Ylämaa (Muolaa)
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys.[1] Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta.[2][1] Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä Pihlaistenkylä.[1] Matkaa Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Lehtokylän koululle oli noin yhdeksän kilometriä.[1] Nykyisin Ylämaan alueella ei ole asutusta eikä alueella ole myöskään venäläistä asutusnimeä.[3]
Kyläkuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylämaan halki johti maantie Muolaan kirkonkylästä Valkjärvelle ja suurin osa Ylämaasta sijaitsi tämän tien eteläpuolella.[1] Ylämaan alue poikkesi muusta Muolaasta siten, ettei alueella ollut ollenkaan järviä. Alue oli myös Muolaan korkeinta aluetta, "ylämaata", jossa kylät sijaitsivat mäkien ja harjujen rinteillä tai lailla.[4] Ylämaan länsirajalla virtasi Vuotjärvestä Kirkkojärveen laskeva Vuotjoki.[1] Vuonna 1936 Ylämaan alueen pinta-ala oli 32,6 neliökilometriä.[5]
Ylämaan alueen kylistä suurin oli Lehtokylä, jossa sijaitsi kansakoulu ja kauppa.[4] Lehtokylä sijaitsi Ylämaan länsiosassa kahtapuolen Valkjärvelle vievää tietä.[1] Lehtokylässä Valkjärven maantiestä erkani kylätiet etelään Jaarilan kautta Kivennavan Pihlaistenkylään ja itään Kallaisiin.[6] Lehtokylän talot sijaitsivat pääasiassa maantien ja Jaarilaan johtavan kylätien varsilla. Vain Uumenomäen taloryhmä sijaitsi etäämmällä tien pohjoispuolella.[4] Lehtokylän talojen pellot olivat hyviä multamaita, joissa viljeltiin paljon varhaisperunaa Viipuriin myytäväksi.[4] Lehtokylän metsät olivat muita Ylämaan alueen kyliä isommat.[4]
Lehtokylän itäpuolella kahta puolen Valkjärvelle vievää maantietä sijaitsivat Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan pikkukylät, jotka käsittivät Ylämaan pohjoisosan.[4][1] Kylien tilat ovat pieniä ja mäkisiä. Myös näissä kylissä viljeltiin varhaisperunaa Viipuriin myytäväksi.[4] Lisäksi näissä pikkukylissä oli paljon omenapuita, joiden satoa myytiin myös Viipuriin.[4] Heimalassa oli kauppa.[4] Näiden pikkukylien eteläpuolella oli Kallaisten kylä, joka käsitti Ylämaan keskiosan.[1] Kallaisten kylää kutsuttiin myös vanhemmalla, 1600-luvulta peräisin olevalla Toukkarin nimellä.[4] Kallaisiin johti kylätie Lehtokylästä.[6] Kallaisissa oli noin 15 taloa ja Taipaleen veljesten saha ja mylly.[4] Kylän pellot olivat pieniä ja kivikkoisia.[4] Kylässä harjoitettiin myös kotiteollisuutta, joka tuotti kärrynpyöriä.[4]
Kallaisten ja Lehtokylän eteläpuolella oli Ylämaan eteläosan käsittänyt Jaarilan kylä.[1] Jaarilan kautta kulki kylätie Lehtokylästä Pihlaistenkylään ja tästä tiestä erkani Jaarilassa tie Vuotjärven rantakyliin Karhulaan ja Hanttulaan.[6] Jaarila on Ylämaan korkeinta aluetta, jonka korkeimmilta mäiltä näkee aina Muolaan länsiosaan Muolaanjärvelle saakka.[4]
Lehtokylän koulupiiri perustettiin vuonna 1889 ja oma koulurakennus valmistui 1890.[7] Koulupiiriin kuului aluksi myös Vuotjärven alue, joka erosi omaksi koulupiirikseen vuonna 1907.[7] Lehtokylän koulu tuhoutui talvisodassa.[7]
Pinta-alat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Peltoa (ha) | Niittyä (ha) | Metsää (ha) | Kokonaispinta-ala | |
|---|---|---|---|---|
| Heimala | 68,49 | 49,96 | 182,53 | 300,98 |
| Jaarila | 187,12 | 58,05 | 768,54 | 1 032,35 |
| Kallainen | 100,00 | 20,22 | 392,22 | 517,09 |
| Lehtokylä | 185,98 | 24,50 | 759,59 | 985,37 |
| Pihkala | 29,08 | 2,78 | 88,19 | 120,05 |
| Sakkalila | 61,83 | 36,39 | 177,17 | 275,71 |
| Selola | 4,53 | 3,42 | 17,11 | 25,58 |
| Ylämaa yhteensä | 637,03 | 195,32 | 2 385,35 | 3 257,13 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylämaan alueen väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylien asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneisiin kotikyliinsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylät jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.
Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle: Lehtokylän asukkaat asutettiin Jokioisille, Kallaisten asukkaat Ypäjälle ja Heimalan sekä Sakkalilan asukkaat Forssaan.[9] Ypäjän Saarikossa on Kallaisten kylän mukaan nimetty Kallaistentie.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luukka, Eemil; Sarkanen, Jaakko & Repo, Kaino (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Jaatinen, Martti (toim.): Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0
- ↑ Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 25.1.2010.
- ↑ Karjalan kannas, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:200 000. Laktio Star corp., 1991. Kartan verkkoversio (viitattu 25.1.2010)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Repo 1952, s. 488–490
- ↑ a b Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
- ↑ a b c Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 25.1.2010)
- ↑ a b c Mäkirinne, Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 231 & 233. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
- ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
- ↑ Luukka, Sulo & Rämö, Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruohotie, Pentti (toim.): Kuvien kertomaa, Lehtokylän koulupiiriläisten elämästä. Hamina: Lehtokylän koulupiirin kirjatoimikunta, 2004. ISBN 952-91-7444-6
- Ruohotie, Pentti (toim.): Muolaan Ylämaa, Lehtokylän koulupiiri. Lehtokylän koulupiirin kirjatoimikunta, 2002. ISBN 952-91-4793-7
- Sipiläinen, Sulo: Tuhottu kylä ja kaupunki, Muolaan Lehtokylän ja Viipurin kaupungin kohtaloihin liittyviä muistelmia. Pori: Satakunnan kirjateollisuus, 1960.
| Muolaan kylät | Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät | Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.