Olen suomalainen (albumi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olen suomalainen
Kari Tapio
Studioalbumin Olen suomalainen kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  loppuvuosi 1982 –
alkuvuosi 1983 [2]
 Studio  Takomo-studiot
 Julkaistu 1983
 Formaatti LP-levy (SLP 693)
C-kasetti (SMK 5693)
CD-levy (50-51865-5503-2-7)
 Tuottaja(t) Kaj Westerlund
 Tyylilaji iskelmä, pop, balladi, latino, valssi[1]
 Kesto 41.04
 Levy-yhtiö Scandia-Musiikki
 Levymerkki Scandia
Listasijoitukset

 Suomi: Ei listasijoitusta.[3]

Kari Tapion muut julkaisut
Jää vierellein
1981
Olen suomalainen
1983
Ovi elämään
1984
Singlet albumilta Olen suomalainen
  1. ”Niin kauan, niin harhaan” / ”Delfiinipoika”
    Julkaistu: 1982 (KS 1073)
  2. ”Muistojeni Julia” / ”Ainut maailmassa”
    Julkaistu: 1983 (KS 1081)
  3. Olen suomalainen” / ”Viimeinen valssi”
    Julkaistu: 1983 (kKS 1088)
  4. ”Maailman yksinäisin merimies” /
    ”Tyttö metsässä”

    Julkaistu: 1983 (KS 1091)

Olen suomalainen on suomalaislaulaja Kari Tapion seitsemäs studioalbumi vuodelta 1983. Albumin tuottajana ja sovittajana toimi Kaj Westerlund, joka on tuottanut ja sovittanut satoja albumeita ja säveltänyt muun muassa Hectorille, Tapani Kansalle ja Kake Randelinille.[1]

Albumi on hyvin erilainen verrattuna Tapion aiempiin levyihin, sillä mukana on peräti seitsemän suomalaista sävelmää. Myös aikaisimmilla levyillä käytetetyt suuret kokoonpanot jousiryhmineen ja akustisine soittimineen ovat jääneet pois ja Westerlundin sovitukset on kirjoitettu muutaman hengen taustayhtyeille, jotka koostuvat pääasiassa syntetisaattoreista ja sähkökitaroista.[1]

Levyn suurimmaksi hittikappaleeksi kohosi albumin nimikappale ”Olen suomalainen”. Kappaleen singlejulkaisu oli parhaimmillaan myyntilistan 10. ja jukeboxien toisiksi soitetuin.[3]

Tapio sai albumista uransa ensimmäisen kultalevyn[1], kun raja ylittyi vuonna 1984. Albumia on myyty yli 33 000 kappaletta.[4]

Scandia julkaisi albumin vinyylilevynä ja C-kasettina vuonna 1981. Vuonna 2009 Warner Music Group eli WEA julkaisi albumin ensi kertaa CD-levynä samoissa kansissa Tapion albumin Klabbi kanssa. Vuonna 2012 WEA julkaisi albumin uudelleen CD-levynä, tällä kertaa samoissa kansissa albumin Nostalgiaa kanssa.

Tietoa kappaleista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin avausraitana toimii levyn nimikappale ”Olen suomalainen”, joka on käännös Toto Cutugnon esittämästä ”L’italiano”-kappaleesta, johon suomenkieliset sanat kirjoitti Raul Reiman. Westerlundin sovitus on hyvin uskolinen alkuperäisesitykselle, sillä kappaleen keskeisessä roolissa ovat jousiryhmä ja suuri taustakuoro. Laulaja-lauluntekijä Kari Kuuva sävelsi levylle muutaman kappaleen, joista ensimmäisenä kuullaan ”Lupasin liikaa”. Espanjalaisen laulaja Julio Iglesiasin hittikappaleesta ”Con la misma piedra” Reiman teki suomenkielisen version nimellä ”Tämä maa on minun”. Alkuperäisesityksen mahtipontinen sovitus on vaihtunut Westerlundin sovituksen myötä neljähenkiseen kokoonpanoon, jossa soittavat kosketinsoittaja Westerlund, rumpali Tapani ”Nappi” Ikonen, kitaristi Peter Lerche ja basisti Pekka Pohjola. Jyrki Niskasen säveltämä ”Muistojeni Julia” on latinorytminen kappale, jonka keskeisessä roolissa on Lerchen soittama akustinen kitara. ”Mennään, ettei kasva jäkälää” on sovittaja Westerlundin oma sävellys, johon sanat loihti Aappo I. Piippo. A-puolen päättää tunnelmallinen balladi ”Maailman yksinäisin merimies”, jossa Tapion lauluäänen tukena ovat hempeät stemmalaulut sekä Westerlundin kosketinsoittimet.[1]

B-puolen avaa Tapion suuresti ihaileman Olavi Virran alun perin suomeksi esittämä ”Tyttö metsässä”, johon Sauvo Puhtila teki suomenkieliset sanat. Kappaleen sovitus on Westerlundin tyyliin modernin räväkkä. ”Keskiöinen kuu” on käännös kreikkalaislaulaja Demis Roussosin levyttämästä kappaleesta ”Flaming Star”. Westerlundin sovituksessa kunnioitetaan Roussosin pitkäaikaista yhteistyökumppania Vangelista, jonka henkisiä syntetisaattoreita suomennoksessa kuullaan. ”Niin kauan, niin harhaan” on toinen Kuuvan tekemä kappale, joka levyllä kuullaan. ”Delfiinipoika” muistetaan parhaiten Olavi Virran tulkitsemana ja Tapion versiossa kuuluu hyvin perinteinen orkesterimaisuus Juha Björnisen ja Lerchen soittamine kitaroineen sekä Heikki Laurilan mandoliineineen. Kappale on alun perin peräisin elokuvasta Boy on a Dolphin vuodelta 1957. ”Ainut maailmassa” on Jori Sivosen sävellys ja kappaleen sanoituksesta vastaa Sivosen pitkäaikainen yhteistyökumppani Raul Reiman. Sivonen oli ensimmäisiä syntetisaattoreiden tuojia suomalaiseen iskelmämusiikkiin. Levyn päättää Tapion luottomies Veikko Samulin tämän levyn ainoa sävellys ja sovitus ”Viimeinen valssi”, joka on äänimaisemaltaan huomattavasti akustisempi sovitus verrattuna albumin muihin sävelmiin.[1]

  1. Olen suomalainen – 3.53 (alkup. ”L’Italiano”, säv. S. Cutugno, alkup. san. C. Minellono, suom. san. Raul Reiman, sov. K. Westerlund)
  2. Lupasin liikaa – 3.22 (säv. & san. Kari Kuuva, sov. K. Westerlund)
  3. Tämä maa on minun – 3.36 (alkup. ”Com la misma piedra”, säv. & alkup. san. Macías Gómez, suom. san. R. Reiman, sov. K. Westerlund)
  4. Muistojeni Julia – 3.10 (säv. Jyrki Niskanen, san. Jorma Toiviainen, sov. K. Westerlund)
  5. Mennään, ettei kasva jäkälää – 3.37 (säv. Mika Silfver, san. Aappo I. Piippo, sov. K. Westerlund)
  6. Maailman yksinäisin merimies – 3.28 (säv. J. Niskanen, san. J. Toiviainen, sov. K. Westerlund)
  1. Tyttö metsässä – 3.12 (alkup. ”Girl in the Wood”, säv. & alkup. san. Terry GilkysonNeal Stuart, suom. san. Saukki, sov. K. Westerlund)
  2. Keskiöinen kuu – 4.04 (alkup. ”Flaming Star”, säv. & alkup. san. E. SteinW. Jass, suom. san. Pyry Lundén, sov. K. Westerlund)
  3. Niin kauan niin harhaan – 3.23 (säv. K. Kuuva, san. A. I. Piippo, sov. K. Westerlund)
  4. Delfiinipoika – 3.13 (alkup. ”Boy on a Dolphin / Ti ine afto pou to lene agapi”, säv. Takis Morakis, alkup. san. Giannis Fermanoglou, suom. san. Saukki, sov. K. Westerlund)
  5. Ainut maailmassa – 3.47 (säv. Jori Sivonen, san. R. Reiman, sov. K. Westerlund)
  6. Viimeinen valssi – 3.15 (säv. & sov. Veikko Samuli, san. Juha Vainio)

Lähteet:[2][5]

Lähde:[2]

Lähde:[2]

Lähteet:[2][5]

  • Nikulainen, Juha (toim.): Kari Tapio: Olen suomalainen – kaikki levytykset 1972 – 1992. Warner Music Finland Oy, 2011. ISBN 978-952-67044-7-0
  1. a b c d e f Nikulainen 2011, s. 40.
  2. a b c d e Nikulainen 2011, s. 14.
  3. a b Pennanen, Timo: Sisältää hitin. Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 280. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
  4. Kari Tapio – Kulta- ja platinalevyt (Artistit) IFPI – Musiikkituottajat. Viitattu 6.10.2024.
  5. a b LP-levyn (SLP 693) tiedot.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]