Johan Magnus Lupaeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Magnus Lupaeus (k. 1680) valittiin vastaperustetun Tuusulan seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi eli pastoriksi 1654. Hän oli aiemmin toiminut Hämeenlinnan vuonna 1639 perustetun kaksiopettajaisen lastenkoulun rehtorina ja vuodesta 1644 lähtien Tuusulan kappalaisena. 1653 mainitaan kenraalikuvernööri Pietari Brahen suositelleen häntä kirkkoherraksi näiden aikaisempien toimiensa perusteella.[1] Seurakunnan erottamiseen Sipoon seurakunnasta vaikutti olennaisesti Vanhankylän kartanon isäntä, ratsumestari Nils Stålhana.[2]

Ensimmäinen kirkkoherra joutui kirjaimellisesti käymään olemassaolon taistelua, kun pappila oli raivattava viljelykseen autiotiloista ja papinmaksujen keruu oli vaikeaa seurakunnan perustamisen aiheuttaman vastarinnan vuoksi.

1644 kappalainen Johannes pyysi käräjätodistusta autiotilasta, jonka hän halusi ottaa viljelykseensä. Kyseessä oli Heikki Tuomaanpojan maakirjaan merkitty puolen manttaalin autiotila, joka oli ollut 13 vuotta viljelemättä. Kappalainen lienee elänyt suuressa taloudellisessa ahdingossa, sillä 1652 hän otti viljelykseensä toisenkin autiotilan Tuusulasta. Tila oli ollut 20 vuotta autiona ja maaherra myönsi sille kuuden vuoden verovapauden. Autiotilan kunnostamisessa ei kappalainen joutunut yksin ahkeroimaan, vaan pitäjäläiset auttoivat peltotöissä ja rakentamisessa. Pappilaan oli 1645 rakennettu tupa, kamari ja sauna, mutta myöhemmin kuntalaisia piti patistaa töihin. 1663 muistutettiin käräjillä tuusulalaisia pappilan korjauksesta ja lahtelaisille, keravalaisille ja hyryläläisille piti antaa muistutus riihen rakentamisesta. Työn tekemiselle määrättiin uhkasakko.

Lupaeus kuoli 1680. Yhdeksän vuotta myöhemmin 1689 viranomaiset havaitsivat, ettei kruunu ollut saanut vuodesta 1631 lainkaan osuuksiaan Vanhankylän ratsutilan kymmenyksistä. Kun maaherra sitten vaati takautuvasti maksuja, Vanhankylän perilliset väittivät maksaneensa kymmenykset kirkkoherralle yhdessä tämän osuuden kanssa ja samalla perilliset väittivät kirkkoherran pitäneen kruunun osuuden itsellään. Lupaeuksen perilliset haastettiin oikeuteen. Vastaamassa olivat vävyt kirkkoherra Cramerus, kihlakunnankirjuri Juho Matinpoika ja kihlakunnankirjuri Wijkman. Jälkimmäisen laatimassa selvityksessä kruunun saatavien anastus kiistettiin, mutta siitä huolimatta Lupaeuksen perilliset tuomittiin talvikäräjillä 1691 maksamaan kymmenykset kappalaisen kirkkoherrakaudelta.[1]

Johan Magnus Lupaeuksen puoliso oli Maria Michelsdotter. Heidän lapsiaan olivat:

  • Regina, puoliso Tuusulan kappalainen, sittemmin kirkkoherra Johan Cramerus.[3]
  • Anna Maria, oli elossa leskenä 1713, puoliso Padasjoen kirkkoherra Zachris Colliander[4] [5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tuusulan historia
  2. ↑ Tuusulan kunnan www-sivut: Tarinoita Tuusulasta: Nils Stålhanan rohkeus ja nokkeluus kantoivat pitkälle www.tuusula.fi. Viitattu 9.10.2022.
  3. ↑ Kotivuori, Yrjö: Johan Cramerus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. viitattu 20.4.2009
  4. ↑ Kotivuori, Yrjö: Zachris Colliander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. viitattu 20.4.2009
  5. ↑ http://www.genealogia.fi/genos/22/22_39.htm%7Cviitattu[vanhentunut linkki] 20.4.2009
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Magnus_Lupaeus&oldid=20861622”