Happamuudensäätöaine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki kahdesta happamuuden säätämiseen käytetystä aineesta omenasosepurkin tuoteselosteessa. Varsinaisesti happamuudensäätöaineeksi on tuotteessa nimetty E330 (eli sitruunahappo), minkä lisäksi hapettumisenestoaineena käytetyllä E300:lla (eli askorbiinihapolla) on samoja vaikutuksia.

Happamuudensäätöaine on elintarviketeollisuudessa käytetty termi säilöntäaineesta, jonka vaikutus perustuu elintarvikkeen happamuuden lisäämiseen tai vähentämiseen[1]. Elintarvikkeen muuttaminen pH-arvoa 6–8 happamammaksi tai emäksisemmäksi hidastaa bakteerien lisääntymistä, koska ne kasvavat parhaiten happamuudeltaan neutraalissa ympäristössä. Homeet ja hiivat kasvavat puolestaan parhaiten happamissa oloissa.[2]

Happamuudensäätöaineena käytetään yleisimmin happamuutta lisäävää happoa tai happamuutta vähentävää hapon suolaa[3]. Happamuuden vähentämiseen voidaan käyttää myös emästä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on listannut happamuuden säätöön käytettäviä aineita noin 90 kappaletta. Ne ilmoitetaan useimmiten niin sanotuilla E-koodeilla, jotka koostuvat E-kirjaimesta ja kolminumeroisista numeroyhdistelmistä. Paljon käytetty happamuudensäätöaine on esimerkiksi omenahappo, jota käytetään laajasti makeisissa.

Happamuudensäätöaineiden ja happojen E-koodeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Elintarvikelisäaineryhmät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 10.11.2012. Viitattu 27.1.2013.
  2. Yleistä mikrobeista Evira. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 18.4.2014.
  3. Natriumsitraatti (E331) - The Kitchen Lab www.kitchenlab.fi. Viitattu 12.7.2024.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.