Kaasua, komisario Palmu!
Kaasua, komisario Palmu! | |
---|---|
DVD:n kansikuva |
|
Ohjaaja | Matti Kassila |
Käsikirjoittaja |
Matti Kassila Kaarlo Nuorvala |
Perustuu | Mika Waltarin romaaniin Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939) |
Tuottaja | Mauno I. Mäkelä |
Säveltäjä | Osmo Lindeman |
Kuvaaja | Esko Nevalainen |
Leikkaaja | Ossi Skurnik |
Lavastaja |
Ensio Suominen Kurt Kuurnan maalaukset Sauli Rantamäki[1] |
Pääosat |
Joel Rinne Matti Ranin Leo Jokela Elina Salo |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi |
Levittäjä | Fennada-Filmi |
Ensi-ilta | 15. syyskuuta 1961 |
Kesto | 94 min |
Alkuperäiskieli | Suomi |
Edeltäjä | Komisario Palmun erehdys |
Seuraaja | Tähdet kertovat, komisario Palmu |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Kaasua, komisario Palmu! on Matti Kassilan ohjaama vuonna 1961 ensi-iltansa saanut Komisario Palmu -elokuva. Se perustuu Mika Waltarin 1939 ilmestyneeseen romaaniin Kuka murhasi rouva Skrofin?[2] Elokuvassa etsiväkolmikko (Joel Rinne, Matti Ranin ja Leo Jokela) selvittää rikkaan helsinkiläisen leskirouvan murhaa.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikas leskirouva löydetään asunnostaan Helsingistä kaasumyrkytykseen kuolleena. Tapahtumaa luullaan aluksi onnettomuudeksi, mutta komisario Palmu huomaa murhaajan tehneen virheen, ja niin Palmu, Kokki ja Virta aloittavat selvitystyön: kuka oli tullut asuntoon parvekkeen oven kautta ja avannut kaasuhanan rouva Skrofin nukkuessa?
Kirjan ja elokuvan loput poikkeavat hieman toisistaan. Kirjassa Palmu osoittaa murhaajalle tietävänsä, että tämä on murhan tekijä, ja tämä toteaa, ettei Palmu pysty koskaan todistamaan väitettä oikeaksi. Murhaaja lupaa kuitenkin tunnustaa tietyin ehdoin ja pyytää Palmua lukitsemaan huoneen oven. Avainta kääntäessään Palmu huomaa, että avain ei sovi lukkoon ja tajuaa sen olevan kadoksissa oleva parvekkeen oven avain. Samaan aikaan murhaaja heittäytyy alas parvekkeelta ja kuolee.
Elokuvassa murhaaja jää kiinni maalattuaan taulun rikospaikasta. Vain murhapaikalla ennen poliisien tuloa käynyt voi tietää, että hellalla oli puurokattila, joka oli kiehunut yli. Murhaaja yrittää hypätä alas kierreportaikosta, mutta etsivät Kokki ja Virta saavat hänestä viime hetkellä otteen.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teos oli Palmu-romaaneista ensimmäinen, mutta filmatisoinneista toinen. Waltari oli voittanut vuonna 1939 Suomen osuuden pohjoismaisessa salapoliisiromaanikilpailussa romaanillaan Kuka murhasi rouva Skrofin? Hän jatkoi sarjaa vuonna 1940 kirjalla Komisario Palmun erehdys, jonka pohjalta Kassila ohjasi vuonna 1960 samannimisen elokuvan.
Fennadan Mauno Mäkelä neuvotteli Waltarilta oikeudet teokseen, ja edellisen Palmu-elokuvan Suomen Filmiteollisuudelle ohjannut Kassila joutui tapahtuneen tosiasian eteen. Päähenkilöiden näyttelijöillä ei ollut muualle sitovia sopimuksia, joten samat näyttelijät saatiin pääosin mukaan.[3]
Kun edellinen Palmu oli epookkielokuva, tässä tapahtumat tuotiin elokuvan kuvausaikaan, 1960-luvun alkuun. Waltarin tarkoin kuvaamaa taloa esittää Merikatu 7:ssä oleva Runar Finnilän suunnittelema talo vuodelta 1926, mutta sen ympäristöä kuvattiin muualla. Waltarilla kaupunkikuvan luominen oli keskeinen osatekijä, ja myös Palmu-elokuvissa korostuu vanhan Helsingin merkitys. Sisätilat, kuten porraskäytävä ja rouva Skrofin koti, rakennettiin Fennadan Kulosaaren-studiolle.[4]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan näyttelijöiden yhteistyötä on kiitetty erinomaiseksi.[2] Eräs kriitikko nostaa esiin Pentti Siimeksen ”huikean roolityön merkillisenä rappiotaiteilijana Kurt Kuurnana”, joka kriitikon mukaan muodostaa elokuvan selkärangan.[5]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva sai kolme Jussi-palkintoa:
- Paras musiikki: Osmo Lindeman
- Paras käsikirjoitus: Matti Kassila ja Kaarlo Nuorvala
- Paras miessivuosa: Leo Jokela
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joel Rinne | … | komisario Palmu |
Matti Ranin | … | lain ylioppilas Virta |
Leo Jokela | … | etsivä Kokki |
Elina Salo | … | Kirsti Skrof, Alma Skrofin tytärpuoli |
Pentti Siimes | … | Kurt Kuurna, taiteilija |
Saulo Haarla | … | Kaarle Lankela, Alma Skrofin veljenpoika |
Risto Mäkelä | … | saarnaaja Mustapää, Paratiisi-seurakunta |
Henny Waljus | … | rouva Alma Skrof, rikas uskovainen |
Aino Mantsas | … | Iiri Salmia, kabareetanssija |
Toivo Mäkelä | … | varatuomari Lanne |
Pehr-Olof Sirén | … | lääkäri Markola |
Pia Hattara | … | neiti Hallamaa, utelias naapuri |
Rauha Rentola | … | sisar Anna, viinaanmenevä Paratiisi-seurakuntalainen |
Oiva Luhtala | … | talonmies |
Kirsti Ortola | … | talonmiehen vaimo |
Jarno Hiilloskorpi | … | postimies |
Kullervo Kalske | … | konstaapeli Ara |
Esko Mannermaa | … | apulaispäällikkö Hakanen |
Esko Salminen | … | kadetti Leppä |
Liisa Roine | … | neiti Vesa, tekniikan ylioppilas |
Rose-Marie Precht | … | neiti Pihlaja, sairaanhoitaja |
Uti Saurio | … | Pentti, varatuomari Lanteen poika |
Laila Rihte | … | hotelli Metropolin siivooja |
Tauno Söder | … | murharyhmän etsivä |
Leo Pentti | … | murharyhmän etsivä |
Paavo Hukkinen | … | murharyhmän etsivä |
Rauni Miettinen | … | Metropolin tarjoilijatar |
Severi Seppänen | … | Metropolin hovimestari |
Oiva Sala | … | humalainen herrasmies |
Kauko Kokkonen | … | poliisi |
Yrjö Tähtelä | … | nuori mies Metropolissa |
Elina Ollikainen | … | nuori nainen Metropolissa |
Varma Lahtinen | … | rouva Lanne |
Tuukka Soitso | … | mies tunnistusrivissä |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Minna Santakari, ”Todellista kaupunkia ja kuviteltuja sisätiloja: Kaasua, komisario Palmu!”, teoksessa: Elokuvat kertovat, Matti Kassila, s. 180–188. (Toim. Kalevi Koukkunen, Kimmo Laine ja Juha Seitajärvi. Kavan julkaisusarja) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-436-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tarinoiden Helsinki: Komisario Palmun lavasteet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Arto Pajukallio: Elokuvat. Helsingin Sanomat, 6.6.2012, sisvu D 9.
- ↑ Santakari, s. 180
- ↑ Santakari, s. 181-182
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 22/2012, s. 21.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martti Savo: Martti Savo, Kaasua komisario Palmu. Kansan Uutiset 17.9.1961. (Archive.org)