Hakaniemenranta
| Hakaniemenranta | |
|---|---|
| Hagnäskajen | |
 Hakaniemenranta ja Hakaniemen silta vuonna 2021 |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Tieluokka | katu |
| Alkupiste | Siltasaarenkatu |
| Päätepiste | Merihaka |
| Katso myös | Hakaniemenranta Commonsissa |
Hakaniemenranta (ruots. Hagnäskajen) on poikittaissuuntainen katu Siltavuorensalmen rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu kahteen eri kaupunginosaan: kadun läntisempi puolisko on osa Kallioon kuuluvaa Hakaniemeä, kun taas itäisempi osa kuuluu Merihakaan, joka on asuinalue Sörnäisissä.[1] Kadun varrella sijaitsevat muun muassa ammattiliittojen käytössä oleva Metallitalo ja Hakaniemenrannan virastotalo, joka tunnetaan myös Opetushallituksen talona.
,_Helsinki,_Finland,_2021_-_02.jpg)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadun nimi oli alun perin vuonna 1908 Hagnäsin rantakatu alueen ruotsinkielisen nimen mukaan. Seuraavana vuonna se kuitenkin uudelleennimettiin Hakaniemen rantakaduksi. Lopullisen nimensä katu sai vuonna 1928.[2]
Sen jälkeen, kun Sörnäisten rantatie 1960-luvun alussa levennettiin Itäväylälle johtavaksi suureksi liikenneväyläksi, tuli myös Hakaniemenrannasta osa Itäväylältä keskustaan Pitkänsillan kautta kulkevaa liikenneväylää. Toinen yhteys Itäväylältä keskustaan kulkee Hakaniemensillan ja Pohjoisrannan kautta. Hakaniemenranta oli 2020-luvulle asti nelikaistainen, vaikka sen liikennemäärät olivat huomattavasti pienentyneet jo aiemmin.
Hakaniemenrannassa sijaitsi vuosina 1990–2022 Maailman rauha -pronssiveistos. Patsas kuljetettiin pois Kruunusillat-pikaraitiotyömaan tieltä.
-
Ilmakuva Hakaniemenrannasta vuonna 1976. -
Hakaniemenrannassa on laituri, josta on liikennöinyt saaristoristeilyaluksia muun muassa Vallisaareen.
Hankkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakaniemenrantaan rakennetaan 2020-luvulla raitiovaunukiskot osana päärautatieaseman ja Laajasalon välistä Kruunusillat-hanketta.[3][4] Hakaniemen silta korvattiin uudella: uusi Hakaniemensilta yhdistyy Hakaniemenrantaan samassa tasossa, mikä poisti alueen ramppijärjestelyt.[5] Kadun itäpäästä Kulttuurisaunan vierestä rakennetaan noin 400 metriä pitkä Merihaansilta Nihtiin.[6] Siltavuorensalmesta täytetään maata, ja Hakaniemenrantaan nousee muun muassa hotelli ja uusia 7-kerroksisia asuntoja.[7][8] Asuntoja on kaavoitettu kadun varteen noin 1 250:lle.[5]
Kadulle rakennetaan kaksi raitiovaunupysäkkiä, yksi länsipäähän Hakaniementorin kohdalle ja yksi Merihaan edustalle. Hakaniementorin pysäkin on kahtena ensimmäisenä liikennöintivuonna tarkoitus olla reitin väliaikainen päätepysäkki, ja yhteys päärautatieasemalle valmistuu vasta hankkeen toisessa vaiheessa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aluejaot: Kaupunginosat ja osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Nimistö Helsingin karttapalvelu. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Koskela, Miika: Myllerrys jatkuu Helsingissä: pian aletaan rakentaa kolmen sillan kokonaisuutta, ja se tietää paikallisille kovia aikoja – yhdestä sillasta tulee Suomen pisin Yle. 7.7.2020. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Helpinen, Varpu: Nämä suuret remontit mullistavat Hakaniemen seuraavien vuosien aikana: Hämeentien katutyömaa on vasta alkusoittoa, sillä edessä on uudistusten aalto 14.10.2020. Yle. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ a b Hakaniemenrannan asemakaava ja asemakaavan muutos (12575) (pdf) 8.4.2020. Helsingin kaupunginvaltuusto. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Kruunusillat Helsingin karttapalvelu. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Hakaniemen alueen ja Merihaansillan katusuunnitelmaluonnokset (pdf) (s. 4) 7.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Mokkila, Maija: Helsinkiin nousee uusi maamerkki – lasisen hotellin ikkunat vaihtavat väriä 1.2.2017. Yle. Viitattu 17.8.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakaniemenranta Wikimedia Commonsissa
