Aiolialaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aiolialaisten asuma-alueet vastaavat pääosin aiolialaisen murteen (keltainen) aluetta antiikin Kreikan murrekartassa.

Aiolialaiset (m.kreik. Αἰολεῖς, Aioleis) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista. Klassisella kaudella aiolialaisten pääalueita olivat Thessalia, Boiotia sekä Vähän-Aasian luoteisrannikon Aiolis, mukaan lukien Lesboksen saari. Aiolialaiset puhuivat aiolialaista murretta.[1][2]

Aiolialaiset saivat nimensä Aiolokselta, jota pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa heimon kantaisänä. Heimo asutti alun perin Thessaliaa ja Boiotiaa keskisessä Manner-Kreikassa. Aiolialaisia asui myös Aitoliassa ja Peloponnesoksen pohjoisosissa. Niin kutsuttujen doorilaisvalloitusten aikaan noin 1100-luvulla eaa. aiolialaisia muutti ensin Lesboksen saarelle ja sitten myös Vähän-Aasian luoteisrannikolle, joka sai heimon mukaan nimen Aiolis.[2][3]

Kieli ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiolialaisten puhuma aiolialainen kreikka oli yksi klassisen kreikan päämurteista. Aiolialaisella murteella sai alkunsa kreikkalaisten vanhin lyyrinen runous,[4] jota edustavat ennen kaikkea Alkaios ja Sapfo.

  1. Aeolis Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.1.2018.
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Aiolialaiset”, Antiikin käsikirja, s. 18. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. Aeolians, Dorians, Ionians The Latin Library. Viitattu 15.1.2018.
  4. CD-Facta 2005, aiolilaiset