Gerardo Martino
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Gerardo Daniel Martino | ||
Syntymäaika | 20. marraskuuta 1962 | ||
Syntymäpaikka | Rosario, Argentiina | ||
Pelipaikka | hyökkäävä keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 175 senttimetriä | ||
Lempinimi | "Tata" | ||
Seura | |||
Seura | Inter Miami | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Junioriseurat | |||
Newell’s Old Boys | |||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1980–1990 | Newell’s Old Boys | 392 | (35) |
1991 | Tenerife | 15 | (1) |
1991–1994 | Newell’s Old Boys | 81 | (2) |
1994–1995 | Lanús | 30 | (3) |
1995 | Newell’s Old Boys | 15 | (0) |
1996 | Barcelona SC | 5 | (0) |
1996 | O'Higgins | 0 | (0) |
Yhteensä | 538 | (41) | |
Maajoukkue | |||
1991 | Argentiina | 1 | (0) |
Valmennusura | |||
1998 | Almirante Brown | ||
1999 | Platense | ||
2000 | Instituto | ||
2002–2003 | Libertad | ||
2003–2004 | Cerro Porteño | ||
2005 | Colón | ||
2005–2006 | Libertad | ||
2006–2011 | Paraguay | ||
2012–2013 | Newell’s Old Boys | ||
2013–2014 | Barcelona | ||
2014–2016 | Argentiina | ||
2017–2018 | Atlanta United | ||
2019–2022 | Meksiko | ||
2023– | Inter Miami | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Gerardo Martino (s. 20. marraskuuta 1962) on argentiinalainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Kesäkuusta 2023 lähtien hän on toiminut Inter Miamin päävalmentajana.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martino aloitti pelaajauransa Newell’s Old Boysin keskikentällä 1980. Hän edusti seuraa vuosikymmenen loppuun voittaen Argentiinan mestaruuden 1987–1988. Vuonna 1991 Martino pelasi lyhyen aikaa espanjalaisseura CD Tenerifessä, kun palasi Old Boysiin. Toisella rupeamallaan hän kuului joukkueen avainpelaajiin mestaruusvuosina 1991 ja 1992.
Martino siirtyi Old Boysista Club Atlético Lanúsiin 1994, mutta palasi jo seuraavana vuonna takaisin. Hän edusti urallaan vielä myös ecuadorilaista Barcelona Sporting Clubia ja chileläistä Club Deportivo O'Higginsiä, jossa lopetti pelaajauransa vuonna 1996. Argentiinan maajoukkueessa Martino pelasi urallaan kaksi maaottelua.
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Argentiinan mestaruus (3): 1988, 1991, 1992
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmennusuransa Martino aloitti 1998 argentiinalaisen Club Atlético Almirante Brownin päävalmentajana. Hän valmensi vuosituhannen vaihteessa pienempiä argentiinalaisseuroja, kunnes siirtyi 2002 paraguaylaisen Club Libertadin peräsimeen. Hän johdatti seuran Paraguayn mestariksi Aperturassa ja Clausurassa 2002 sekä Aperturassa 2003. Hän jatkoi menestystään myös Club Cerro Porteñossa 2004 ja palasi seuraavaksi kaudeksi kotimaahansa Club Atlético Colónin peräsimeen, mutta pesti jäi varsin lyhyeksi.
Martino palasi takaisin Club Libertadin valmentajaksi 2005 ja voitti seuraavana vuonna Aperturan. Hän jätti tehtävänsä seuran päävalmentajana joulukuussa 2006.[1] Helmikuussa 2007 hän siirtyi Paraguayn maajoukkueen päävalmentajaksi.[2] Ensimmäisessä arvoturnauksessaan, Copa Américassa 2007 hän johdatti Paraguayn puolivälieriin, joissa tuli murskaava 6–0-tappio Meksikolle. Martino sai kuitenkin jatkaa tehtävässään ja hänen johdollaan Paraguay sijoittui CONMEBOLin karsintalohkossa kolmanneksi selviytyen MM-kisoihin 2010. Luottamus Martinoon kannatti, sillä hänen johdollaan Paraguay voitti MM-alkulohkonsa jättämällä taakseen mm. Italian. Neljännesvälierissä Paraguay eteni jatkoon voittamalla Japanin rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Paraguayn historian paras MM-lopputurnaus päättyi puolivälierätappioon Espanjalle 1–0. Martinon suojateilla oli kuitenkin kaikki mahdollisuudet edetä jopa neljän parhaan joukkoon, mutta kehno viimeistely ja hukattu rankkari vesittivät mitalipelihaaveet.[3] Historiallisen puolivälieräpaikan jälkeen Martino ilmoitti jättävänsä tehtävänsä Paraguayn maajoukkueessa.[4] Seuraavana päivänä kuitenkin uutisoitiin, ettei Martinon lähtö olekaan vielä selvä asia ja hän saattaa jatkaa päävalmentajana.[5]
Kesällä 2011 Martino johdatti Paraguayn Copa Américan finaaliin vaikka joukkue ei voittanut turnauksessa yhtään ottelua varsinaisella peliajalla. Loppuottelussa Paraguay hävisi Uruguaylle 3–0. Martino joutui seuraamaan loppuottelua katsomosta saatuaan toimitsijakiellon rähinästä välierässä Venezuelan valmentajien kanssa.[6] Vaikka kakkossija oli Paraguayn paras saavutus Copassa 32 vuoteen, jätti Martino tehtävänsä turnauksen jälkeen.[7]
Joulukuussa 2011 Martino palasi valmennustehtäviin Newell’s Old Boysin päävalmentajana.[8] Martinon johdolla Newell's voitti Argentiinan pääsarjan kevätmestaruuden kaudella 2012/13. Mestaruusfinaalissa joukkue hävisi Vélez Sarsfieldille 1–0. Heinäkuussa 2013 Martino siirtyi kaksivuotisella sopimuksella katalonialaisseura Barcelonan kanssa.[9] Barcelona aloitti kautensa Martinon alaisuudessa hyvin, pelaten vain yhden tasapelin ja häviten vain kerran kauden puoleen väliin mennessä. Kauden puolivälissä Barcelona johti sarjaa tasapisteillä Atlético Madridin kanssa. Hyvä alku ei kuitenkaan riittänyt mestaruuteen ja keväällä kaikki pokaalit karkasivat Martinolta. Mestarien liigassa joukkue putosi neljännesvälierissä Atlético Madridille, Copa del Reyn finaalisa tappio tuli Real Madridille ja liigan viimeisen kierroksen 1–1 tasapeli tiesi mestaruutta Atléticolle. Kauden jälkeen seura ilmoitti, että paljon kritiikkiä kauden mittaan saanut Martino jättää seuran.[10]
Elokuussa 2014 Martinosta tuli tuoreen MM-hopeamitalistin, Argentiinan maajoukkueen päävalmentaja.[11] Martinon johdolla Argentiina eteni vuoden 2015 Copa Américassa loppuotteluun, mutta hävisi mestaruuden Chilelle rangaistuspotkukilpailuissa.[12] Vuoden 2016 Copa América Centenariossa Argentiina eteni jälleen loppuotteluun, mutta toistamiseen se taipui Chilelle rangaistuspotkuilla.[13] Finaalitappio oli Argentiinan neljäs 2000-luvun Copa Américan finaaleissa. Turnauksen jälkeen Martino ilmoitti eroavansa tehtävistään.[14]
Syyskuussa 2016 Martinosta tuli MLS-seura Atlanta Unitedin päävalmentaja.[15] Lokakuussa 2018 Martino ilmoitti jättävänsä Atlantan kauden jälkeen henkilökohtaisten syiden vuoksi.[16] Lähtöilmoituksestaan huolimatta Martino luotsasi Atlantan MLS Cupin mestariksi, kun joukkue voitti finaalissa Portland Timbersin.[17]
Tammikuussa 2019 Martinosta tuli Meksikon jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja.[18] Hän luotsasi Meksikon CONCACAF Gold Cupin mestariksi 2019 [19] Vuonna 2021 Martino luotsasi Meksikon sekä CONCACAG Nations Leaguen että Gold Cupin loppuotteluihin, mutta Meksiko kärsi molemmissa tappiot Yhdysvalloille.[20][21][22] MM-lopputurnauksessa 2022 Meksiko jäi Martinon alaisuudessa alkulohkoon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1978 kisojen. Hän sai potkut tehtävistään viimeisen Saudi-Arabiaa vastaan pelatun ottelun jälkeen joulukuun alussa 2022.[23]
Kesäkuussa 2023 Martino palasi MLS-valmentajaksi, kun hänestä tuli Inter Miamin päävalmentaja.[24]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MLS Cup: 2018
- MLS Itäinen konferenssi: 2018
- Paraguayn mestaruus
- Apertura (4): 2002, 2003, 2004, 2006
- Clausura (2): 2003, 2004
- Argentiinan mestaruus
- Torneo final: 2013
- Vuoden valmentaja Etelä-Amerikassa: 2007
- CONCACAF Gold Cup: 2019
- Hopeaa: 2021
- Copa América
- Hopeaa (3): 2011, 2015, 2016
- Puolivälierät: 2007
- MM-kilpailut
- Puolivälierät: 2010
- Lohkovaihe: 2022
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Libertad's manager Martino resigns
- ↑ El argentino Martino, nuevo técnico del Paraguay
- ↑ Martino harmitteli hukattuja paikkoja Yle Urheilu. 4.7.2010.
- ↑ Martino macht nicht weiter
- ↑ Rücktritt dementiert: Macht Martino weiter?
- ↑ Paraguayn valmentaja sivussa Copa American finaalista Ilta-Sanomat. 22.7.2011. Arkistoitu 23.7.2011.
- ↑ Paraguayn päävalmentaja erosi tehtävästään Yle Urheilu. 29.7.2011.
- ↑ Gerardo Martino
- ↑ http://www.fcbarcelona.com/football/first-team/detail/article/gerardo-martino-new-coach-of-fc-barcelona
- ↑ Auch Meistertitel weg: Martino tritt sofort zurück
- ↑ La era Martino (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ COPA AMÉRICA 2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Argentina 0-0 Chile (aet; 2-4 on pens): Lionel Messi misses out again after penalty heartbreak for second successive year
- ↑ Martino leaves Argentina post (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gerardo 'Tata' Martino named first-ever head coach of Atlanta United FC
- ↑ Manager Gerardo Martino leaving Atlanta United
- ↑ Atlanta United win MLS Cup beating Portland in final
- ↑ Former Barcelona boss becomes Mexico coach
- ↑ Gerardo Martino gana su primer título de selecciones
- ↑ Christian Pulisic, Ethan Horvath send USMNT to Nations League title over Mexico
- ↑ Final Round - Final
- ↑ Martino's Mexico leaves Gold Cup wobbling under the pressure of heavy expectations
- ↑ Explained: Why Mexico got rid of Gerardo 'Tata' Martino immediately after World Cup elimination
- ↑ Inter Miami hires ex-Barcelona, Atlanta coach Gerardo Martino
Edeltäjä: Raúl Vicente Amarilla |
Paraguayn jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2/2007–7/2011 |
Seuraaja: Francisco Arce |
Edeltäjä: Tito Vilanova |
Barcelonan päävalmentaja 2013–2014 |
Seuraaja: Luis Enrique |
Edeltäjä: Alejandro Sabella |
Argentiinan jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 8/2014–7/2016 |
Seuraaja: Edgardo Bauza |
Edeltäjä: Ricardo Ferretti |
Meksikon jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1/2019–12/2022 |
Seuraaja: Diego Cocca |
Edeltäjä: Phil Neville |
Inter Miamin päävalmentaja 7/2023– |
Seuraaja: – |
1 Villar | 2 Verón | 3 Morel | 4 Caniza | 5 J. Cáceres | 6 Bonet | 7 Cardozo | 8 E. Barreto | 9 Santa Cruz | 10 Benítez | 11 Santana | 12 D. Barreto | 13 Vera | 14 da Silva | 15 V. Cáceres | 16 Riveros | 17 Torres | 18 Valdez | 19 Barrios | 20 Ortigoza | 21 Alcaraz | 22 Bobadilla | 23 Gamarra | Valmentaja Martino
1 Villar | 2 Verón | 3 Piris | 4 Marecos | 5 Alcaraz | 6 M. Cáceres | 7 Zeballos | 8 E. Barreto | 9 Santa Cruz | 10 Martínez | 11 Santana | 12 D. Barreto | 13 Vera | 14 da Silva | 15 V. Cáceres | 16 Riveros | 17 Torres | 18 Valdez | 19 Barrios | 20 Ortigoza | 21 Estigarribia | 22 Fernández | 23 Pérez | Valmentaja Martino
1 Romero | 2 Maidana | 3 Roncaglia | 4 Mercado | 5 Kranevitter | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Fernández | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Agüero | 12 Guzmán | 13 Funes Mori | 14 Mascherano | 15 Cuesta | 16 Rojo | 17 Otamendi | 18 Lamela | 19 Banega | 20 Gaitán | 21 Pastore | 22 Lavezzi | 23 Andújar | Valmentaja Martino