Kamala Harris

Wikipediasta
Tämä on vakaa versio, joka on katsottu 5. marraskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamala Harris
Virallinen muotokuva (2021).
Virallinen muotokuva (2021).
Yhdysvaltain 49. varapresidentti
20. tammikuuta 2021 –
Presidentti Joe Biden
Edeltäjä Mike Pence
Yhdysvaltain senaattori
Kaliforniasta
3. tammikuuta 2017 – 18. tammikuuta 2021
Edeltäjä Barbara Boxer
Seuraaja Alex Padilla
Kalifornian oikeusministeri
3. tammikuuta 2011 – 3. tammikuuta 2017
Kuvernööri Jerry Brown
Edeltäjä Jerry Brown
Seuraaja Xavier Becerra
San Franciscon piirisyyttäjä
8. tammikuuta 2004 – 3. tammikuuta 2011
Edeltäjä Terence Hallinan
Seuraaja George Gascón
Henkilötiedot
Syntynyt20. lokakuuta 1964 (ikä 60)
Oakland, Kalifornia, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Puoliso Douglas Emhoff (vih. 2014)
Tiedot
Puolue demokraatit
Koulutus JD (juristi)
Tutkinnot Howardin yliopisto
Kalifornian yliopisto, Hastings College of the Law
Uskonto baptisti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
kamalaharris.com

Kamala Devi Harris ([ˈkɑːmələ hæɹɪs][1], s. 20. lokakuuta 1964 Oakland, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen juristi, demokraattipoliitikko ja Yhdysvaltain 49. varapresidentti. Hän toimi San Franciscon piirisyyttäjänä vuosina 2004–2011, Kalifornian osavaltion oikeusministerinä 2011–2017 ja edusti Kaliforniaa Yhdysvaltojen senaatissa 2017–2021. Senaatissa hän on kuulunut tiedustelutoiminnasta, budjetista, kotimaan turvallisuudesta sekä hallinnosta ja juridiikasta vastaaviin valiokuntiin.[2] Ennen Yhdysvaltain senaattia Harris toimi San Franciscon piirisyyttäjänä ja Kalifornian oikeusministerin virassa.[3]

Osa artikkelisarjaa
Sosiaaliliberalismi

Harris tavoitteli demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuutta vuoden 2020 presidentinvaaleissa, mutta keskeytti kampanjansa joulukuussa 2019.[4][5] Demokraattien esivaalin ja ehdokkuuden voittanut presidenttiehdokas Joe Biden valitsi hänet varapresidenttiehdokkaakseen.[6] Bidenin voitettua vuoden 2020 presidentinvaalit Harrisista tuli Yhdysvaltain ensimmäinen naisvarapresidentti ja ensimmäinen afroamerikkalais-aasialainen varapresidentti. Harris vannoi valansa Yhdysvaltain varapresidentiksi 20. tammikuuta 2021.[7][8][9]

Harris on demokraattisen puoleen presidenttiehdokas vuoden 2024 presidentinvaaleissa, kun Biden luopui ehdokkuudestaan toiselle kaudelle.

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harris on äitinsä puolelta intialaista sukujuurta, ja sieltä juontuu myös hänen etunimensä, joka tarkoittaa lootuksen kukkaa. Hänen isänsä Donald Harris puolestaan on lähtöisin Jamaikalta. Donald Harris muutti Yhdysvaltoihin Jamaikalta 1964 opiskelemaan tohtoriksi Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja toimi myöhemmin Stanfordin yliopiston taloustieteen professorina. Äiti Shyamala Gopalan valmistui Delhin yliopistosta ja jatkoi myös opintojaan UC Berkeleyssä. Hän oli syöpätutkijana Berkeleyssä, sitten Illinois'n yliopistossa ja Wisconsinin yliopistossa. Gopalan kuoli 2009.[10]

Harris on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon (BA) valtiotieteen ja taloustieteen alalta Howardin yliopistossa sekä ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteissä (JD) ja valmistunut juristiksi 1989 Kalifornian yliopiston Hastings College of the Law'sta.[11][12]

Harris on kolmas naispuolinen Kalifornian senaattori. Hän on sanfranciscolaisen baptistikirkon jäsen, mutta hänen lapsuudenkodissaan noudatettiin sekä baptisti- että hindukäytäntöjä.[13][14]

Vuonna 2014 Harris avioitui kalifornialaisen asianajajan Douglas Emhoffin kanssa. Parilla ei ole yhteisiä lapsia, mutta Emhoffilla on kaksi lasta edellisestä liitostaan.[15] Vuonna 2019 Harrisin ja Emhoffin yhteisen omaisuudeksi arvioitiin 6 miljoonaa dollaria.[16]

Poliittisia kantoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harris luetaan kuuluvaksi demokraattien liberaaliin siipeen.[17] Osana demokraattipuolueen presidenttiehdokkuudesta käytävää kilpaa Harris on maininnut olevansa poliittisilta mielipiteiltään etäällä Bernie Sandersista ja sanonut ettei ole demokraattinen sosialisti.[18]

Toimiessaan senaattorina Harris oli mukana panemassa alulle lakialoitetta joka tähtäsi kuolemanrangaistuksen kieltämiseen.[19]

Helmikuussa 2023 Harris sanoi Yhdysvaltojen kannan olevan se, että Venäjä on syyllistynyt sotarikoksiin Ukrainassa. Näihin rikoksiin syyllistyneet henkilöt joutuisivat myös hänen mukaansa vastaamaan teoistaan.[20]

Kamala Harris on pitkään ollut aborttioikeuden puolestapuhuja[21] ja Harris julistikin aborttioikeuden puolustamisen yhdeksi keskeisimmäksi teemaksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Samoissa vaaleissa hän toi ilmi halunsa kiristää Yhdysvaltojen aselakeja.[22]

San Franciscon piirisyyttäjänä 2004–2011

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
San Franciscon piirisyyttäjänä (2004)

Piirisyyttäjänä Harris aloitti kohua herättäneen ohjelman, jonka tarkoituksena oli vähentää lasten poissaoloja kouluista uhkaamalla lintsaavien lasten vanhempia sakkorangaistuksilla ja lyhyillä vankeustuomioilla. Hän kampanjoi voimakkaasti ohjelman pohjalta laadittua lakialoitetta, jonka kuvernööri Arnold Schwarzenegger hyväksyi osavaltion lainsäädäntöön 2010. Laki herätti runsaasti kritiikkiä, koska sen katsottiin kohdistuvan erityisesti köyhiin perheisiin ja mustaan väestöön. Kohua herätti erityisesti tapaus, jossa kroonisesti sairaan lapsen yksinhuoltajaäiti Cheree Peoples pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen, koska hänen tyttärensä oli ollut poissa koulusta 20 päivää.[23]

Kautensa loppupuolella Harris päätti pyrkiä Kalifornian oikeusministeriksi. Altavastaajana vaaleihin lähtenyt Harris yritti parantaa mahdollisuuksiaan vetoamalla konservatiivisempiin äänestäjiin omaksumalla näkyvästi tiukemman linjan rikollisuuteen. Erityistä huomiota hän kiinnitti väkivaltarikollisuuteen, mistä hänen piirissään jaettiin kriitikoiden mukaan liian vähän tuomioita. Kriitikoiden mukaan Harrisin poliittinen tahto vaikutti negatiivisesti oikeuden puolueettomuuteen. Kuuluisaksi esimerkiksi tästä on sittemmin noussut tapaus, jossa amatöörinäyttelijä Jamal Trulove tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Näyttöä Truloven syyllisyydestä pidettiin jo oikeudenkäynnin aikaan huterana. Fyysisten todisteiden puutteesta ja epäselvistä silminnäkijähavainnoista huolimatta tuomio saatettiin voimaan. Harris saapui jopa henkilökohtaisesti paikalle kuulemaan tuomion julkistamista. Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2013 puolueettomassa tutkinnassa selvisi kahden tapausta tutkineen poliisin väärentäneen todisteita Trulovea vastaan ja hänet todettiin syyttömäksi. Trulove sai San Franciscon kaupungilta tuntuvat korvaukset.[24]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornian oikeusministerinä 2011–2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 oikeusministerivaaleissa Harris kukisti vastaehdokkaansa Los Angelesin piirisyyttäjän Steve Cooleyn. Hänestä tuli näin ensimmäinen virkaan valittu nainen osavaltion historiassa. Harris on myöhemmällä urallaan korostanut toimineensa "edistyksellisenä syyttäjänä", mutta kriitikot ovat nähneet hänen toimintansa ainoastaan lisänneen oikeusjärjestelmän epätasa-arvoisuutta ja keskittyneen ennen kaikkea ihmisen tuomitsemiseen rikosten ennaltaehkäisyn sijaan.[25]

Harris ja Second Gentleman Douglas Emhoff (2024).

Yhdysvaltojen korkein oikeus antoi vuonna 2011 Kalifornian osavaltiolle varoituksen, että osavaltion ylipaisuneet vankilat aiheuttivat huolen vankien perustuslaillisten oikeuksien toteutumisesta. Harris kuitenkin kieltäytyi vapauttamasta edes väkivallattomista rikoksista tuomittuja vankeja. Hänen kaudellaan vapautettiin vähemmän vankeja kuin aiempien oikeusministerien aikana. Harrisin syyttäjät muun muassa vetosivat toistuvasti muotoseikkoihin evätäkseen vapauttavan todistusaineiston kuulemisen oikeudessa.[26] Harrisin hallinto argumentoi vankien olevan osavaltiolle tärkeä työvoimareservi, jonka käyttö vankiloiden ulkopuolella teetettävässä työssä yleistyi massiivisesti.[25] Vangeilla onkin ollut Harrisin kaudesta lähtien tärkeä rooli muun muassa maastopalojen sammutustöissä. Oikeusoppineet ovat kritisoineet vankien käyttöä vaarallisissa ja vaativissa tehtävissä ja verranneet vangeilla teetettävää työtä pakkotyöhön, jopa orjuuteen.[27]

Presidentinvaalikampanja 2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrisin uskottiin vuoden 2019 alkupuoliskolla olevan todennäköisimpiä demokraattien ehdokaskamppailun menestyjiä. Vuoden loppupuolella Harrisin ehdokkuuden nostama innostus hiipui. Harrisin kampanjaorganisaatio kärsi lokakuun 2019 lopussa rahoituksen puutteesta ja joutui lopettamaan toimistoja ja irtisanomaan työntekijöitä. Harrisin kannatus demokraattiäänestäjien keskuudessa oli tuossa vaiheessa kolme prosenttia, ja hänen katsottiin pudonneen pois kärkiehdokkaiden joukosta, jotka tuolloin olivat Elizabeth Warren, Joe Biden, Bernie Sanders ja Pete Buttigieg.[28] Harris lopetti kampanjansa joulukuussa 2019 heikkojen kannatuslukujen vuoksi.[29]

Varapresidenttikampanja 2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varapresidentti Harris ja presidentti Joe Biden (2023).

Joe Biden ilmoitti 11. elokuuta 2020 valinneensa Harrisin varapresidenttiehdokkaakseen Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa.[30] Harris otti ehdokkuuden virallisesti vastaan 20. elokuuta 2020 demokraattien puoluekokouksessa.[6] Harris on vasta kolmas nainen, joka on noussut Yhdysvalloissa suuren puolueen varapresidenttiehdokkaaksi. Ennen Harrisia ehdokkaiksi ovat nouseet demokraattien Geraldine Ferraro vuonna 1984 ja republikaanien Sarah Palin vuonna 2008. Harris on ensimmäinen musta nainen ja ensimmäinen aasialais-amerikkalainen nainen, joka on päässyt varapresidenttiehdokkaaksi.[31]

Presidentti Donald Trump on pyrkinyt kyseenalaistamaan Harrisin oikeutta asettua varapresidenttiehdokkaaksi. Asiantuntijat ovat tyrmänneet Trumpin näkemyksen, sillä Harris on syntynyt Yhdysvalloissa, vaikka hänen vanhempansa ovat syntyneet muualla.[32]

Harris kohtasi republikaanipuolueen varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen vaaliväittelyssä 7. lokakuuta 2020.[33][34]

14. joulukuuta 2020 valitsijamiehet vahvistivat Bidenin ja Harrisin voittaneen vaalit äänin 306–232.[35] Harris vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2021.[36][8][9]

Presidentinvaalikampanja 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joe Biden ilmoitti 21. heinäkuuta luopuvansa demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuudesta. Joe Biden myös ilmoitti samana päivänä tukevansa varapresidentti Kamala Harrisia demokraattien presidenttiehdokkaaksi.[37]

Ensimmäisen vuorokauden aikana Harrisin onnistui keräämään 81 miljoonan dollarin edestä lahjoituksia kampanjalleen, mikä on enemmän kuin kukaan toinen presidenttiehdokas koskaan aikaisemmin. Ruohonjuuritason lahjoittajia oli yli 888 000 ja näistä 60 % oli myös ensikertalaisia vuoden 2024 vaaleissa.[38][39] Bidenin vielä ollessa puolueensa oletettu ehdokas kampanjatiimi oli onnistunut keräämään noin 95 miljoonaa dollaria, jotka on tarkoitus siirtää Harrisin kampanjalle. Republikaanit ovat arvostelleet tämän laillisuutta, mutta mikäli tapaus etenisi oikeuteen, sitä tuskin ehdittäisiin käsittelemään loppuun ennen vaaleja. Lisäksi Harris oli Bidenin varapresidenttiehdokas, mitä kautta hän on oikeutettu Bidenin nimissä kerättyihin kampanjavaroihin.[40][41][42]

Harris ilmoitti 23. heinäkuuta 2024 saaneensa jo demokraattisen puolueen valitsijamiesten enemmistön (yli 1 976 edustajaa) taakseen ja on näin ollen heidän presidenttiehdokkaansa vuoden 2024 vaaleissa. Demokraattinen puolue vahvisti Harrisin puolueen presidenttiehdokkaaksi 7. elokuuta, ja elokuun puoluekokouksessa Harris vastaanotti ehdokkuuden.[43] Syksyllä 2024 kannatuslukemat ovat olleet hyvin tasaisia vastaehdokas Donald Trumpin kanssa.[44]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrisille on myönnetty seuraavat kunniatohtorin arvot:

Maa/ osavaltio Yliopisto Tieteenala Ajankohta Lähde
 Kalifornia Etelä-Kalifornian yliopisto oikeustiede 2015 [45]
 Washington DC Howardin yliopisto humanismi 2017 [46]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tucker Carlson doesn't pronounce Kamala Harris's name correctly, and doesn't seem to care National Post. 12.8.2020. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Committee Assignments of the 118th Congress U.S. Senate. 2024. Viitattu 19.10.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Harris, Kamala Devi, (1964 - ) Biographical Directory of the United States Congress. Congress.gov. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Kamala Harris officially enters 2020 US presidential race The Guardian. 21.1.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Kamala Harris vetäytyy Yhdysvaltain presidenttikilvasta – muutaman prosentin kannatus gallupeissa päätti kampanjan Yle. 3.12.2019. Viitattu 17.11.2020.
  6. ↑ a b Ripaoja, Anttijussi: Kamala Harris otti vastaan varapresidentti­ehdokkuutensa: ”Trumpin epäonnistumisen hinta on maksettu ihmishenkinä ja toimeentulona” Ilta-Sanomat. 20.8.2020. Viitattu 17.11.2020.
  7. ↑ Karismo, Anna: Kamala Harris tekee monella tavalla historiaa: Hänestä tulee ensimmäinen nainen ja ensimmäinen musta Yhdysvaltojen varapresidenttinä Yle uutiset. Viitattu 7.11.2020.
  8. ↑ a b MTV seuraa virkaanastujaisia: Joe Biden on Yhdysvaltain presidentti MTV Uutiset. 20.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  9. ↑ a b USA:n vallanvaihto | Joe Biden vannoi virkavalansa ja on nyt Yhdysvaltain presidentti – Suora lähetys seremoniasta käynnissä Helsingin Sanomat. 20.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  10. ↑ https://www.reuters.com/article/uk-fact-check-harris-did-not-switch-raci-idUSKBN25H1RC
  11. ↑ Howard Alumna Becomes First Woman Elected as California Attorney General Howard University. 14.1.2010. Arkistoitu 12.1.2011. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Kamala Harris ’89 Wins Race for California Attorney General UC Hastings News Room. 24.11.2010. Arkistoitu 30.11.2010. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Shimron, Yonat: Kamala Harris is more than her gender and race Religion News. 12.8.2020. Viitattu 24.8.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Kamala Harris Fast Facts CNN. 6.3.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Kerola, Päivi: Kuka on Yhdysvaltain demokraattien varapresidenttiehdokas Kamala Harris? Koostimme kiinnostavimmat faktat lasikattoja rikkoneesta syyttäjästä Yle. Viitattu 17.11.2020.
  16. ↑ The Net Worth Of Every 2020 Presidential Candidate Forbes. 14.8.2019. Arkistoitu 2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Alenius, Jari: Demokraattipuolueen presidenttikisa on käynnistymässä Ilta-Sanomat. 27.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  18. ↑ Steinhauser, Paul: Kamala Harris distances herself from Bernie Sanders: 'I am not a democratic socialist' Fox News. 18.2.2019. Viitattu 19.10.2024. (englanti)
  19. ↑ Booker, Durbin and Leahy introduce bill to ban death penalty The Hill. 31.7.2019. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  20. ↑ Wright, Jasmine: US declares Russia has committed crimes against humanity in Ukraine CNN Politics. 18.2.2023. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Stasevskij, Justas & Wilhelmus, Leonard: ”On mahdollista, että tulee kivakin voitto” – tutkijan mukaan Kamala Harrisilla on valtti, joka kukistaa Trumpin Yle uutiset. 22.7.2024. Yleisradio Oy. Viitattu 24.7.2024.
  22. ↑ Taussi, Sari: Kamala Harris listasi pääteemojaan: aselakien kiristäminen, abortin puolustaminen ja keskiluokan aseman vahvistaminen Yle uutiset. 23.7.2024. Yleisradio Oy. Viitattu 24.7.2024.
  23. ↑ Redden, Molly: The Human Costs Of Kamala Harris’ War On Truancy HuffPost. 27.3.2019. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Jamal Trulove Wants Kamala Harris to Talk About His Wrongful Conviction Vice. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  25. ↑ a b Lopez, German: Kamala Harris’s controversial record on criminal justice, explained Vox. 23.1.2019. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Sammon, Alexander: How Kamala Harris Fought to Keep Nonviolent Prisoners Locked Up The American Prospect. 30.7.2020. Viitattu 21.11.2020. (englanti)
  27. ↑ The Climate Danger of Kamala Harris’ Prison Labor Legacy Earther. Viitattu 21.11.2020. (englanti)
  28. ↑ Don't count her out: can Kamala Harris salvage a languishing 2020 bid? The Guardian. 1.11.2019. Viitattu 5.11.2019. (englanniksi)
  29. ↑ Kamala Harris vetäytyy Yhdysvaltain presidenttikilvasta Yle. 3.12.2019. Viitattu 3.12.2019.
  30. ↑ Ylipiessa, Maiju: Joe Biden on valinnut varapresidenttiehdokkaakseen senaattori Kamala Harrisin Yle.fi. Viitattu 11.8.2020.
  31. ↑ Kamala Harrisista voi tulla Yhdysvaltain historian vaikutusvaltaisin nainen – Bidenin valinta oli yllätyksetön Keskisuomalainen. 12.8.2020. Viitattu 17.11.2020.
  32. ↑ Trump lietsoi valhetta Kamala Harrisin synnynnäisestä kelvottomuudesta varapresidentiksi Yle uutiset. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  33. ↑ Sullivan, Kate: Kamala Harris and Mike Pence scheduled to face off at October debate CNN. 12.8.2020. Viitattu 17.11.2020. (englanniksi)
  34. ↑ Ortamo, Simo & Mäkeläinen, Simo: Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaat Mike Pence ja Kamala Harris ottivat yhteen koronasta, veroista ja ilmastosta – Yle seurasi vaaliväittelyä Yle. 7.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  35. ↑ Kerttula Anu, Myöhänen Ulriikka, Jääskelöinen Kai: Yle seurasi: Valitsijat vahvistivat Joe Bidenin voiton, Putin liittyi onnittelijoiden joukkoon – katso parhaat palat Bidenin puheesta Yle uutiset. 14.12.2020. Viitattu 16.12.2020.
  36. ↑ Sutinen, Essi: Näin Joe Bidenin loppumatka Valkoiseen taloon etenee Helsingin Sanomat. 8.11.2020. Viitattu 16.12.2020.
  37. ↑ Biden drops out of 2024 race after disastrous debate inflamed age concerns. VP Harris gets his nod AP News. 21.7.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
  38. ↑ Samuels, Brett: Kamala Harris breaks 24-hour fundraising record after Joe Biden drops out The Hill. 22.7.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanti)
  39. ↑ Harris campaign raises a record $81 million in 24 hours Axios. 22.7.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
  40. ↑ What happens to Joe Biden's campaign money? Reuters. 18.7.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
  41. ↑ Kamala Harris takes over war chest as Biden campaign becomes Harris for President Politico. 21.7.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
  42. ↑ Can Harris — or any other Democrat — access Biden campaign money? NPR. 23.7.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
  43. ↑ Harris, George & Ceyhun, Fikret: Communications. Journal of Contemporary Asia, 1989-01, 19. vsk, nro 2, s. 235–240. doi:10.1080/00472338980000161 ISSN 0047-2336 Artikkelin verkkoversio.
  44. ↑ https://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/trump-kamala-harris-poll-undecided-voters-b2636234.html
  45. ↑ Past Recipients University of Southern California. Arkistoitu 2020. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  46. ↑ Recipients of Honorary Degrees and Other University Honors (by year) Howard University. Arkistoitu 2019. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kamala_Harris&oldid=22748719”