Jyväskylän seutukunta
![]() |
|
sijainti |
|
Väkiluku |
188 069 6:nneksi suurin 31.12.2021 [1] |
Jyväskylän seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa, ja Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 131. Seutukunnassa asuu 191 187 henkilöä.
Kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakuna | Kunta | Väkiluku (2023) |
Maapinta- ala km² |
Väestön- tiheys (as./km²) |
Kunnallis- vero (2024) |
Suomen- kieliset (2023) |
Ruotsin- kieliset (2023) |
Muun- kieliset (2023) |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
Hankasalmi | 4 549 | 572 | 8 | 9.4 % | 97 % | 0,3 % | 3 % |
![]() |
Jyväskylä | 147 746 | 1 171 | 126 | 8 % | 93 % | 0,2 % | 7 % |
![]() |
Laukaa | 18 762 | 649 | 29 | 9.9 % | 98 % | 0,1 % | 2 % |
![]() |
Muurame | 10 551 | 144 | 73 | 6.9 % | 98 % | 0,2 % | 2 % |
![]() |
Petäjävesi | 3 596 | 456 | 8 | 9.9 % | 98 % | 0,2 % | 2 % |
![]() |
Toivakka | 2 368 | 361 | 7 | 9.4 % | 98 % | 0,1 % | 2 % |
![]() |
Uurainen | 3 615 | 348 | 10 | 9 % | 98 % | 0,1 % | 2 % |
yhteensä | 191 187 | 3 701 | 52 | 94 % | 0,2 % | 6 % |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta 1994 annetussa seutukuntajaossa Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta sekä Muuramen ja Laukaan kunnat.
- 1. tammikuuta 2001 Uurainen siirtyi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- 1. tammikuuta 2004 Jyväskylän seutukuntaan siirtyivät Korpilahti Jämsän seutukunnasta, Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta ja Petäjävesi Keuruun seutukunnasta.
- 1. tammikuuta 2009 Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat Jyväskylän kanssa uuden Jyväskylän kaupungin.[2]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty seutukunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän seutukunnan alueelta löytyy muun muassa kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Petäjäveden vanha kirkko ja Oravivuoren kolmiomittaustorni, sekä maailman ainoa kallion sisään rakennettu planetaario.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_City_Theatre_2018.jpg/250px-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_City_Theatre_2018.jpg)
Jyväskylässä on arkkitehti Alvar Aallon kohteita enemmän kuin missään muussa kaupungissa maailmassa. Aallon kohteita seudulla ovat:
- Karpion huvila (1923)
- Nuoran talon muutostyö (1923–24)
- Aira-talo (1924–26)
- Työväentalo (1924–25)
- Suojeluskuntatalo (1926–29)
- Muuramen kirkko (1926–29)
- Säynätsalon kunnantalo (1949–52)
- Jyväskylän yliopisto, ent. Kasvatusopillinen korkeakoulu (1951–57, 1964, 1971)
- Muuratsalon koetalo (1952–54)
- Keski-Suomen museo (1957–61, 1991)
- Viitatorni (1960–61)
- Poliisitalo (1970)
- Alvar Aalto -museo (1971–73)
- Virastotalo (1975–78)
- Kaupunginteatteri (1964–82)
Valtakunnallisesti merkittäviä museoita ovat muun muassa Keski-Suomen ilmailumuseo, Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus ja Alvar Aalto -museo.
Jyväskylän seudulla järjestetään jokavuotinen MM-rallin Suomen osakilpailu. Tapahtumien joukosta löytyy myös Pohjoismaiden vanhin, yli 50-vuotias kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesä. Jyväskylä on saanut kansainvälisen tunnustuspalkinnon kaupunkivalaistuksestaan. Valon kaupunki -tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kuokkalan silta Jyväskylässä
-
Innova-rakennus Jyväskylän Lutakossa
-
Muuramen kulttuurikeskus
-
Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampusta
-
Kylpylähotelli Peurunka Laukaassa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ pinsonja: Sopiva sisämaan kaupungin paikaksi – miten Jyväskylän kaupunki syntyi www.jyvaskyla.fi. 24.3.2022. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 20.2.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]