Kalixjoen vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet

Kalixjoen vesistö (vesistöaluetunnus 4) on Ruotsissa sijaitseva vesistöalue, jonka pääuomana toimiva Kalixjoki laskee Perämereen. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 18 130 neliökilometriä ja Kalixjoen keskivirtaama sen joensuussa on 295 m³/s. Vesistöalueen vedenjakaja pysyy koko ajan Ruotsin sisällä.[1][2]

Vesistöalueen määritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vesistöjako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka maantieteellisesti on helppo nimetä Kalixjoen valuma-alue Kalixjoen vesistöalueeksi, ei sen löytäminen viranomaistietokannasta ole helppoa. Ruotsin vesistöalueet on jaettu varsin pieniin osa-alueisiin ja niitä on Kalixjoen tapauksessa todennäköisesti kymmeniä. Osa-alueilla on tunnuksina kaksinumeroisia tunnuslukuja, joille ei ole annettu Suomen vesistöaluejaon tapaan nimiä.

Korkeussuhteet ja maaperän laatu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skandinavian vuoriketju, jota kutsutaan skandeiksi tai Kölin vuoristoksi, syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Sen rakenne on sekoitus vulkaanisia ja liuskeisia kivilajeja sekä merestä kohonneita kalkkipitoisia kivettyneitä sedimenttejä. Kalliopohja on kuitenkin vanhempaa graniittia ja gneissiä sisältävää kilpialuetta. Maaperä, jota on kerrostunut kallioperän päälle, on enimmäkseen viime jääkaudella muodostunutta moreenia. Sen päälle on kerrostunut turvetta, kun maasto alkoi myöhemmin soistua. Soita on neljännes valuma-alueen metsämaista. Niin sanotun korkeimman rannan alapuolella on maaperä meren huuhtomaa ainesta, joka menetti aallokossa hienojakoisemman aineksen, mikä kulkeutui meressä syvemmälle alas nykyisiin laaksoihin ja merenrannoille. Näillä alavilla alueilla menestyy maanviljelys hyvin.[3]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (49,5 %), turve (24,9 %), kalliomaa (14,9 %), hiekka ja sora (1,9 %), multamaa (0,4 %), savimaa (0,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,5 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (51,8 %), soita ja kosteikkoja (18,2 %), kalliomaita (5,1 %), jäätiköitä (0,3 %), viljelymaita (0,2 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,3 %) sekä joutomaita (19,3 %). Näiden lisäksi on 4,8 % vesistöjä.[4]

Vesistöalueen pääuoman määritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalixjoen valuma-alueen koko on 18 130 km², keskivirtaama 295 m³/s ja oma pituus on noin 430 kilometriä.[1][5]

Kalixjoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Kalixjoen virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen laskukohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 310,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), mutta toisen lähteen päivittäisten virtaamien keskiarvo eli keskivirtaama (MQ) on 295 m³/s [6]. Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 1357,8 m³/s todettiin kesäkuussa 1995 ja pienin 30,1 m³/s viimeksi huhtikuussa 1985. Toisen lähteen mukaan joen keskiylivirtaama (MHQ) on 1450 m³/s [6]. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot.[2]

Kalixjoki on nykyään Kalixjoen veistöalueen pääjoki, mutta näin sitä ei ole aina haluttu olevan. Vesistöjen pääuoman kulku määräytyy viranomaistiedoissa yleensä kahdella eri periaatteella. Joskus pääuomaan vaikutta uoman pituus, jolloin suurin pituus määrittää vesistön pääuoman kulun. Toisinaan valintaperuste on virtaamat eli suurin uoma on pääuoma. Tässä mielessä ihmisten joelle antama nimi ei ratkaise pääuoman kulkua. Vielä vuonna 1985 [7] oli Kalixjoen vesistöalueen pääuoma sen yläjuoksulla Kaitumälven (keskivirtaama 49,2 m³/s [7]) ja alajuoksulla Kalixjoki. Yläjuoksulla on kuitenkin vuorilta laskeva joki, jota silloinkin kutsuttiin Kalixjoeksi (ruots. Kalixälven, meänkielellä Kaalasväylä). Siten Kailixjoen latvaosa oli pääuomansa sivujoki (39,6 m³/s [7]). Tilanne on nykyään muuttunut siten, että aikaisempi sivujoki on nykyään osa pääuomaa ja Kaitumälven on pääuoman sivujoki.[1]

Vaikka pääuoman alajuoksu on Kalixjoki, ei sen pituus riitä aivan koko pääuoman matkalle. Vuorilla eli tuntureilla sijaitsee Kebnekaisen massiivi, jonka laaksoissa jäätiköt sulavat puroiksi. Nämä kerääntyvät joko Kalixjoen haaraan tai Kaitumälvenin haaraan. Koska pääuomaksi on nykyään valittu Kalixjoen haara, laskeudutaan ensin Visttasjohkaa (ruots. Visttasjåkka) myöten Paittasjärveen (pohjoissaameksi Báittasjávri). Tästä alkaa laaksoon syntynyt järvien ketju, joka jatkuu järvinimiä luetteloiden Laukkujärvi, Holmajärvi ja Kaalasjärvi. Viimeksi mainittu on Kalixjoen alkulähde. Visttasjohkan keskivirtaama (MQ) on jo 13,2 m³/s ja se kasvaa Kaalasjärven luusuassa arvoon 29,0 m³/s. Kalixjoki on siis heti alussa melko iso joki, koska tämän pisteen kautta kulkee 1 473 neliökilometrin alueelta kerääntyneet vedet.[1][7]

Kun joki laskee Lappeasuvantoon (ruots. Lappeasuanto), on joen keskivirtaama 39,6 m³/s ja Kaitumälven kasvattaa sitä arvoon 91,0 m³/s. Kiiruna, joka sijaitsee Kalixjoen ja Tornionjoen välissä, on nyt 10 kilometrin päässä [8]. Joen virtaussuunta on aluksi itäinen, mutta se kääntyy sitten itä-kaakko-suuntaiseksi. Alempana sen suunta kääntyy aivan kaakkon päin, kunnes se kohtaa Tärännössä Tärännönjoen. Silloin Kalixjoki kääntyy hetkeksi etelään ja oikaisee sitten kaakkoon. Lopullinen suunta on eteläinen, mutta se kääntyy rannikkoalueen läheisyydessä itään. Ängesån yhtymäkohdassa joki virtaa muutaman järven läpi. Niitä ovat Räktjärv, Morjärvträsket ja Kamlungträsket. Heti Kainuussa (ruots. Kalix) jälkeen joki levenee lahdeksi, joka aukeaa saarien jälkeen Kalixin saaristoksi Perämerellä.[1]

Pääuoman pituutta on vaikea määrittää tarkasti, sillä aivan yläjuoksulla sen latvahaarat mutkittelevat Kebnekaisen vuorialueen huippujen ja jäätiköiden välissä. Jäätiköiden sulaminen vaikuttaa purojen vesimääriin ja ne kuivuvat välillä kokonaan. Siksi joenpituus on usein arvio, millä tavalla joen ilmoitettuun 450–460 kilometrin pituuteen tuleekin suhtautua.[9]

Ensimmäisessä taulukossa esitellään Kalixjoen sivu-uomia sen latvoilta alajuoksulle päin joensuuhun asti. Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on etäisyys joensuusta, toisessa sarakkeeseen on viranomaisten käyttämä sivujoen nimi. Se on yleensä ruotsalainen nimi tai ruotsinkielinen sovinnaisnimi saamenkielestä nimestä tai suoraan meänkielinen nimi. Jos joelle on olemassa myös rinnakkainen ruotsalainen nimi, se on mainittu kolmannessa sarakkeessa. Neljännessä sarakkeessa on ilmoitettu mahdollinen saamenkielinen rinnakkaisnimi (joko luulajansaamelainen tai pohjoissaamelainen). Taulukossa on Kaitumälvenin nimi korostettuna, jolle on seuraavassa taulukossa lueteltu vielä sen sivu-uomia.[1][5]

yhtymäkohta
(km suusta)
nimi nimi
(ruotsi)
nimi
(pohjois-
saami)
pituus
(km)
virtaama
(MQ m³/s)
valuma-alue
(km²)
lähde
Näsbybäcken Näsbybäcken 3 0,4 42 1,2
Flasabäcken Flasabäcken 16 0,5 54 1,2
Båtbäcken Båtbäcken 3 0,2 17 1,2
Kvarnån Kvarnån 6 0,5 54 1,2
* 44 Lillån Lillån 3 0,3 32 1,2
* 45 Grundträskån Grundträskån 16 1,0 98 1,2
* 46 Kälvån Kälvån 10 0,8 84 1,2
70 Ängesån Ängesån 205 67,2 6 710 1,2
72 Alsån Alsån 50 4,9 510 1,2
91 Storbäcken Storbäcken 8 0,4 39 1,2
112 Kvarnån Kvarnån 6 0,6 73 1,2
115 Björkån Björkån 22 0,4 50 1,2
122 Lahnajoki Lahnajoki 23 1,2 137 1,2
124 Liminkajoki Limingån 22 0,9 98 1,2
132 Teurajoki Teurajoki 6 6,0 650 1,2
140 Äihämäjoki Äihämäjoki 30 3,2 370 1,2
142 Narkausjoki Narkån 62 7,9 790 1,2
163 Saarisuannonjoki Saarisuannonjoki 5 0,5 56 1,2
177 Tärännönjoki Tärendöälven 52 82,0 6 539 1,2
180 Onttojoki Onttojoki 13 1,1 106 1,2
182 Kursunjoki Kursunjoki 1,2
199 Tiankijoki Tiankijoki 20 1,2
212 Kääntöjoki Kääntöjoki 8 0,9 87 1,2
232 Paulujoki Paulujoki 2 0,1 14 1,2
235 Joukijoki Joukijoki 1,2
242 Parakkajoki Parakkajoki 1++ 0,4 35 1,2
246 Surujoki Surujoki 7 0,4 43 1,2
251 Sattajoki Sattajoki Sáktájohka 8++ 0,5 44 1,2
258 Hanhijoki Hanhijoki Hánhijohka 16 0,8 71 1,2
260 Lintujoki Lintujoki 3++ 0,5 55 1,2
264 Piilijoki Piilijoki 4 0,6 55 1,2
272 Kivijoki Kivijoki 8 2,4 215 1,2
272 Kaitumälven Kaitumälven Gáidumeatnu 150 53,9 2 992 1,2
279 Tervasjoki Tervasjoki 1 3,0 5 1,2
286 Kullumajoki Tjålojåkka 16 2,2 57 1,2
316 Siergajohka Siergajohka Siergajohka 32 5,1 418 1,2
316 Homujohka Homujohka Homujohka 4 0,4 33 1,2
321 Salmijärvenjoki Lillån 5 0,3 24 1,2
328 Rakkurijoki Rakkurijoki Ráhkurjohka 3 1,2 99 1,2
** 333 Kalajåkka Kalajåkka Gálajohka 16 0,5 37 1,2
354 Stuor Salvojåkka Stuor Salvojåkka Ažasjohka 9 0,6 37 1,2
354 Rádekjohka Rádekjohka Rádekjohka 10 0,9 74 1,2
*** 378 Ladtjojåkka Ladtjojåkka Láddjujohka 20 5,7 200 1,2

Merkintä ensimmäisessä sarakkeessa: * = laskee Morjärvträsketiin, ** = laskee Kaalasjärveen, *** = laskee Paittasjärveen

Toisessa taulukossa esitetään Kaitumälvenin sivu-uomia sen vuoksi, että se on Ruotsin vesistöviranomaisten mukaan Kalixjoen pääuoman latvavesistö vuoteen 1985 asti.

yhtymäkohta
(km suusta)
nimi nimi
(ruotsi)
nimi
(pohjois-
saami)
pituus
(km)
virtaama
(MQ m³/s)
valuma-alue
(km²)
lähde
275 oja Nunasjärveen 4 0,4 37 1,2
284 Hintsajoki Hintsajoki 2 0,1 5 1,2
285 Akkajoki Akkajoki 11 3,3 262 1,2
291 Njuorakjåkka Njuorakjåkka Njuorakjohka 15 0,6 56 1,2
292 Pietarinjoki Pietarinjoki 2 0,2 16 1,2
296 oja Pietarinjärviin 2 0,1 7 1,2
302 Akkaljoki Akkaljoki Ákkaljohka 13 0,7 52 1,2
315 oja Sáivajárviin 8 0,6 47 1,2
320 Låpesj-Jåkka Låpesj-Jåkka Loahpešjohka 7 1,2
328 Råvvojåkka Råvvojåkka Bosttojohka 11 1,3 98 1,2
332 Kamasjåkk Kamasjåkk 2 0,1 9,8 1,2
335 Avzzijohka Avzzijohka Ávžžijohka 16 1,0 70 1,2
341 Arasaivajåkka Arasaivajåkka Árasáivvajohka 11 0,8 58 1,2
350 Oallajohka Oallajohka Oallajohka 9 1,5 103 1,2
350 Serrojåkka Serrojåkka Serrujohka 2 0,3 21 1,2
355 Vuotkajåkka Vuotkajåkka Vuotkajohka 33 6,6 383 1,2
* 388 Cuolttajohka Cuolttajohka Čuolddajohka 4 1,7 94 1,2
** 401 Paltajåkka Paltajåkka Bálddajohka 13 2,5 116 1,2
** 407 Kaukuljåkka Kaukuljåkka Gávguljohka 5 1,8 74 1,2
*** 417 Tjäktjajåkka Tjäktjajåkka Čeakčajohka 32 0,8 23 1,2
*** 417 Kaitumjåkka Kaitumjåkka Gáidumjohka 14 4,5 168 1,2

Ensimmäisen sarakkeen merkintöjä: * = laskee Vuolep Kaitumjaureen, ** = laskee Kaska-Kaitumjaureen, *** = laskee Padje-Kaitumjaureen

Molempien taulukoiden lähteet, ellei muuten mainittu: 1 = [10][7][1], 2 = joen yhtymäkohdan etäisyys joensuusta tai joen pituus on mitattu verkkokartasta ”www.hitta.se” tai Lantmäteriet- verkkopalvelusta [10])

Seuraavassa muutamia Kalixjoen valuma-auleen tuhansista järvistä.[8]

Pääuoman järvet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalixjoen latvat laskevat useamman järven järviketjuun, joista suurimat järvet ovat Paittasjärvi, Holmajärvi, Laukkujärvi ja alimpana Kaalasjärvi. Joella on matkallaan merelle monia suvantoja tai jokijärviä. Suurimmat niistä sijaitsevat alajuoksulla Ylikainuussa, missä ylinnä on Räktjärv, sitten tulevat Morjärvträsket ja Kamlungträsket.

Kaitumälvenin järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitumälven alkaa Kebnekaisen eteläpuolelta kahdesta järvestä Kaska-Kaitumjaure ja Vuolep Kaitumjaure, johon tunturipurot ja -joet ensin laskevat. Valuma-alueella on runsaasti pieniä järviä ja lampia. Niistä suurimmat ovat Kaitumälvenin alajuoksun kapea Paukijärvi ja Kalixjoen yhtymäkohdan lähellä sijaitseva Soutujärvi.

Ängeånin järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ängesånin pääuomassa ei ole järviä, vaan ne sijaitsevat kaikki joen sivuilla ja sen sivujokien valuma-alueilla. Huomattavia järviä ovat Jällivaaran taajamassa sijaitsevat Vassaraträsket, Sikträsket, Kelvajärvi, Saivo ja Njiehtsakjávrre, jotka kuuluvat Linaälvenin sivujoen latvavesiin. Toisen sivujoen Lansånin valuma-alueella ovat Övre Lansjärv, Yttre Lansjärv ja sen alajuoksulla vielä Orasjärv. Ängeån alajuoksulla oleva yksinäinen Sandsjärv laskee siihen sen vierestä.

Muita järviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alsån-joen suurin järvi on Alsjärv, jonka läpi sen nimikkojoki virtaa. Joen laskupaikka on Stor-Grundträsket, joka on yhteydessä Djupträsket. Djupträsket yhtyy Kalixjokeen leveällä salmella, joka sijaitsee Ylikainuun taajama-alueella. Aivan alajuoksulla Kainuun pohjoispuolella sijaitsee kaksi järveä Mjöträsket ja Stor-Lappträsket, jotka laskevat Kalixjokeen. Bönträsket laskee kauempaa pohjoisesta Kälvtjärveen, joka vuorostaan laskee läheiseen Morjärvträsketiin. Muita valuma-alueen järviä löytyy pieniltä sivujoilta, jotka yhtyvät suoraan Kalixjokeen. Niitä ovat alajuoksulta päin lukien Vallsjärv, Teurajärvi, Äihmäjärvi, Saittajärvi, Ruokojärvi, Kääntöjärvi, Sattajärvi, Mettäjärvi, Vettasjärvi ja Piilijärvi.

Säännöstely ja voimalatoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalixjoki kuuluu yhtenä Ruotsin neljästä suurjoesta, jotka on säästetty voimalaitosrakentamiselta lakiteitse.[11]

Osa tiedosista on saatu vahvistamattomina vieraskielisistä Wikipedioista tai muulla tavalla:

  1. Joen pituus on katsottu ruotsinkielisestä artikkelista Vattendrag i Sverige (A–C). Sillä ei ole lähteitä!
  2. Joen pituus on katsottu ruotsinkielisestä artikkelista Vattendrag i Sverige (J–L). Sillä ei ole lähteitä!
  3. Joen pituus on katsottu ruotsinkielisestä artikkelista Vattendrag i Sverige (M–O). Sillä ei ole lähteitä!
  4. Joen pituus on katsottu ruotsinkielisestä artikkelista Vattendrag i Sverige (T–U). Sillä ei ole lähteitä!
  5. Joen pituus on katsottu ruotsinkielisestä artikkelista Vattendrag i Sverige (V–Ö). Sillä ei ole lähteitä!
  1. a b c d e f g Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, sivu 3–4, 10–12, 18–20 & karttalehdet 118–127, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
  2. a b Kalixälven (SE732804-182506) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 16.11.2020. (ruotsiksi)
  3. Torne- och Kalixälvar årsrapport 2011, Torne & Kalix älvars vattenvårdsförbund, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
  4. Kalixjoen vesistö (Excel-lomake nro 32245), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF, suoraan), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
  6. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 286-446, 15.12.2020 (ruotsiksi)
  7. a b c d e Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
  8. a b Karttapiste: Kiiruna, palvelusta www.hitta.se, viitattu 22.2.2019
  9. Torne- och Kalixälvar årsrapport 2015, Torne & Kalix älvars vattenvårdsförbund, viitattu 22.2.2019 (ruotsiksi)
  10. a b Kalixälvenin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.11.2020.(ruotsiksi) (ruotsiksi)
  11. Vattenmyndigheterna: Yleiskuva(ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]