Magnesiumkarbonaatti
Magnesiumkarbonaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | MgCO3 |
Moolimassa | 84,32 |
Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine[1] |
Tiheys | 2,958 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Liukenematon |
Magnesiumkarbonaatti (MgCO3) on magnesium- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdisteellä on lukuisia käyttötarkoituksia.
Esiintyminen ja ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Magnesiumkarbonaattia esiintyy luonnossa magnesiittimineraalina. Kidevedettömän magnesiitin lisäksi magnesiumkarbonaatista tunnetaan kidevedellisiä mineraaleja, joita ovat muun muassa barringtoniitti (MgCO3·2H2O), nesquhoniitti ((MgCO3·3H2O) ja lansfordiitti (MgCO3·5H2O). Suurimmat magnesiumkarbonaattimineraalivarannot ovat Venäjällä, Pohjois-Koreassa ja Kiinassa.[2][3]
Huoneenlämpötilassa magnesiumkarbonaatti on valkoista kiinteää ainetta. Se on veteen liukenematonta, mutta liukenee happoliuoksiin. Kuumennettaessa magnesiumkarbonaatti alkaa hajota noin 350 °C lämpötilassa ja reaktion lämpötila nousee tämän jälkeen hyvin nopeasti noin 550 °C lämpötilaan.[1][2][3]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paitsi, että magnesiumkarbonaattia esiintyy luonnossa mineraalina, jota louhitaan, sitä valmistetaan myös synteettisesti. Magnesiumkarbonaattia valmistetaan saostamalla sitä liukoisen magnesiumsuolan vesiliuoksesta natriumkarbonaatin avulla. Yhdistettä voidaan valmistaa myös johtamalla hiilidioksidia magnesiumhydroksidiliuokseen.[1][2][3]
- MgSO4 + Na2CO3 → MgCO3 + Na2SO4
- Mg(OH)2 + CO2 → MgCO3 + H2O
Suurin osa magnesiumkarbonaatista käytetään magnesiumoksidin ja muiden magnesiumsuolojen valmistamiseen. Sitä voidaan käyttää myös täyte- ja sideaineena lääketableteissa, paperissa, kumin ja muovin palamista estävänä lisäaineena, hammastahnoissa ja kosmetiikkavalmisteissa. Magnesiumkarbonaattia voidaan käyttää elintarvikkeissa happamuudensäätöaineena ja estämään paakkuuntumista. Magnesiumkarbonaatin E-koodi on E 504.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 370. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c d Deborah A. Kramer: Magnesium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.01.2013
- ↑ a b c d Margarete Seeger, Walter Otto, Wilhelm Flick, Friedrich Bickelhaupt, Otto S, Akkerman: Magnesium compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.01.2013
- ↑ E504 - Magnesiumkarbonaatit Ruokavirasto. Viitattu 24.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Magnesiumkarbonaatin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Magnesium carbonate (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Magnesium carbonate (englanniksi)
- ChemBlink: Magnesium carbonate (englanniksi)