Paittasjärvi (järvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paittasjärvi
Lake Paittasjärvi and Nikkaluokta from air in Kiruna och Gällivare, Sweden ja Paittasjärvi ja Nikkaluokta Kiirunassa ja Jällivaarassa
Lake Paittasjärvi and Nikkaluokta from air in Kiruna och Gällivare, Sweden ja Paittasjärvi ja Nikkaluokta Kiirunassa ja Jällivaarassa
Maanosa Eurooppa
Valtiot Ruotsi
Läänit Norrbottenin lääni
Maakunnat Norrbotten
Kunnat Jällivaara, Kiiruna
Koordinaatit 67°51′08″N, 19°13′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kalixjoen vesistö
Valuma-alue vesistön pääuoma
Järveen tulevat joet Vistasjohka, Láddjujohka
Laskujoki Kalixjoki
Järvinumero SE753251-165378
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 465 m
Pituus 19 km [a]
Leveys 3,4 km [a]
Rantaviiva 61,4 km
Pinta-ala 29,8 km²
Valuma-alue 1 065,3 km² [1]
Keskivirtaama 23,9 m³/s (MQ) [1]
Saaria 9 [b]
Kartta
Paittasjärvi

Paittasjärvi (pohjoissaameksi Báittasjávri) on Ruotsin Norrbottenissa Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen. Se sijaitsee noin 40 kilometriä Kiirunasta länteen.[2][3]

Maantietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on noin 19 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Leveys sisältää kuitenkin järven keskiosassa sijaitsevan Pirttivuopion, joka on lähes sulkeutunut lahti. Ilman sitä on järvi, ja samalla sen järvenselkä, vain 2,7 kilometriä leveä. Järvi ja sen laakso sijaitsevat aivan Skandien korkeaksi kohoavien vuorimaisen tunturialueen kaakkoisrajalla. Laakso, johon järvi on muodostunut, on syntynyt viime jääkaudella U-laaksoksi. U-laaksot muotoutuvat, kun virtaava vuoristojäätikkö uurtaa ja kuluttaa laakson kalliopohjaa voimakkaammin kuin sen reunoja pyöristäen laakson profiilin pyöreäksi. Ylhäältä katsoen Paittasjärven laakso on Y-kirjaimen muotoinen, koska siihen yhtyy luoteesta Vistasvággi ja lännestä Láddjujohkan laakso Láddjuvággi. Järvi sijaitsee päälaaksossa, missä jäätikön kulutus on syventänyt laaksoa eniten. Järven pohjoispuolella sijaitsee kahdeksan huippua, joista korkein on Ruoiddačohkka (977 metriä mpy.). Eteläpuolella on järven lähellä alavaa, mutta sielläkin kohoavat kauempana sijaitsevat tunturit varsin korkealle. Järven kaakkoispäässä sijaitsee järven lähellä Lárkinčohkka, jonka huippu kohoaa 1066 metrin korkeuteen, ja idempänä Fávrratčohkka, jonka huippu on 926 metrin korkeudessa. Järven länsipäässä sijaitsee Nikkaluotka, joka on retkeilijöiden suosima lähtöpaikka Kebnekaiselle kiipeileville retkeilijöille. Sinne tulee tie 870 Kiirunasta Kaalasjärven kylän kautta ja tie seuraa järven pohjoispuolta päätyen sitten Nikkaluotkaan. Kiirunan ja Jällivaaran välinen kuntaraja kulkee järven keskilinjaa pitkin.[3]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven valuma-alueen koko on 1 065 neliökilometriä. Suurin osa siihen laskevasta vedestä on peräisin kahdesta joesta, jotka laskevat järven länsipäähän. Luoteesta siihen laskee Vistasjohka, jonka alajuoksu virtaa järveen Vistasvággia myöten ja jonka yläjuoksut sijaitsevat Kebnekaisen itäpuolella. Joki on myös mainittu olevan ylin osa koko Kalixjoen valuma-alueen pääuomaa. Lännestä laskee järveen Láddjujárven kautta tuleva Láddjujohka, jonka latvavedet tulevat Kebnekaisen eteläpuolelta. Muut tulo-ojat ovat viereisten vuortenrinteiden puroja. Järven luusua on 1,7 kilometriä pitkä lahti, sijaitsee järven itäpäässä. Siellä se laskee saaren kummaltakin puolelta ohi sen alapuolella sijaitsevaan Laukkujärveen. Tästä alkava järvien ketju on osa Kalixjoen vesistön pääuomaa ja sitä kutsutaan jo Kalixjoeksi. Järven luusuan keskivirtaama (MQ) on 23,9 m³/s ja kesiylivirtaama (MHQ) on 149 m³/s. Láddjujohkan tulovirtaama on keskimäärin 6,5 m³/s ja Vistasjohkan 13,2 m³/s.[1][3]

Luontoarvoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven ohi kulkee Kungsleden, joka on pitkä viitoitettu Skandeja seuraava vaellusreitti. Reitiltä haarautuu sivureitti Kebnekaisen kautta Nikkaluotkaan.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paittasjärvi mainitaan vanhoissa veroluetteloissa nimillä Paiista Tresk (1559), Paitze (1568), Paithes (1576), Paittes (1594) tai Piinetes träsk (1595). Järveä hyödynsivät Siggevaaran tai Lullebyn lapinkylien saamelaiset, joille kuului koko Jukkasjärven pitäjän itäpuoli.[4]

Nimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven nimi on suomalainen sovinnaisnimi pohjoissaamelaisesta muodosta Báittasjávri ja sitä käytetään myös ruotsalaisessa viranomaisnimistössä. Otaksutaan, että nimi johtuu sanasta spáittas (nopea, vikkelä), koska lasku-uoma aiheuttaa vedelle järven luusuassa voimakkaan virran.[5]

Huomioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Järven pituus ja leveys on mitattu ruotsalaisesta karttapalvelusta (www.hitta.se).
  2. ↑ Järven suurimpien saarten lukumäärä on laskettu ruotsalaisen karttapalvelun (www.hitta.se) sateliittikuvista.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu 26.2.2019 (ruotsiksi)
  2. ↑ Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, karttalehdet 124 ja 125, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 26.2.2019 (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c Karttapiste: Paittasjärvi, Kiiruna, palvelusta www.hitta.se, viitattu 26.2.2019
  4. ↑ Ruong, Israel: Fjällapparna i Jukkasjärvi socken. Geographica, 1937, nro 3. Uppsala. 1241724 multi
  5. ↑ Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon, 2003, s. 247, viitattu 26.2.2019

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paittasjärvi (SE753251-165378) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paittasjärvi_(järvi)&oldid=20921281”