Fairey Albacore

Fairey Albacore
Fairey Albacore N4389, 827 NAS, HMS Victorious. Kone ammuttiin alas Kirkkoniemen hyökkäyksessä heinäkuussa 1941
Tyyppi	torpedopommittaja
Valmistaja	Fairey Aviation Company
Suunnittelija	Marcel Lobelle
Ensilento	12. joulukuuta 1938
Esitelty	1940
Poistettu käytöstä	1944
Tila	ei käytössä
Pääkäyttäjät	Fleet Air Arm Royal Air Force Royal Canadian Air Force
Valmistusmäärä	800
Infobox OK

Fairey Albacore oli Britannian Kuninkaallisen laivaston torpedopommittaja, jota Fleet Air Arm käytti toisessa maailmansodassa. Konetta valmistettiin Fairey Aviation Companyn Hayesin tehtaalla 1939–1943.

Konetyypin kehitys ja tuotanto

Fairey Albacoren suunniteltiin täyttämään 11. helmikuuta 1937 annettu spesifikaatio S.41/36, mutta se tosiasiassa täytti aikaisemman 8. syyskuuta 1936 M.7/36 annetut vaatimukset, jotka määrittivät uuden torpedopommittajan 58–183 solmun nopeusalueelle ja joka kykeni kuljettamaan 18 tuuman Mk XIIA-torpedon. Koneessa oli oltava kaksoisohjaimet, motorisoitu taka-ampumo sekä täydelliset tähystys- ja suunnistusmahdollisuudet sekä riittävä lämmitys ja äänieristys.

Tämä spesifikaation hylättiin käyttökelvottomana, mutta Fairey Aircraft Ltd toteutti sen siitä huolimatta. Prototyypin tuulitunnelitestaus tehtiin Faireyn Farnboroughin tehtaalla marraskuusta 1936 kesäkuuhun 1937. Fairey tarjosi uudemman spesifikaation täyttämiseksi sekä yksi- että kaksitasoista malliaan, mutta valintalautakunta vastusti yksitasoista sen rajoittuneemmalla palveluksella.

Valintalautakunnan valitsema malli oli tasasiipinen, yksirunkoinen kokometallirakenne, jossa oli kangasverhoillut siivet. Koneen ohjaamo oli täysin katettu ja laskuteline kiinteä sekä erillinen. Koneen hydraulisia siivekkeitä oli tarkoitus ensisijaisesti käyttää ilmajarruina syöksypommituksessa. Koneen alkuperäiseksi voimanlähteeksi tarjottiin 1065 hevosvoiman Bristol Taurus II neljätoistasylinteristä kaksirivistä tähtimoottoria, joka myöhemmin vaihdettiin 1130 hevosvoiman Taurus XII -moottoriin.

Lentokoneen aseistukseksi suunniteltiin kiinteää eteenpäin ampuvaa 7,7 mm:n Browning-konekivääriä vasempaan yläsiipeen ja yhtä tai kahta kaasutoimista 7,7 mm:n Vickers K -konekivääriä taka-ampumoon. Kone kykeni kuljettamaan 18 tuuman/45,7 cm:n 1600 paunan/720 kg:n torpedon tai neljä 500 paunan/225 kg:n tai kuusi 250 paunan/112,5 kg:n pommia ulkoisissa kannattimissa siipien alla. Konetta käytettiin myös miinanlaskuun.

Konetta valmistettiin 800 kappaletta, johon lasketaan kaksi prototyyppiä. Valmistussarjat olivat L7074–L7173, N4152–N4425, T9131–T9260, X8940–X9290 ja BF584–BF777. Tuotanto viivästyi pääasiassa voimanlähteiden saantivaikeuksien vuoksi ja se päättyi lopullisesti 1943. Ainoa merkittävä muutos tuotannon aikana oli voimanlähteen muuttaminen Taurus II:sta Taurus XII:een.

Käyttö

Koneen ensilento suoritettiin 12. joulukuuta 1938 Great West aerodromella koneena L7074 (F.3274), jonka lentäjänä oli F H Dixon. Tämä ja toinen prototyyppi L7075 (F.3275), jonka ensilento oli huhtikuussa 1939 eivät kuuluneet varsinaiseen tilaukseen, mutta saatuun 100 koneen sopimukseen (L7074–L7173) ne kuitenkin sisällytettiin. Kaikissa valmistetuissa koneissa oli pyörälaskuteline, vaikka ensimmäiseen prototyyppiin asennettiinkin kellukkeet tutkittaessa mahdollisuuksia koneen käyttämiseen katapultilta.

Koneen tyyppitesteissä A & AEE loppukesästä 1940 koneen kolmas prototyyppi (L7076) ei menestynyt ja sen parhaaksi ominaisuudeksi havaittiin syöksypommitus.

Ensimmäinen laivaston ilmavoimien laivue perustettiin nimenomaan koneen käyttöönottamiseksi. 826 laivueelle luovutettiin 15. maaliskuuta 1940 12 Fairey Albacorea RNAS Fordissa Sussexissa. Kolme viikkoa saksalaisten hyökkäyksestä Alankomaihin laivueesta tuli ensimmäinen Albacorea taistelutoimissa käyttänyt, sen hyökättyä Zeebruggen edustalla olleiden E-veneiden kimppuun sekä viestiliikenneyhteyksiä vastaan Westendessä.

Marraskuussa 1943 Albacore laivueet kahta lukuun ottamatta olivat vaihtaneet kalustonsa. 820 laivue, joka oli viimeinen tukialuksella palvellut Albacore laivue, otti osaa Sisilian ja Salernon maihinnousuihin HMS Formidablelta. Toinen vasta heinäkuussa 1942 perustettu 841 laivue lensi Englannista maakentiltä RAF:n alaisuudessa.

Käyttäjät

Laivueet

• 826 NAS RNAS Ford, Sussex 15. maaliskuuta 1940
• 829 NAS RNAS Lee-on-Solent kesäkuu 1940
• 828 NAS RNAS Ford, Sussex syyskuu 1940
• 827 NAS RNAS Yeovilton lokakuu 1940
• 817 NAS RNAS Crail maaliskuu 1941
• 831 NAS RNAS Crail 1. huhtikuuta 1941
• 832 NAS RNAS Lee-on-Solent 1. huhtikuuta 1941
• 820 NAS RNAS Lee-on-Solent kesäkuu 1941
• 815 NAS elokuu 1941
• 818 NAS marraskuu 1941
• 822 NAS maaliskuu 1942
• 821 NAS maaliskuu 1942
• 823 NAS huhtikuu 1942
• 841 NAS heinäkuu 1942

Royal Air Force

• 119. laivue

Royal Canadian Air Force

• 415. laivue, Manston

Tekniset tiedot

Lähde: ^lähde?

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 2–3 tehtävästä riippuen
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&012.014000012,14 m maakoneena, 12,96 m merikoneena
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&015.025000015,25 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.03200004,32 m maakoneena, 5,4 m merikoneena
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&057.090000057,9 m²
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&03292.&&&&003 292 kg

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: 0.0torpedopommittajana 257 km/h 1 370 metrissä, tiedustelukäytössä 270 km/h 1 370 metrissä
• Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0186.&&&&00186 km/h 1 830 metrissä
• Lentomatka: &&&&&&&&&&&01143.&&&&001 143 km 907 kg:n asekuormalla, 1497 km 730 kg:n asekuormalla
• Nousuaika: 8 min 1 830 metriin

Katso myös

• Fieseler Fi 167

Lähteet

• Taylor H A: Fairey Aircraft since 1915. Lontoo, Englanti: Naval Institute Press, 1974. ISBN 0-87021-208-7 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fairey Albacore Wikimedia Commonsissa