Kaalasjärvi
| Kaalasjärvi Gálásjávri |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Jällivaara, Kiiruna |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kalixjoen vesistö |
| Valuma-alue | vesistön pääuoma |
| Järveen tulevat joet | Kalixjoki, Gálajohka, Njurguhajohka, Biedjasjohka |
| Laskujoki | Kalixjoki |
| Järvinumero | SE752306-167779 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 461 m [1] |
| Pituus | 12,7 km [a] |
| Leveys | 3,2 km [a] |
| Rantaviiva | 58,1 km [b] |
| Pinta-ala | 16,413 km² [3] |
| Valuma-alue | 1 472,5 km² [4] |
| Keskivirtaama | 29 m³/s [4] |
| Saaria | 44 [a] |
 Kaalasjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kaalasjärvi (pohjoissaameksi Gálásjávri) on Ruotsin Norrbottenin läänissä Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Kiirunasta lounaaseen.[2][5]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on noin 13 kilometriä pitkä ja yli kolme kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 1 640 hehtaaria eli 16,4 neliökilometriä. Järven eri osat on luonteeltaan varsin erilaiset. Sen keskiosan muodostaa kuusi kilometriä pitkän järvenselkä, jonka itäpäässä Fjällnäsin takana sijaitsee 400 metriä leveän kapeikon alapuolella pyöreähkö lahti, jossa on järven luusua. Järven länsiosat ovat suuren Saivonsaaren ja ympäröimien pikkusaarien rikkomaa järvialuetta. Saivonsaari on lähes neljä kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä saari. Itse saaressa on kartasta laskien 25 lampea tai järveä. Saaren pohjoispuolelle laskee Holmajärvestä yli kilometrin pituinen Kalixjoen uoma usempaa suistohaaraa myöten. Järveen tulevat vedet kiertävät Saivonsaarta sen etelä- ja pohjoispuolelta ohi järvenselälle. Eteläpuolinen reitti laajenee ensin Pikkusaivoksi ja sitten Isosaivoksi. Varisniemen kohdalla järvi kapenee salmeksi, jonka jälkeen tulee vielä järvenselkää Várisjávrin järvenosa. Suurimpia saaria on yli 40, mutta pienten luotojen määrää on ilmakuvasta mahdoton laskea. Kiirunasta tuleva maantie 870 kulkee järven pohjoispuolella ja se päättyy Nikkaluotkassa. Tien varressa sijaitsevat järven länsipäässä Puoltsan (pohjoissaameksi Buolŋa) kylä ja järven itäpäässä Kaalasjärven kylä. Näiden välissä sijaitsee Jänkänalustan asuinalue ja sen vastarannalla Fjällnäsin kylä. Fjällnäsiin tulee Kaalasjärveltä oma tie Kalixjoen yli. Tiettömien taipaleiden takana Pikkusaivon rannalla sijaitsee vielä pieni Saivorovan kylä. Kiirunan ja Jällivaaran välinen kuntaraja kulkee järven keskilinjaa pitkin.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven karttanimi on suomennos saamenkielisestä nimestä (pohjoissaameksi Gálásjávri) ja siitä vanhin säilynyt kirjallinen mainita on vuodelta 1553, jossa sitä kutsuttiin Caliis tresk. Järven nimi katsotaan tulevan laskujoen Kalixjoen pohjoissaamelaisen nimen (pohjoissaameksi Gáláseatnu) mukaan, josta on muodostunut joen yläjuoksun meänkielinen nimitys Kaalasväylä. Järvellä kalastivat Siggevaran tai Lullebynin saamelaiset, jotka kuuluivat Jukkasjärven pitäjän itäosiin.[c][7][8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven luusuan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 1 473 neliökilometriä, jonka aikaansaama keskivirtaama (MQ) on Kalixjoen laskujoen niskalla 29,9 m³/s. Keskialivirtaama (MLQ) on 3,8 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 175 m³/s. Kun Holmajärven laskujoen keskivirtaama on 26,9 m³/s, tulee Kaalasjärven lisäykseksi 3,0 m³/s. Holmanjärven ja Kaalasjärven valuma-alueiden erotus on 185 neliökilometriä, mikä on samalla Kaalasjärven lähialueen pinta-ala. Lähialue rajautuu pohjoisessa Tornionjoen valuma-alueeseen ja valuma-alue on siellä kapea. Suurin osa valuma-alueesta sijaitseekin eteläpuolella, missä valuma-alue rajautuu Kaitumälvenin sivujoen valuma-alueeseen.[2][4]
Lähialueelta laskee järveen vain lyhyitä tunturipuroja tai -jokia. Niiden valuma-alueella sijaitsee pieniä järviä. Pohjoisrantaan laskee esimerkiksi Lehmijoki, jonka valuma-alueella sijaitsevat Juovajärvet. Muita pohjoispuolen järviä ovat Tammukkajärvi, Yhteinenjärvi, Isojärvi ja Saarijärvi. Järven etelärannan alapäähän laskee Gálajohka, jonka latvat sijaitsevat Bassečohkkan ja Návetoaivin huippujen rinteillä. Järvenselän etelärantaan laskee Sietasjärven ja Sapmaljávrin laskupuro, jonka latvahaara Njurguhajohka saa alkunsa Bassečohkkan rinteiltä. Pikkusaivon rantaan laskee vielä Biedjasjohka, jonka latvahaaroja juoksee Biedjasčohkkan ja Bassečohkkan rinteillä.[2][5]
Kaalasjärven luusuasta voidaan katsoa alkavan Kalixjoen yhtenäinen jokireitti, joka tekee 336 kilometrin matkan Itämeren Pohjanlahden Perämerelle.[2][9]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pituus ja leveys on mitattu karttasivustolta suoraan kartasta. Saarten lukumäärää on arvioitu satelliittikuvasta.[2].
- ↑ Haettu ruotsinkielisen wikipedian järviartikkelista Holmajärvi.
- ↑ Huomautus lainattu artikkelin ruotsinkielisestä artikkelista Kaalasjärvi, jossa käytettiin lähteenä tätä viitettä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF-linkki), Språk- och folkminnesinstitutet, Uppsala, ISBN 91-7229-020-X, 2003 (ruotsiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lataa taulukko ruotsalaisten järvien vedenpinnoista (Esri Shape) (Svenskt Vattenarkiv – Vattenytor (SVAR 2012)) 2012. Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Viitattu 10.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Karttapiste: Kaalasjärvi, Kiiruna, palvelusta www.hitta.se, viitattu 10.3.2019
- ↑ Lataa taulukko ruotsalaisista järvistä (Microsoft Excel) (Svenskt Vattenarkiv – Vattenytor (SVAR 2012)) 2012. Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Viitattu 10.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu 10.3.2019 (ruotsiksi)
- ↑ a b Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, karttalehdet 125, ISSN 0283-772, 2006, viitattu 10.3.2019 (ruotsiksi)
- ↑ Ruong, Israel: Fjällapparna i Jukkasjärvi socken. Geographica, 1937, nro 3. Uppsala. 1241724 multi
- ↑ Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon, 2003, s. 158, viitattu 10.3.2019
- ↑ Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon, 2003, s. 159, viitattu 10.3.2019
- ↑ Kaalasjärvi (SE752914-166849) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.3.2019. (ruotsiksi)