Frank de Boer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frank de Boer
Henkilötiedot
Koko nimi Franciscus de Boer
Syntymäaika 15. toukokuuta 1970 (ikä 54)
Syntymäpaikka Hoorn, Pohjois-Hollanti, Alankomaat
Pelipaikka puolustaja
Pituus 180 cm
Seura
Seura avoin
Tehtävä päävalmentaja
Junioriseurat
VV De Zouaven
1984–1988 Ajax
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1988–1999 Ajax 328 (30)
1999–2003 Barcelona 144 (5)
2003–2004 Galatasaray 15 (1)
2004 Rangers 15 (2)
2004–2005 Al Rayyan 16 (5)
2005–2006 Al-Shamal 1 (0)
Yhteensä 519 (43)
Maajoukkue
1990–2004 Alankomaat 112 (13)
Valmennusura
2007–2010 Ajax (jun.)
2008–2010 Alankomaat (apuv.)
2010–2016 Ajax
2016 Internazionale
2018–2020 Atlanta United
2020–2021 Alankomaat

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Frank de Boer (s. 15. toukokuuta 1970) on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.

Frank on muutamaa minuuttia nuorempi kuin kaksoisveljensä Ronald, joka myös on entinen ammattilaisjalkapalloilija.

Seurajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Boer aloitti uransa Ajax Amsterdamissa vasempana laitapuolustajana. Myöhemmin hänen pelipaikakseen vakiintui keskuspuolustaja. Hän saavutti jo ensimmäisessä ammattilaisseurassaan Euroopan tärkeimmät tittelit, Mestarien liigan ja UEFA Cupin voitot. Menestys seuraavassa seurassa, alankomaalaisia vilisseessä FC Barcelonassa ei ollut samanlaista, ja de Boerin uran tahrasi lisäksi kärähtäminen nandrolonista doping-testissä. Kesällä 2003 hän siirtyi Turkkiin, Galatasarayn riveihin. Siellä hän kuitenkin viihtyi vain puolisen vuotta, kunnes siirtyi Glasgow Rangersiin veljensä seuraksi. De Boereille Rangers oli jo kolmas yhteinen seura, he olivat pelanneet samaan aikaan myös Ajaxissa ja FC Barcelonassa. Glasgow'n visiitti jäi sekin lyhyeksi, ja de Boer muutti rahakkaan tarjouksen perässä Qatariin, Al-Rayyanin joukkueeseen, jossa hän lopetti uransa vuonna 2005.

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Boerista ehti tulla kaikkien aikojen eniten maaotteluita Alankomaiden jalkapallomaajoukkueessa pelannut pelaaja 112 ottelullaan. Myöhemmin Edwin van der Sar vei häneltä tuon ennätyksen. Hän muodosti yhden Euroopan parhaista keskuspuolustuksista yhdessä Jaap Stamin kanssa. Maajoukkuedebyyttinsä hän teki lokakuussa 1990 Italiaa vastaan. De Boer toimi maajoukkueen kapteenina vuosien ajan, kunnes lopetti maansa edustamisen EM-kisoihin 2004, jossa hän joutui jättämään kisat kesken loukkaantumisen vuoksi.

Meriitit pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 de Boer aloitti uransa valmentajana siirryttyään AFC Ajaxin organisaatioon juniorivalmentajaksi. Bert van Marwijkin noustua Alankomaiden maajoukkueen päävalmentajaksi, tuli de Boerista ja Phillip Cocusta hänen apuvalmentajansa. He johdattivat Alankomaat karsintalohkonsa ylivoimaisena voittajana MM-kisoihin 2010. Maaliskuussa KNVB palkitsi van Marwijkin tiimeineen kaksivuotisella jatkosopimuksela. [1]

Joulukuun alussa 2010 de Boer korvasi Martin Jolin AFC Ajaxin päävalmentajana. Hän toimii tehtävässään ainakin Eredivisien joulutaukoon saakka. [2] Tammikuussa 2011 de Boer allekirjoitti Ajaxin kanssa kesään 2014 ulottuvan sopimuksen päävalmentajan tehtävistä. [3] De Boerin johdolla Ajax pelasi vahvan kevätkauden ja nousi lopulta Alankomaiden mestariksi seitsemän vuoden tauon jälkeen. Päätöskierroksella de Boerin suojatit kaatoivat ratkaisevassa ottelussa FC Twenten, jolle olivat cupin loppuottelussa hävinneet. [4] De Boer jatkoi hyvää työtään Ajaxin peräsimessä myös kaudella 2011–2012. Hieman vaisumman syyskauden jälkeen Ajax pelasi loistavan kevään ja pääsi juhlimaan toista perättäistä mestaruutta kierros ennen Eredivisien loppua. [5]

Toukokuussa 2012 de Boer kertoi, ettei ole kiinnostunut huhutusta siirtymisestä englantilaisseura Liverpoolin päävalmentajaksi. [6] Hän jatkoi uraansa Ajaxissa menestyksekkäästi, sillä joukkue voitti kaudella 2012–13 kolmannen perättäisen mestaruutensa de Boerin alaisuudessa. Hänet palkittiin vuonna 2013 Alankomaiden vuoden valmentajana. [7] Kauden 2013–2014 päätteeksi Ajax voitti jälleen mestaruuden, neljännen kerran perätysten. Mestaruus varmistui kierros ennen liigan loppua. [8] Samalla Frank de Boerista tuli Ajaxin seurahistorian menestyksekkäin valmentaja. Aiemmin ainoastaan Rinus Michels oli luotsannut Ajaxin neljään mestaruuteen, mutta ei kuitenkaan perättäisesti. Kaudella 2014–2015 de Boerin mestaruusputki Ajaxin kanssa lopulta päättyi, kun joukkue jäi liigakakkoseksi peräti 17 pistettä PSV Eindhovenille hävinneenä. Kaudella 2015–2016 Ajax putosi yllättäen Mestarien liigasta karsintojen kolmannella kierroksella, kun se hävisi kotonaan jatkoajalla SK Rapid Wienille 2–3.[9] Pelit kulkivat nihkeästi myös Eurooppa-liigassa, jonka lohkovaiheessa Ajax voitti vain Celticin ja pelasi neljä tasapeliä pudoten jatkosta.[10] Eredivisiessä Ajax taisteli mestaruudesta PSV Eindhovenin kanssa viimeiselle kierrokselle saakka, mutta joutui taipumaan kakkoseksi pelattuaan päätöskierroksella tasan De Graafschapin kanssa.[11] Mestaruuden karattua Ajaxilta toistamiseen de Boerin on spekuloitu siirtyvän Evertonin tai Valencian päävalmentajaksi.[12] 12. toukokuuta 2016 de Boer ilmoitti jättävänsä Ajaxin valmennettuaan seuraa viisi ja puoli vuotta.[13]

Elokuun alussa 2016 de Boer allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Serie A -seura Internazionalen kanssa.[14] Seurajohto erotti de Boerin yllättäen jo 1. marraskuuta, kun Internazionale majaili Serie A:ssa vasta sijalla 12. Hän ennätti olla seuran päävalmentajana vain 85 päivää.[15]

Kesäkuun lopussa 2017 de Boer allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Englannin Valioliigassa pelaavan Crystal Palacen kanssa.[16] Joukkue erotti hänet syyskuun puolivälissä neljän tappiollisen valioliigaottelun jälkeen jättäen de Boerin uran Palacessa vain 77 päivän mittaiseksi.[17]

Joulukuussa 2018 de Boer allekirjoitti sopimuksen MLS-liigan mestarijoukkue Atlanta Unitedin kanssa.[18] De Boer luotsasi kaudella 2019 Atlantan U.S. Open Cupin ja Campeones Cupin mestariksi. MLS:n itäisessä konferenssissa Atlanta eteni konferenssifinaaleihin, joissa se kuitenkin hävisi Torontolle. Atlanta purki de Boerin sopimuksen heinäkuussa 2020, kun joukkue oli hävinnyt kaikki kolme otteluaan liigan jatkuttua koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen.[19]

Syyskuussa 2020 de Boerista tuli Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja vuoteen 2022 ulottuvalla sopimuksella.[20] De Boerin johdolla Alankomaat voitti kesällä 2021 pelatussa EM-lopputurnauksessa alkulohkonsa puhtaalla pelillä. Turnaus päättyi kuitenkin neljännesvälierissä tappioon Tšekille 0–2.[21] Turnauksen jälkeen de Boer sai potkut tehtävistään.[22]


Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Ronald Koeman
Alankomaiden vuoden jalkapallovalmentaja
2013, 2014
Seuraaja:
Phillip Cocu
Edeltäjä:
Martin Jol
AFC Ajaxin päävalmentaja
12/2010–2016
Seuraaja:
Peter Bosz
Edeltäjä:
Sam Allardyce
Crystal Palacen päävalmentaja
6–9/2017
Seuraaja:
Roy Hodgson
Edeltäjä:
Gerardo Martino
Atlanta Unitedin päävalmentaja
2019–7/2020
Seuraaja:
Gabriel Heinze
Edeltäjä:
Ronald Koeman
Alankomaiden maajoukkueen päävalmentaja
9/2020–7/2021
Seuraaja:
Louis van Gaal