Kangaspelto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kangaspelto
Новая Деревня, Novaja Derevnja
Искра, Iskra

Kangaspelto
Новая Деревня, Novaja Derevnja
Искра, Iskra

Koordinaatit: 60°35′50″N, 29°20′00″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Lakkautettu 2004
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi v:een 2004 huuttori
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 188936












Kangaspellon ortodoksinen kirkko.
Kangaspellon keskustaa.

Kangaspelto (myös Kanki, ven. (Suomessa) Новая Деревня, Novaja Derevnja, v:sta 1948 (Venäjällä) Искра, Iskra)[1][2] on entinen Venäjän huuttori ja entinen Suomen kylä Muolaanjärven ja Äyräpäänjärven välissä Karjalankannaksella. Huuttori kuului Leningradin alueen Kyyrölän kuntaan ja se lakkautettiin vuonna 2004 asukkaiden puutteen vuoksi.[3] Kangaspellon kylä sijaitsi Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja Suomelle kuuluessaan se oli osa Kyyrölän kuntaa vuoteen 1934 asti ja sen jälkeen Muolaan kuntaa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyläkuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaspelto sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa[4] ja se oli pohjoisin Kyyrölän kylistä.[5] Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin 11 kilometriä.[6] Kangaspellon naapurikyliä olivat idässä Ylä-Kuusaa, etelässä Sudenoja, Kyyrölä ja Tervola sekä lännessä Muolaankylä.[6] Lisäksi kylän pohjoiskärki ulottui Heinjoen Kopralan kylän rajalle.[6] Kangaspellon halki kulki kantatie 63 Viipurista Kivennavalle.[7] Tästä päätiestä erkani Kangaspellon kohdalla kylätie etelään Lavolaan.[7] Vuonna 1936 Kangaspellon pinta-ala oli 10,69 neliökilometriä, josta oli peltoa 182 hehtaaria, niittyä 50 hehtaaria ja metsää 835 hehtaaria.[8]

Kangaspellon väestö oli lähes kokonaan venäläisiä, joiden esi-isät oli siirretty alueelle 1700-luvulla.[1] Suomalaisia kylässä oli vain muutamia.[5] Kylä oli rakennettu perinteisen venäläisen maalaiskylän tavoin: talot sijaitsivat vieri vieressä maantien molemmin puolin, päädyt tielle päin.[5] Pellot, jotka sijaitsivat talojen takana kauempana maantiestä, olivat pieniä, mutta niiden lisäksi kylän taloille kuuluu myös Äyräpäänjärven laskun myötä muodostonutta lietemaata kylän pohjoisosassa.[5] Pienten tilojen vuoksi kyläläiset joutuivat hankkimaan lisäansioita muun muassa kalastuksesta, jota harjoitettiin Muolaan- ja Äyräpäänjärvillä.[5] Kangaspellon venäläiset asukkaat olivat ortodokseja ja kuuluivat Kyyrölän seurakuntaan. Kylässä oli kirkko, koulu ja kaksi kauppaa.[5] Kangaspellon ortodoksinen kirkko oli entinen Kanneljärven ortodoksinen kirkko, jonka kyläläiset olivat ostaneet vuonna 1921 ja pystyttäneet kotikyläänsä.[9]

Kangaspellon koulupiiriin kuului Kangaspellon lisäksi suurin osa Sudenojan kylää ja Kyyrölän kunnan Muolaaseen liittämisen jälkeen vuonna 1934 koulupiirin rajoja muutettiin siten, että myös osaa Muolaankylää kuului piiriin.[10] Koulurakennus oli rakennettu vuonna 1885[1] ja se peruskorjattiin vuonna 1935.[10] Kangaspellon koulu tuhoutui talvisodassa.[10] Opetus Kangaspellon koulussa tapahtui vuoteen 1920 asti venäjäksi ja sen jälkeen piti antaa myös suomenkielistä opetusta.[11]

Sota-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaspellon väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[12] Kylän rakennuskanta muun muassa koulu ja kirkko[9] tuhoutuivat talvisodan aikana. Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennuksen lisäksi päätettiin Kyyrölän jakokunnan kylissä, joihin Kangaspeltokin kuului, aloittaa tilusjärjestely, jonka avulla useisiin osiin ja palstoihin jakautuneet tilat saataisiin toimivimmiksi kokonaisuuksiksi. Tilusjärjestelyn yhteydessä Kangaspellon, Sudenojan ja Parkkilan kylät lakkautettiin ja liitettiin Kyyrölän kylään.[13] Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, Etelä-Pirkanmaalle ja Hämeenlinnan seudulle, jossa Kyyrölän alueen kylien asukkaat asutettiin Hämeenlinnan kaupunkiin, Hämeenlinnan maalaiskuntaan ja Vanajan kuntaan.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Kyyrölä Kyyrölä info. 21.9.2009. Arkistoitu 27.2.2011. Viitattu 22.1.2010.
  2. ↑ Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  3. ↑ Leningradin alueen 28.12.2004 hyväksytyn lain 1. pykälä Leningradin alue. Viitattu 29.1.2010. (venäjäksi)
  4. ↑ Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 22.1.2010.
  5. ↑ a b c d e f Repo 1952, s. 468
  6. ↑ a b c Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0
  7. ↑ a b Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 22.1.2010)
  8. ↑ Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  9. ↑ a b Kasanko (Kasanski) Aleksanteri: Kirkko ja hengellinen elämä. Kyyrölä, s. 306. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  10. ↑ a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 229. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  11. ↑ Pikkanen Jalmari: Kunnallinen elämä. Kyyrölä, s. 265. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  12. ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  13. ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 429. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  14. ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 442. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Muolaa
Muolaan kylätAla-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa
Kyyrölän kylätKangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja

Huomautuksia

1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kangaspelto&oldid=22784469”