Kehä I

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Seututie 101)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kehä I
Seututie 101
Kehä I Pukinmäen rautatieaseman kohdalla
Kehä I Pukinmäen rautatieaseman kohdalla
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 24,2 km
Alkupiste Keilaniemi, Espoo
Reitti Laajalahti (5 km)
Leppävaara (6 km)
Konala (9 km)
Kannelmäki (12 km)
Pakila (14 km)
Kivikko (20 km)
Päätepiste Itäkeskus, Helsinki (24,2 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku vähintään nelikaistainen
Huomautuksia pääkaupunkiseudun kehätie

Kehä I (ruots. Ring I) eli seututie 101 on pääkaupunkiseudulla sijaitseva kehätie, joka kiertää Helsingin niemen alkaen Itäväylältä Helsingin Itäkeskuksessa ja päättyen Länsiväylälle Espoon Keilaniemessä.

Kehä I:n osa Pakilantieltä Hämeenlinnanväylälle on Suomen vilkasliikenteisin tie, sen liikennemäärä on keskimäärin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (2015).[1][2][3]

Kehä I on koko pituudeltaan kaksiajoratainen, ja sillä on vähintään kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin. Tien kaikki risteykset aivan itäisimpiä ja läntisimpiä lukuun ottamatta ovat eritasoliittymiä. Espoon Leppävaarassa poistettiin vuosien 2008–2011 aikana tehdyssä tienparannuksessa Mäkkylän ja Vallikallion liikennevalo-ohjatut risteykset sekä viimeinen liikennevalo-ohjattu risteys Leppävaaransolmusta.[4]

Kehä I:n jatkeena voidaan pitää Itäväylältä Vuosaareen johtavaa Meripellontietä ja Vuotietä.

Kadunnimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehä I halkaisee Helsingin keskuspuiston Pirkkolan kohdalla.
Kalevalantien ja Kehä I:n risteys Espoossa.

Kehä I on säilyttänyt lähes kaikki alkuperäiset kadunnimensä, jotka ovat seuraavat:

  • Hagalundintie Länsiväylän eritasoliittymästä Turunväylän liittymään. (Tien aikaisempi nimi Länsiväylältä Otasolmun kohdalla sijainneeseen risteykseen oli Karhusaarentie, joka jatkui risteyksestä Helsingin rajalle kohti Lehtisaarta yhdystienä 1142. Otasolmun ja Keilaniemen tunnelin rakentamisen yhteydessä Karhusaarentien eteläosa nimettiin uudestaan Hagalundintien jatkeeksi, ja loppuosa Kuusisaarentieksi, jonka nimisenä tie jatkuu Helsingin puolella[5])
  • Mestarintie Turunväylältä Espoon ja Helsingin rajalle
  • Muurimestarintie Espoon ja Helsingin rajalta Vantaanjoen ylittävälle sillalle
  • Seppämestarintie Vantaanjoelta Lahdenväylän eritasoliittymään
  • Myllymestarintie Lahdenväylältä Itäväylän liikennevaloliittymään

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehä I:llä riittää liikennettä kaikkina vuorokaudenaikoina. Kuvassa väylää Pukinmäen aseman kohdalla.

Kehätie valmistui täysimittaisena vuonna 1980. Tielle ehdotettiin alun perin yleisnimeksi Mestarinväylää, sillä sitä suunniteltaessa vuonna 1969 osia Myllymestarintiestä, Seppämestarintiestä sekä Muurimestarintiestä tarkoitettiin liitettäväksi uuteen kehätiehen. Kaikki edellä mainitut kadunnimet ovat yhä käytössä osilla tietä Helsingin alueella. Kehä I on pääosin kaksikaistainen suuntaansa, Tuusulanväylän ja Vihdintien sekä Turuntien ja Kalevalantien välillä kaistoja on kolme suuntaansa. Suurimmassa osassa tietä rajoitus on 70–80 km/h, paikoin 60 km/h.

Kehä I rakennettiin Helsingin Kannelmäen ja Itäkeskuksen välillä osin vanhaan Helsingin katuverkkoon perustuen. Tie on rakennettu osissa, keskiosista kohti läntisiä ja itäisiä alueita. Helsingin kaupunki aloitti tien keskiosien rakentamisen katualueena omaan laskuunsa. Myös Espoon alueella Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi jo 1960-luvun alussa Länsiväylältä Turuntielle Leppävaaraan johtavan tieosuuden (Hagalundintie–Leppävaarantie) yleiseksi tieksi. Kehätielle tehtiin tilavarauksia, jotka mahdollistavat tien rakentamisen tarvittaessa moottoritietasoiseksi. Kun tien viimeinen osuus Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle valmistui vuonna 1980, tie muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän kantatieltä 51 (Länsiväylä) seututielle 170 (Itäväylä). Tätä ennen tien Leppävaaran ja Kannelmäen välinen osuus kulki Turuntietä, Pitäjänmäentietä ja Kaupintietä pitkin kulkien Pitäjänmäen ja Lassilan läpi katuverkolla.[6]

Kehätien parantamisiin ryhdyttiin pian tien valmistumisen jälkeen. Vuosina 1991–1993 tietä parannettiin Espoossa välillä Tapiola–Laajalahti. Samoihin aikoihin myös Itä-Pakilan ja Malmin välisellä osuudella sijainneet liikennevalo-ohjatut tasoliittymät korvattiin eritasoliittymillä.[6] Tuusulanväylän osin liikennevalo-ohjattu eritasoliittymä parannettiin täydelliseksi eritasoliittymäksi vuonna 1999.[7][8] Kehä I:n länsipää Espoossa on osittain rakennettu Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen tykkiteille Mestarintunneliin saakka.[9]

Kehä I on pääkaupunkiseudun ruuhkaisin tie aamu- ja iltapäiväruuhkan aikana. Tien länsi- ja itäpään useat liikennevalo-ohjatut tasoliittymät aiheuttavat pitkää jonoutumista. Lisäksi yleinen autoliikenteen kasvu aiheuttaa yhä kasvavaa ruuhkautumista. Helsingin kaupungin liikennelaitos on asettanut tavoitteekseen parantaa Kehä I:n palvelualueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä.

Tiehankkeita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä I:n liikennemäärät kasvavat, joten parannustöitä oli tehtävä. Suurimmat parannustyöt kohdistuivat Espoon alueelle, missä Espoon kaupunki yhdessä valtion kanssa uusivat Kehä I:n aluetta Kehä I Leppävaarassa -tiehankkeella. Suurin parannus oli Mestarintunneli, jossa liikennettä siirrettiin kahdeksankaistaiseen tunneliin.

Liikennemäärät Tuusulanväylän ja Lahdenväylän välillä ovat myös suuret. Siksi on todennäköistä, että myös tätä osuutta parannetaan ja levennetään tulevaisuudessa. Myös Itäkeskuksessa Kehä I:n nykyiset tasoliittymät aiotaan lähivuosinamilloin? korvata eritasoliittymillä.

Valmistuneet hankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestarintunneli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Mestarintunneli
Mestarintunneli rakenteilla heinäkuussa 2009.
Mestarintunneli yleisöpäivänä tammikuussa 2011.

Kehä I:tä perusparannettiin viime vuosina 2008–2011 Leppävaaran alueella osana Kehä I Leppävaarassa -tiehanketta. Kehä I Leppävaarassa -urakan arvioidut kokonaiskustannukset ilman arvonlisäveroa olivat 147 miljoonaa euroa. Lopullisista kustannuksista valtio maksaa 61 prosenttia ja Espoon kaupunki 39 prosenttia.

Mestarintunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2008. Se oli Liikenneviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Espoon kaupungin yhteishanke, jossa Vallikalliossa Rantaradan pohjoispuolella Kehä I siirrettiin kahdeksankaistaiseen kaksoistunneliin (4 kaistaa kumpaankin suuntaan). Noin 500 metriä pitkä tunneli eheyttää kaupunkirakennetta Espoon suurimmassa aluekeskuksessa mahdollistamalla toimisto- ja asuintalojen rakentamisen nykyisen ajoradan paikalle. Samalla melu- ja pölyhaitat viereisillä kerrostaloalueilla vähenevät merkittävästi.

Mestarintunnelin rakentamisen oli tarkoitus alkaa jo vuonna 2005[10], mutta työt pääsivät käyntiin vasta keväällä 2008.[11] Talouden kuumenemisen vuoksi hankkeen kustannukset ovat aloituspäätöksen viivästymisen myötä kasvaneet merkittävästi, ja Espoon kaupunki onkin lupautunut poikkeuksellisesti lainaamaan valtiolle rahaa sen toteuttamiseen.[12] Tunnelin kaikki ajokaistat avattiin liikenteelle 10. marraskuuta 2011.[13]

Mestarintunnelin rakentamisen yhteydessä Espoossa poistettiin useita liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä, korvattiin niitä eritasoliittymillä sekä parannettiin olennaisesti Kehä I:n ja Turunväylän eritasoliittymän sujuvuutta Leppävaaransolmussa. Myös joukkoliikenteen järjestelyjä parannettiin sen sujuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi tie levennettiin kuusikaistaiseksi Leppävaaran ja Helsingin rajan välillä, niin että tie on kokonaan kolmikaistainen suuntaansa Tuusulanväylän ja Kalevalantien välillä.

Espoo sijoitti 134,7 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen 2008 alussa, ja keskeistä on Mestarintunnelin rakentaminen. Espoon oma kustannus oli 52,7 miljoonaa euroa, loput 82 miljoonaa euroa valtio maksoi Espoolle takaisin korottomana vuonna 2013. Lisäksi hanke saa rahoitusta investointirahastosta n. 50 miljoonaa euroa ja peruspalvelurahastosta 32 miljoonaa euroa. Espoon kaupunginhallitus käsitteli asiaa 15. lokakuuta 2007, ja Kaupunki ja Liikennevirasto tekivät sopimuksen asiasta.[14][15]

Kivikontien eritasoliittymä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiealueen ylittävä vihersilta Viikin Latokartanossa avattiin kesällä 2016. Taustalla Kivikontien eritasoliittymän aluetta.

Vuonna 2013 aloitettiin Kivikontien eritasoliittymän rakennustyöt. Liittymä korvasi ruuhkautuvan tasoliittymän.[16] Liittymän kautta rakennettiin yhteydet Kivikkoon, Myllypuroon sekä Latokartanoon. Lisäksi rakennettiin kevyen liikenteen käyttöön puistosilta. Hanke valmistui syksyllä 2016.

Espoon raja – Hämeenlinnanväylä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikaudella 2011–2015 myönnettiin rahoitus lisäkaistoille välillä Espoon raja – Vihdintie ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän pikaparannustoimenpiteille. Työt alkoivat maaliskuussa 2016 puiden kaadoilla. Espoon rajan ja Hämeenlinnanväylän välille rakennettiin lisäkaistoja sekä parannettiin melutorjuntaa ja kevyen liikenteen yhteyksiä.

Työ saatiin valmiiksi ennen aikataulua; viimeiset hidasterajoitukset katosivat heinäkuun alussa vuonna 2017.

Keilaniemi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keilaniemen tunnelityömaa
Keilaniemen tunnelin suu.

Espoon kaupunki päätti joulukuussa 2015 Kehä I:n kattamisesta Keilaniemen alueella, päätös koski kaksivaiheisena toteutettavan hankkeen ensimmäistä vaihetta, jossa rakennetaan noin 220 metriä pitkä betonitunneli.[17] 2017 tunnelin toinen vaihe jatkoi tunnelia yhteensä noin 400-metriseksi.[17] Tunnelin eteläpäässä eritasoliittymäksi rakennettu kiertoliittymä korvasi kahdet liikennevalot ja pohjoispäähän tuli niin sanottu suuntaisliittymä.[17] Ensimmäisen vaiheen tunnelin ja teiden rakennustyöt tehtiin vuosina 2016–2018, toinen vaihe valmistui 2019.[17] Keilaniemen metroaseman viereen rakennetaan myöhemmin aluksi kaksi tornitaloa ja tunneli katetaan puistokannella.[17] Kannelle istutettu puisto sai nimen Keilaniemenpuisto. Hankkeessa Kehä I muutettiin päästään noin kilometrin matkalla moottoritieksi. Kaksiajorataisuudesta huolimatta muu Kehä I ei ole moottoritietä.

Tunnelin lisäksi rakennettiin Otasolmun kiertoeritasoliittymä ja Keilaniemeen johtava ramppisilta sekä katutöitä muun muassa Keilaniementiellä. Myös Tapiola ja Otaniemi yhdistyvät Otasolmulla. Puistokannella kulkevat kevyen liikenteen väylät tuovat esimerkiksi Tapiolan Itärannasta hyvät yhteydet metrolle ja Keilalahden rantaraiteille.[18]

Laajalahden kohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalahden hankkeen taustalla olivat Kehä I:n kasvaneet liikennemäärät. Alkuperäiset liittymät olivat liikennevalo-ohjattuja, ja liikenne ruuhkautui voimakkaasti aamuin illoin.

Raide-Jokeri-hankkeen toteuttaminen edellytti toimenpiteitä Kehä I:lle välille Turvesuontie–Turunväylä. Raideyhteys ylittää Kehä I:n eritasossa Kurkijoentien liittymän kohdalla, eikä sitä ollut mahdollista nostaa merkittävästi ympäröivää asutusta ylemmäs. Kehä I:n tasausta oli siis laskettava. Turvesuontien liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi paransi samalla Raide-Jokeriin liittyvien katuyhteyksien toimivuutta. Hankkeen tiesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2017. Hanketta toteutettiin yhtä aikaa Raide-Jokerin kanssa. Hankkeen rakennustyöt maastossa alkoivat lokakuussa 2019 ja hanke valmistui arvioitua aikaisemmin kesäkuussa 2021.[19][20]

Rakenteilla olevat ja suunnitellut tiehankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sipola, Timo: Moottoritie on liian kuuma – kaupungin pääkatu on nelostie 16.7.2015. Yle. Viitattu 30.7.2015.
  2. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/2012-12-12/T%C3%A4m%C3%A4-on-Suomen-vilkkain-maantie-3311970.html
  3. ↑ Liikennemääräkartta 2012 (Arkistoitu – Internet Archive), Liikennevirasto, 2013. Viitattu 30.7.2015
  4. ↑ Kehä I Leppävaarassa Liikennevirasto. Arkistoitu 12.7.2015. Viitattu 21.4.2012.
  5. ↑ Kadunnimien muutokset Keilaniemessä espoo.fi. Arkistoitu 21.8.2019. Viitattu 21.8.2019.
  6. ↑ a b Helsingin karttapalvelu kartta.hel.fi. Viitattu 17.11.2023.
  7. ↑ Kehä ykkönen on yhä liikenteen surunauha Helsingin Sanomat. 4.7.2001. Viitattu 17.11.2023.
  8. ↑ Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2009 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 20.4.2010. Irene Lilleberg, Tuija Hellman. Viitattu 17.11.2023.
  9. ↑ Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa, s. 24, 30–34. Espoo: Espoon kaupungin tekninen keskus, 1998. ISBN 951-857-352-2
  10. ↑ Kehä ykkönen tunneliin Espoon Leppävaarassa. Helsingin Sanomat, 11.11.2003.
  11. ↑ Tietyöt tuovat kesällä ruuhkia Länsiväylälle ja Kehä I:lle. Helsingin Sanomat, 14.5.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2008.
  12. ↑ Kehä I:n jättiremontti lisää taas ruuhkia Leppävaarassa. Helsingin Sanomat, 9.6.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2008.
  13. ↑ Manninen, Antti: Kehä I:n Mestarintunneli käyttöön ensi yönä. Helsingin Sanomat, 10.11.2011. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.4.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Erkkilä, Jorma: Espoo lainaa valtiolle 82 miljoonaa euroa Kehä I:n kunnostamiseen. Parannustyöt alkanevat ensi vuoden alussa. Helsingin Sanomat, 13.10.2007, s. A18. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.10.2007.
  15. ↑ Espoo aikoo pelastaa Kehä I:n. Helsingin Sanomat, 15.10.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.10.2007.
  16. ↑ Kivikontien alueen teiden ja meluesteiden rakennustyöt alkavat (Rakennusviraston tiedote) 29.8.2013. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 20.10.2013.
  17. ↑ a b c d e Valtuusto päätti: Kehä I tunneliin Keilaniemen kohdalla 22.12.2015. Espoon kaupunki. Arkistoitu 30.6.2016. Viitattu 17.1.2016.
  18. ↑ Kehä I Keilaniemessä: tiiviimpää ja viihtyisämpää kaupunkia espoo.fi. Arkistoitu 27.2.2019. Viitattu 26.2.2019.
  19. ↑ Kehä I Laajalahti -hankkeen uutiskirje vayla.creamailer.fi. Viitattu 8.7.2021.
  20. ↑ Kehä I:n rakentaminen Laajalahden kohdalla käynnistyy lokakuussa - Tiedotteet - Väylä vayla.fi. Viitattu 21.8.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittymät Keilaniemestä Itäkeskukseen
Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus
Kehä I (4+3)
 1
Karhusaarensolmun eritasoliittymä Länsiväylä Helsinki; alkaa
Hanko
 2
Keilalahdentie Keilaniemi
Kehä I (3+3)
    Keilaniemen tunneli 445 metriä valmistunut 2019
 3
Otasolmu Kuusisaarentie Otaniemi,Munkkiniemi
Kehä I (2+2)
  Kehä I (2+2)
Tapiolantie Tapiola, Otaniemi
  Kalevalantie
Maarintie		 Tapiola
Otaniemi
  Kehä I (3+3)
 5
Laajalahdensolmun eritasoliittymä Turvesuontie
Sakkolantie		 Mankkaa,Laajalahti
Ruukinranta
 6
Leppäsolmun eritasoliittymä Turunväylä
Turunväylä		 Helsinki
Turku
  Kehä I (3+3+3+3)
 7
Säterinsolmun eritasoliittymä Säterinkatu Perkkaa
Säteri
  Kehä I (2+3+3+2)
  Kehä I (3+2+2+3)
 8
Ratsusolmun eritasoliittymä Perkkaantie
Leppävaarankatu
 9
Leppävaaransolmun eritasoliittymä Turuntie Leppävaara
  Kehä I (4+4)
    Mestarintunneli 400 metriä valmistunut 2011
 10
Mestarinsolmun eritasoliittymä Mäkkylän puistotie Mäkkylä, Lintuvaara
  Kehä I (3+3)
Espoon ja Helsingin kunnanraja
 11
Lassilan eritasoliittymä Vihdintie Keskusta
Konala, Vihti
 12
Kantelettarentien eritasoliittymä Kantelettarentie Kannelmäki, Pohjois-Haaga
  Kehä I (4+4)
 13
Pirkkolan eritasoliittymä Hämeenlinnanväylä Keskusta
Tampere
  Kehä I (3+3)
 14
Kaarelan eritasoliittymä Kaarelantie
Kaarelanvierto		 Maununneva, Pirkkolan urheilupuisto
 15
Länsi-Pakilan eritasoliittymä Pakilantie Länsi-Pakila, Paloheinä
  Kehä I (4+4)
 16
Pakinkylän eritasoliittymä Tuusulanväylä Keskusta
Tuusula
  Kehä I (2+2)
 17
Pukinmäen eritasoliittymä Käskynhaltijantie
Pukinmäenkaari		 Pukinmäki Oulunkylä
 18
Malmin eritasoliittymä Malminkaari Malmi Pukinmäki
 19
Latokartanontien eritasoliittymä Tattariharjuntie Malmi Viikki Pihlajamäki
 20
Kivikon eritasoliittymä Lahdenväylä
Lahdenväylä		 Keskusta
Lahti, Kotka, Kouvola
  Kehä I (4+4)
 21
Kivikontien eritasoliittymä Kivikontie Kivikko, Latokartano, Myllypuro
  Kehä I (2+2)
 22
Kontulan eritasoliittymä Kontulantie Kontula
  Myllypurontie Myllypuro
  Turunlinnantie
Vanhanlinnantie
  Kehä I (5+3)
  Itäkatu Itäkeskus
  Itäväylä
Meripellontie		 Porvoo; päättyy
Vuosaari
  Katu (2+2), jatkuu Vuotienä/Meripellontienä Vuosaareen asti
Välimatkataulukko
(km) Kt 51
(Länsiväylä)
Vt 1
(Turunväylä) 		6 Vt 1
(Turunväylä)
St 120
(Vihdintie) 		10 4 St 120
(Vihdintie)
Vt 3
(Hämeenlinnaväylä) 		12 6 2 Vt 3
(Hämeenlinnaväylä)
Kt 45
(Tuusulanväylä) 		15 9 5 3 Kt 45
(Tuusulanväylä)
Vt 4
(Lahdenväylä) 		20 14 10 8 5 Vt 4
(Lahdenväylä)
St 170
(Itäväylä) 		24 18 14 12 9 4 St 170
(Itäväylä)
Pääkaupunkiseudun isot liikenneväylät
Kehätiet
Ulosmenotiet
Muut tiet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kehä_I&oldid=22785595”