Ilola (Muolaa)
| Ilola Овсяное |
|
|---|---|
  Ilola Овсяное |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Viipurin piiri |
| Kunta | Raivola |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Maaseututaajama |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
| Postinumero | 188830 |
Ilola eli Ovsjanoje (ven. Овсяное)[1] on maaseututaajama Suulajärven pohjoisrannalla Viipurin piirin Raivolan kunnassa Karjalankannaksella. Ennen sotia Ilola kuului Suomeen ja oli Muolaan kunnan kylä.
Muolaan Ilolan kylä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyläkuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomelle kuuluessaan Ilola sijaitsi Muolaan eteläosassa Kivennavan ja Kanneljärven vastaisella rajalla[2] noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen.[3] Sen naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Perkjärvi, pohjoisessa Sormula, koillisessa Harvola ja Soittola, Kivennavan puolella idässä Pamppala ja kaakossa Kaukolempiälä sekä Kanneljärven puolella etelässä Häme.[3]
Ilolan kylä sijaitsi hieman syrjässä metsäisten taipaleitten takana.[3] Viipurista Kivennavalle johtaneesta Kantatie 63 johti Ilolaan kylätiet Äimisuon länsipuolelta ja eteläpuolelta.[4][3][5] Vuonna 1936 Ilolan pinta-ala oli 18,73 neliökilometriä, josta oli peltoa 258 hehtaaria, niittyä yhdeksän hehtaaria ja metsää 1 605 hehtaaria.[6] Ilolan kylän talot sijoittuivat noin 4-5 kilometrin matkalle Suulajärven koillispuolelle kylätien varrella ja kylän pellot sijaitsevat pääasiassa kylätien ja Suulajärven välisellä alueella.[5][3] Kyläkeskustassa sijaitsee kanskoulu, nuorisoseurantalo ja kauppa.[7] Ilolan koulupiiri perustettiin vuonna 1904 ja oma koulurakennus valmistui 1905.[8] Koulupiiriin kuului Ilolan kylän lisäksi Maisniemen hovin alue Perkjärven kylän itäosasta Suulajärven länsirannalta.[8] Koulu säilyi ehjänä talvisodasta.[8]
Sota-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilolan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[9] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle. Nykyisen venäläisen nimensä se sai vuonna 1948.
Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Ilolan kylän asukkaat asutettiin Sääksmäelle ja Valkeakoskelle.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
- ↑ Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 12.1.2010.
- ↑ a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 37 & 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0
- ↑ Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
- ↑ a b Repo 1952, s. 473
- ↑ Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
- ↑ Repo 1952, s. 474
- ↑ a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 232. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
- ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
- ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toim. Heino-Vesihiisi Maija: Perkjärvi, Kannaksen kuvastin seitsemin savuin sinisin (seitsemän kannakselaista kylää omien asukkaittensa kuvaamina: Perkjärven asemankylä, Perkjärven kylä, Ilola, Keskikylä, Lavola, Leipäsuo, Taaperniemi sekä Perkjärven tykistöleiri). Hämeenlinna: Karisto, 1998. ISBN 951-23-2522-5
| Muolaan kylät | Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät | Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.