Friedrich Wilhelm von Buxhoevden
| Wilhelm von Buxhoevden | |
|---|---|
 Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, Vladimir Borovikovskin maalaama muotokuva vuodelta 1809. |
|
 Kenraalikuvernööri  |
|
|
Liivinmaa 1803–1806, 1808–1809
|
|
 Sotilaskuvernööri |
|
|
Pietari 1797–1798
|
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Friedrich Wilhelm Graf von Buxhoevden |
| Syntynyt | 14. syyskuuta 1750 Muhu, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 23. elokuuta 1811 Lukkolinna, Venäjän keisarikunta |
| Kansalaisuus |
 Baltiansaksalainen |
| Vanhemmat | Isä; Otto-Friedrich von Buxhoevden ja äiti; Helene Charlotte von Weymarn |
| Puoliso | Natalija Aleksejeva Orlov |
| Tiedot | |
| Sotilaspalvelus | |
| Puolustushaara | Jalkaväki |
| Palvelusvuodet | 1770–1798, 1802–1810 |
| Sotilasarvo | Jalkaväenkenraali |
| Komentajuudet | Napoleonin sodat, Suomen sota |
| Taistelut ja sodat | Napoleonin sodat, Suomen sota |
Friedrich Wilhelm von Buxhoevden (ven. Фёдор Фёдорович Буксге́вден, Fjodor Fjodorovitš Buksgevden; 14. syyskuuta 1750 Muhu – 23. elokuuta 1811 Lukkolinna[1]) oli baltiansaksalaista syntyperää ollut venäläinen kreivi ja sotapäällikkö.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Buxhoevden syntyi nykyisen Viron alueella baltiansaksalaiseen perheeseen.[2] Hän aloitti sotilaspalveluksen vuonna 1764 vain 14-vuotiaana.[2] Hänen puolisonsa Natalija Aleksejeva olisi Buxhoevden-suvun mukaan ollut keisarinna Katariina Suuren ja kreivi Grigori Orlovin tytär. He saivat kahdeksan lasta.[3] Buxhoevden otti vuonna 1789 osaa Ruotsinsalmen taisteluun ja toimi Varsovan kenraalikuvernöörinä vuodesta 1795. Hän osallistui Napoleonia vastaan käytyyn sotaan ja toimi Venäjän armeijan ylipäällikkönä Suomen sodassa. Ylipäällikkönä Buxhoevden huolehti siviilihallinnosta sekä tutkitutti sotilaiden tekemät väärinkäytökset.[2] Hän anoi eroa epäonnistuneen Lohtajan aseleposopimuksen vuoksi ja vetäytyi viettämään eläkepäiviään tiluksilleen.[2]
Tunnustukset ja arvonimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Yrjön ritarikunta IIII. asteen ritarikunta- Pyhän Yrjön ritarikunta III. asteen ritarikunta
Pyhän Annan ritarikunta, haltija
Pyhän Vladimirin ritarikunta II. luokka kultaisella miekalla ja timanteilla
Valkoisen kotkan ritarikunta 1795.
Pyhän Stanislauksen ritarikunta 1795.
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta 1797.- Pyhän Vladimirin ritarikunta I. luokka
- Pyhän Yrjön ritarikunta II. luokka timanteilla.
Pyhän Andreaksen ritarikunta
Mustan kotkan ritarikunta (Preussin kuningaskunta)
_ribbon.svg){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
Arvonimet ja nimitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II myönsi hänelle kreivin arvonimen 17. joulukuuta 1795.
- Pyhän Johanneksen Jerusalemin ritarikunnan komentaja 1795.
- Pietarin sotilaskuvernööri 1797.
- Venäjän valtakunnan kreivi 1797.
- Riian kenraalikuvernöörin nimitys
Sotilasarvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan iso tietosanakirja (3. painos), osa 1, palsta 1594. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ a b c d Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke & Ali Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809, s. 36. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008 (suom.kiel.). ISBN 978-951-593-197-9
- ↑ Nathalja Alexandrowna Aleksejew
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Veli-Matti Syrjö: Buxhoevden, Friedrich Wilhelm von (1750–1811) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pietarin ja Leningradin johtajat | ||
|---|---|---|
| Pietari (1703–1917) |
| .svg) |
| Petrograd-Leningrad (1917–1991) | ||
| Pietari (1991–) | ||
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
