmas avioliitto naantalilaisen Ilkka Tulosen kanssa kesti 10 vuotta ja päättyi eroon vuonna 2001.[16][17]
Meriittejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yksi platinalevy ja seitsemän kultalevyä
- Vuoden naissolisti 1989
- Vuoden esiintyjä 1997
- Iskelmä-Finlandia -ehdokkuus 2002
- Kullervo Linna -palkinto 2009
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Se jokin (1970)
- Vuosikertaa 1972 (1972)
- Niin (1974)
- Lea (1975)
- Näin se käy (1976)
- Chanson Laven (1977)
- Aamulla rakkaani näin (myynyt kultaa) (1978)
- Rotunainen (myynyt kultaa) (1979)
- Määränpäänä tähdet (1980)
- Bella Cara (1982)
- Lahjan sain (myynyt kultaa) (1983)
- Sanat murenevat (myynyt platinaa) (1984)
- Rakkaus (myynyt kultaa) (1986)
- Lea Laven (myynyt kultaa) (1987)
- Kortit kertoo kohtalomme (1988)
- Mustasukkaisuutta (1989)
- Ali Baba (myynyt kultaa) (1990)
- Käyn uudelleen eiliseen (1991)
- Vie (1993)
- Mitä rakkaus on (1994)
- Adios amigo (1997)
- Missä olit silloin (1999)
- Leidit Levyllä (myynyt kultaa) (2000)
- Lähelläsi (2003)
- Tähdenlennon alla (2006)
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parhaat (1995)
- 20 suosikkia – Tumma nainen (1996)
- Vuosikertaa (2000)
- Parhaat – 18 suosituinta sävelmää (2000)
- Leidit levyllä (2000)
- Suuret sävelet (2001)
- 20 suosikkia – Nyt kun oot mennyt (2002)
- 40 unohtumatonta laulua (2007)
- Collections (2008)
- Se on elämää – Kaikki levytykset 1969–1973 (2011)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kulta -ja platinalevytiedot kirjasta "Iskelmän tähtitaivas" (Tony Latva & Petri Tuunainen)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laulajalegenda Lea Laven 70 vuotta! Kolmen avioliiton koulima rotunainen viihtyy ilman miestä: ”Toisen metkuihin ei enää pysty eläytymään” Ilta-Sanomat. 19.6.2018. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Seppälä, Aila: "Kaikesta oli hirveä puute" 26.3.2007. Iltalehti. Viitattu 25.4.2009.
- ↑ a b c Ilta-Sanomat 12-13.2008 ”Lea Laven, Tähti vastoin tahtoaan”
- ↑ a b Savolainen, Päivi: Lea Laven: ”En ole enää koskematon kuori”. Rannikkoseutu, 1.9.2017, nro 68, s. 18. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544
- ↑ Kuka mereen maanantaina? – Naantalin Unikeot. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 10. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
- ↑ Arto Nyberg ke 2.12.2009
- ↑ Auraviihde – Lea Lavenille Kullervo Linna -palkinto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.11.2009
- ↑ Yle.fi – Ossi Runne ja Lea Laven palkittiin pikästä urasta (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.11.2009
- ↑ Lea Laven liittyy mustalaisleiriin. Yle Satumaa. 10.5.2010. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 2.7.2011.
- ↑ Auraviihde.fi – Sinitaivas tuo valon marraskuuhun (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 13.12.2011
- ↑ Radio Nova – Huippuartistit tähdittävät Kummien Joulu Mielelle -konserttia! He ovat mukana! Viitattu 16.12.2012
- ↑ 75 vuotta täyttävä iskelmätähti Lea Laven elämänsä käänteistä: ”Minähän kadun vaikka mitä!” www.iltalehti.fi. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Kanerva, Arla: Hannele Lauri ei osaa laulaa, ja silti Johanna Vuoksenmaa halusi tämän iskelmätähti Seija Kuulan rooliin – Näin hahmolle luotiin ääni ja menneisyys 22.2.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.2.2022.
- ↑ Juuti, Mikko: Apu: Kolme kertaa naimisissa ollut Lea Laven ei haikaile uutta suhdetta – ”Nunnana täällä elellään” 11.5.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Lea Lavenin yllätys: uusi rakkaus ja suoraan naimisiin. Hymy, 1985, nro 14. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Lea Laven erosi jo kolmannen kerran 8.5.2002. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Iina Alanko: Lea Laven katuu, ettei tehnyt sovintoa elämänsä rakkauden kanssa: ”Nyt ymmärrän, että ihmisten ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä” Kotiliesi.fi. 29.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lea Lavenin virallinen sivusto
- Lea Laven Pomus.netin tietokannassa
- Lea Laven: Aamulla rakkaani näin Ylen Elävässä arkistossa
- Lea Laven: Niin Ylen Elävässä arkistossa
- Lea Lavenin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)