Histiaia
| Histiaia | |
|---|---|
| Ἱστίαια | |
| Sijainti | |
  Histiaia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Oreoí, Istiaía-Aidipsós, Euboia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 700-luku eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Euboia |
| Aiheesta muualla | |
Histiaia (m.kreik. Ἱστίαια, myös Hestiaia, Ἡστίαια, lat. Histiaea), myöhemmin Oreos (Ὠρεός, Ōreos, lat. Oreus), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi saaren pohjoisrannikolla nykyisten Oreoín ja Taxiárchiksen kylien ympäristössä, länteen nykyisestä Istiaían kaupungista.[4][5][6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Histiaia ja Oreos olivat ilmeisesti kaksi eri paikkaa, jotka muodostivat yhden kaupunkivaltion. Kaupunki sijoitetaan noin 1,5–2 kilometriä nykyisestä Istiaíasta länteen tai lounaaseen. Sijaintipaikaksi esitetään alue, joka ulottuu Istiaían Maria Magdaleenan (Agía María tis Magdalínis) kirkolta noin kaksi kilometriä länteen Oreoíhin ja Taxiárchikseen päin.[4][5] Varsinainen Histiaia sijaitsi ilmeisesti hieman sisämaassa olevalla kukkulalla ja sen ympäristössä, Oreos puolestaan merenrannalla olevalla kukkulalla ja sen ympäristössä. Tämä vastaa Liviuksen kuvausta, jonka mukaan kaupungilla oli kaksi akropolista, joista toinen sijaitsi merenrannassa ja toinen oli kaupungin keskellä.[3] Toiseksi tai molemmiksi näistä kukkuloista on ehdotettu muun muassa Kástron kukkulaa nykyisen Oreoín kylän itälaidalla[2] sekä niemeä Oreoín länsipuolella.[2][3] Strabon mainitsee toisen kukkulan nimeksi Drymos.[3]
Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä tasankoa, jossa virtasi Kallas-joki ja jonka laidalla oli Telethrion-vuori. Kaupungin laajempi ympäristö tunnettiin nimellä Oria (Ὡρία) ja koko Euboian pohjoisosa nimellä Histiaiotis (Ἱστιαιῶτις).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Histiaian seutu on ollut asuttu viimeistään varhaiselta helladiselta kaudelta lähtien.[2] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä euboialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan. Homeros kuvaa alueen ”rypäletarhaiseksi”.[7] Varhaisten asukkaiden sanotaan olleen abantteja. Varhaisella rautakaudella alueen asuttivat aiolialaiset perrhaibialaiset ja ellopialaiset.[2] Toisaalta joskus Histiaian sanottiin olleen joonialaisten, Attikan Hestiaian demoksen asukkaiden perustama siirtokunta.[3]
Antiikin aikana Histiaia oli pohjoisen Euboian merkittävin kaupunki. Se hallitsi laajaa hedelmällistä tasankoa sekä Pohjoiselle Euboianlahdelle johtanutta salmea. Persialaissodissa Persia valloitti alueen lyhyeksi ajaksi Artemisionin taistelun jälkeen vuonna 480 eaa. Sodan jälkeen kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Histiaia kapinoi Ateenaa vastaan muiden euboialaisten kaupunkien tavoin vuonna 446 eaa., mutta Ateena kukisti kapinan. Histiaiassa tämä tapahtui muita kaupunkeja ankarammin, sillä Perikles ajoi alkuperäisen väestön maanpakoon ja asutti kaupungin uudestaan 1 000–2 000 ateenalaisella. Tämän jälkeen koko kaupunki tunnettiin pääasiassa Oreoksen nimellä, mikä voi johtua siitä, että ateenalaiset asettuivat nimenomaan Oreokseen. Alkuperäinen väestö siirtyi Makedoniaan.[2][3]
Vuonna 411 eaa., kun euboialaiset kaupungit kapinoivat toisen kerran Ateena vastaan, Histiaia/Oreos oli ainoa saaren kaupungeista, joka pysyi uskollisena Ateenalle. Peloponnesolaissodan jälkeen vuodesta 404 eaa. kaupunki oli aluksi Spartan vallan alla. Alkuperäisen väestön oletetaan palanneen kaupunkiin, kun taas ateenalaiset karkotettiin. Vuodesta 376/375 eaa. kaupunki oli kuitenkin osa toista Ateenan liittoa ja vuodesta 340 eaa. osa uudelleen perustettua Euboian liittoa. 300-luvun eaa. lopulta se oli ensin usein Makedonian puolella ja sittemmin sen vallan alla. Rooman ja Pergamonin liittokunta hyökkäsi kaupunkiin vuonna 208 eaa. ja valtasi sen vuonna 199 eaa.[2][3]
Seudulla vaikuttaa olleen jonkinlaista asutusta roomalaisella ja bysanttilaisella kaudella.[2] Plinius vanhemman mukaan Oreoksen kaupunkia ei kuitenkaan ollut enää olemassa hänen aikanaan. Ptolemaioksella kaupunki esiintyy nimimuodossa Soreos.[3]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungista on säilynyt nykyaikaan vain vähän, ja sen alueella on myös suoritettu vain pienimuotoisia arkeologisia kaivauksia. Kástron kukkulalla on joitakin linnoitteiden jäänteitä. Ne ovat osaksi peräisin myöhemmiltä ajoilta, mutta niissä on käytetty klassisen kauden rakennusten kiviä.[2] Myös Oreoín lahden länsipäässä on muurien jäänteitä.[3] Rannalla puolestaan on antiikin aikaisen sataman jäänteitä.[2] Varhaisemman helladisen kauden löytöihin lukeutuu muun muassa keramiikkaa, rakennuksen muuria ja hauta. Bysanttilaiselta ajalta paikalta on löydetty kirkon perustukset.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”372 Histiaia/Oreos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Histiaia, (Orei) Euboia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Oreus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Ιστιαία Βόρεια Εύβοια. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ a b Ιστορική αναδρομή στην Ιστιαία Evia Portal. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Histiaia/Hestiaia Pleiades. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Homeros: Ilias II.537.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Histiaia Wikimedia Commonsissa
