Gollegiella

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva Gollegiella-palkinnon jakotilaisuudesta 2018. Vasemmalta Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo, yksi palkinnonsaajista, Karin Tuolja Ruotsista, palkintolautakunnan jäsen Solvår Knutsen Turi sekä Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti.

Gollegiella (suom. Kultainen kieli) on saamelainen kielipalkinto, jota on jaettu joka toinen vuosi vuodesta 2004 lähtien. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Yksityishenkilöt ja instituutiot Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voivat ehdottaa palkinnonsaajaehdokkaita. Palkinnon tarkoitus on kehittää, säilyttää ja elvyttää saamelaiskieliä. Palkinto voidaan jakaa yksittäisille ihmisille, ryhmille, organisaatioille ja instituutioille. Se voidaan myös jakaa usean tahon kesken.

Palkinnon perustaminen ja jakoperusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnon perustivat saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit yhdessä kyseisten maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajien kanssa. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2004 ja on siitä lähtien jaettu joka toinen vuosi. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se voidaan jakaa useamman voittajan kesken.[1] Pohjoismainen saamelaisasian virkamieselin tarkistaa palkintosumman joka kuudes vuosi. Palkintosumman varat sekä palkinnon hallinnon kustantavat Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, vastaten siitä kukin vuorollaan edellä mainitussa järjestyksessä.[2]

Palkinnon saajan valitsee Gollegiella-arviointikomitea kilpailuun ilmoitettujen ehdokkaiden joukosta. Ehdokkaita voivat ehdottaa niin yksityishenkilöt, yhteisöt kuin ryhmätkin Norjasta, Ruotsista, Suomesta tai Venäjältä. Palkinto voidaan myöntää sellaisille yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat toimineet merkittävällä saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilyttämiseksi Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto jaettiin vuonna 2004 ensimmäisen kerran. Tuolloin se jaettiin Ella Holm Bullin ja inarinsaamen kielen yhdistyksen, Anarâškielâ servin, kesken. Ella Holm Bull palkittiin elämäntyöstään eteläsaamen kirjallisen ja suullisen käytön edistämiseksi. Anarâškielâ servi puolestaan on tehnyt perustamisestaan vuonna 1986 töitä inarinsaamen elvyttämiseksi. Vuonna 2006 palkinto jaettiin Harald Gaskille laajasta kielenedistämistyöstä ja saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisesta sekä Jouni Moshnikoffille pitkästä työstä koltansaamen hyväksi. Vuonna 2008 palkinnon sai Sámi Siida -yhdistys työstään saamen kielen aseman vahvistamiseksi Utsjoella sekä Henrik Barruk Ruotsista pitkästä työstään uumajansaamen dokumentoinnissa ja elvyttämisessä.[1]

Vuonna 2010 palkinto jaettiin taas kahdelle henkilölle, Máret Sárálle Kaarasjoelta, joka oli edistänyt saamen kieltä opettajana ja kirjailijana esimerkiksi kirjoittamalla oppikirjoja sekä keräämällä leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi ja Lajla Mattsson Maggalle Koutokeinosta työstään eteläsaamen hyväksi kirjoittamalla sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä käännöstöitä.[1][3] Vuonna 2012 palkinnon saivat Tromssan yliopiston Divvun ja Giellatekno, jotka ovat mahdollistaneet saamenkielisille internetin käyttäjille siellä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- ja oikolukuohjelmat sekä sanakirjat, minkä lisäksi palkinto annettiin Aleksandra Antonovalle ja Nina Afanasjevalle pitkästä työstään kiltinänsaamen aseman nostamiseksi kirjoittamalla kirjoja sekä kääntämällä sekä saameksi ja saamesta, minkä lisäksi he ovat työskennelleet kielen ortografian hyväksi. Vuonna 2014 palkinnon sai kolme henkilöä, pohjoissaamen opettaja, professori Mikael Svonni pitkästä työstään kielen hyväksi Ruotsissa, kirjailija Kerttu Vuolab pohjoissaamelaisen kaunokirjallisuuden edistäjänä sekä koltansaamen opettaja Seija Sivertsen elämäntyöstään kielen sekä kolttasaamelaisen kulttuurin ja yhteisön hyväksi.[1]

Vuonna 2016 palkinnon sai neljä henkilöä, Kirsi Paltto, Jan Skoglund Paltto sekä siskokset Ingá-Márja ja Máret Steinfjell. Paltot palkittiin pitkään jatkuneesta työstään pohjoissaamen, eteläsaamen ja luulajansaamen edistämiseksi, sillä he ovat vuosien ajan merkittävästi osallistuneet kielenopetusmenetelmien ja -välineiden kehittämiseen sekä kieliä äidinkielenään puhuville että kieltä alusta asti opetteleville lapsille nuorille ja aikuisille. Steinfjellit puolestaan palkittiin eteläsaamenkielisestä keskusteluohjelmastaan Steinfjell & Steinfjell, joka oli nopeasti noussut tärkeään osaan eteläsaamelaisalueen ja koko saamelaisalueen kielen elvytyksessä.[4] Vuonna 2018 palkinnon sai kaksi henkilöä, Karin Tuolja Ruotsista ja Jekaterina Metškina Venäjältä. Tuolja on työskennellyt luulajansaamen edistämiseksi koko aikuisikänsä ja hän on merkittävä henkilö kyseisessä kieliyhteisössä. Hän on ollut isossa roolissa Norjan ja Ruotsin välisessä kieliyhteistyössä, sillä kieltä puhutaan molemmissa maissa. Hän on ollut mukana varsinkin sanavaraston ja termistön kehitystyössä sekä raamatunkäännöstyössä. Jekaterina Metškina on puolestaan työskennellyt pitkään kiltinänsaamen aseman vahvistamiseksi Venäjällä ja on osallistunut kielen sanaston kehitykseen ja sanakirjan laatimiseen. Hän on myös kirjoittanut ja kääntänyt kirjoja sekä kehittänyt kielelle oppimateriaalia. Hänen kirjansa ovat auttaneet monia Murmanskin alueella tutustumaan kiltinänsaamelaisten elämään ja kulttuuriin.[5][6]

Gollegiella annettiin vuonna 2020 lehtori Ellen Pautamolle ja kieliasiantuntija Jonar Thomassonille. Pautamo on työskennellyt Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulussa ja toiminut saamen etäopetuksen kehittäjänä. Thomasson on puolestaan edistänyt saamen säilymistä ja kehittämistä dokumentoimalla eteläsaamea. Hän on koonnut eteläsaamenkielisiä kertomuksia, sanoja ja sanontoja kirjaansa Mojhtsijstie.[7]

Palkitut luettelona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gollegiella&oldid=22724497”