Siirry sisältöön

Energia Ruotsissa

Wikipediasta
Osa politiikan artikkelisarjaa
Osa politiikan artikkelisarjaa
Ruotsin perustuslait
Monarkia
Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Tuomiovalta
Aluejako
Vaalit
Muita aiheita

Energia Ruotsissa kertoo Ruotsin energian tuotannosta ja kulutuksesta, sekä energiapolitiikasta eli energian käytön kehityksestä ja ohjaamisesta mukaan lukien energiantuotanto, sähköntuotanto, lämmöntuotanto, jakelu, kulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelu aiheesta.

Energian kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2022 oli 150,621 miljoonaa BTU:ta, maailmassa 26:nneksi suurinta.[1]

Vuonna 2022 loppukäyttäjistä suurimmat ryhmät olivat teollisuus (36%), kotitalouksien energiankäyttö (23%) ja liikenne (21%). Kaupallisten ja julkisten palveluiden osuus oli 13,5%.[2]

Sähköntuotanto ja kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin sähköntuotanto jakautui vuonna 2022 eri lähteiden kesken seuraavasti:[1]

  • vesivoima: 41,9 % kokonaiskapasiteetista
  • ydinvoima: 28,8 %
  • tuulivoima: 18,9 %
  • biomassan ja jätteiden poltto: 8,6 %
  • fossiiliset polttoaineet: 1 %
  • aurinkoenergia: 0,9 %
Sähkö asukasta kohti Ruotsissa (kWh/as.) [3][4][5][6]
EU-15 Kulutus Tuotanto Foss. Ydin UE-Bio Bio+jäte UE %
2004 16 633 16 878 580 8 620 6 789 890 46,2 %
2005 16 726 17 546 431 8 016 8 174 926 54,4 %
2006 16 474 16 266 572 7 314 7 383 997 50,9 %
2008 16 018 16 225 527 6 922 7 687 1 088 54,8 %
Ero 2004-8 -615 -653 -53 -1 698 +898 +198 -
Ero 2004-8 -4 % -4 % -9 % -20 % +13 % +22 % + 8,6 %-yks.
* UE-Bio sisältää vesivoiman, tuulivoiman, aurinkosähkön ja geotermisen sähkön
* UE % = (uusiutuvan sähkön oma tuotanto / sähkön kulutus) * 100 %

Vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2004 Ruotsin ydinsähkön määrä asukasta kohti väheni - 20 % ja uusiutumaton sähkö - 19 %. Ruotsin sähkönkulutus asukasta kohti on maailman korkeimpia. Vuonna 2006 Ruotsin sähköstä tuotettiin 46 % ydinvoimalla, 45 % vesivoimalla, 5 % yhdistetyllä lämmön ja sähköntuotannolla,4 % teollisuuslämmöllä ja 0,7 % tuulivoimalla. Vuonna 2005 sähköstä tuotettiin 47 % vesivoimalla, 45 % ydinvoimalla, 3 % fossiilisella energialla ja 5 % biopolttoaineilla.[7]

Sähkömarkkinat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin sähkömarkkinat ovat keskittyneet. 6 yritystä kattoi 93 % sähköstä vuonna 2001 (markkinaosuus) ja 3 yritystä 84 %: Vattenfall 47 %, Sydkraft 20 %, Fortum 17 % (ennen Stora Enso), Skellefteå Kraft 3 % ja Graninge 2 %. Vuonna 2003 Fortum oli ostanut Birka Energin, joka syntyi Stockholm Energin ja Gullspång Kraftin fuusiona vuonna 1998. Nyt nimi on Fortum ja yrityksiä siis viisi. Ydinvoimalat ja vesivoima ovat suuryritysten yhteisomistuksessa. Yritysten ristiinomistukset ovat yleisiä.[8]

Ruotsin sähköverkko on monopoli. Swedish Energy Agency varmistaa verkon toiminnan, tariffien ja sähkön myynnin kohtuullisuuden. Paikallisen verkon omistajia on noin 200 ja lisäksi muutama kunta ja suuryrityksiä. Svenska Kraftnät vastaa verkosta. [9]

Energialajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusiutuva energia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uusiutuva energia Ruotsissa

Uusiutuvan energian osuus Ruotsin kokonaisenergian käytöstä lisääntyi 13 % 10 vuodessa 2004-2014 (53% 2014 -40% 2004).[10] Ruotsin ja Norjan yhteismarkkinoiden tavoite on lisätä uusiutuvaa sähköä sähköserifikaateilla 26,5 TW vuosina 2012-2020.[11][12]

Ruotsin Energimyndigheten elokuussa 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan yritysten aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on 7-9 vuotta ja taloudellisesti kannattavaa.[13]

Uusiutuvan energian tavoite on 17 TWh kasvu vuosina 2002-2016, tekniikan kehitys ja kustannustehokkuus. Vuoden 2002 tuulivoiman tavoite oli 10 TWh:n suunnitelma vuonna 2015.[14]

Ydinvoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ydinvoima Ruotsissa

Ruotsissa kansanäänestys hylkäsi ydinvoiman vuonna 1980. Sen jälkeen ainakin kaksi reaktoria on pysyvästi suljettu. Barsebäck 2 suljettiin toukokuussa 2005. Budjettiehdotus 2007/2008 sisälsi 24 %:n ydinvoimaveron noston. 17.6.2010 Ruotsin valtiopäivät äänestivät (174 puolesta, 172 vastaan) lisäydinvoiman puolesta. Päätöksen myötä ruotsalaiset ydinvoimayhtiöt voivat korvata vanhoja reaktoreita uusilla.

Ruotsilla on 7 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, yksi Oskarshamnissa (kiehutusvesireaktori) Smålandissa ja kaksiRinghalsissa ( painevesireaktoria) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997. Ydinvoimalla tuotetaan noin 50 prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.[15][16][17]

Ydinvoiman osuus nettosähköntuotannosta Ruotsissa on laskenut 2005-2015: Se oli 34,2 % vuonna 2015, 38,4% 2010 ja 45% 2005. Samaan aikaan tuulivoima osuus on kasvanut nollasta 10%:n.[18]lähde tarkemmin?

Liikennepolttoaineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ladattavien sähköautojen osuus Ruotsin ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli yli puolet (56%) ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Toiseksi suosituimmat autot olivat lataushybridit. Bensiini- ja dieselautojen ensirekisteröinnit laskivat 31,9 ja 31,5 prosentilla. Uusien dieselautojen osuus kaikista ensirekisteröinneistä oli enää 6,7 prosenttia.[19]

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta on vuosien varrella vuoroin nostettu, vuoroin laskettu hallituspolitiikan mukaan. 2020-luvulla se on vaihdellut kuuden ja kolmenkymmenen prosentin välillä.[20]

Turve

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa käytettiin turvetta energiantuotantoon 2,7 TWh vuonna 2006. Sen määrä laski 25 % vuodesta 2005. Syyksi arvioidaan EU:n päästökauppaa, joka heikentää fossiilisen turpeen kilpailukykyä.[21]

Energiaturpeen noston huippuvuodet olivat 1990-luvulla, jolloin sitä nostettiin parhaina vuosina 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä tuotanto on laskenut miljoonaan vuoteen 2015 mennessä, ja alle puolen miljoonan kuutiometrin 2020.[22]

Ruotsin suurin turpeentuottaja on suomalaistaustainen Neova. Vuonna 2021 Neova nosti yli 70 prosenttia kaikesta Ruotsissa nostetusta turpeesta. Neovalla on ollut iso rooli Ruotsin turvemarkkinoilla 2000-luvun loppupuolelta lähtien, jolloin silloinen Vapo osti ruotsalaisia yrityksiä. Neova ei nosta enää paljoakaan turvetta energiaksi, vaan enemmän kasvuturpeeksi. Ruotsissa turpeen osuus energiatuotannosta on ”yksittäisiä prosentteja”.[23]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiatehokkuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoite lämmityksen energiankulutuksen vähenemiseen pinta-alaa kohti on 20 % vuoteen 2020 ja 50 % vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1995 verrattuna. Ruotsin suunnitelmien mukaan vuonna 2020 maan riippuvuus fossiilisista polttoaineista rakennuksissa tulisi olla katkennut.[24]

Kasvihuonekaasut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvihuonekaasujen määrä on määrä vähentää 4 % vuosien 2008–2012 keskiarvona vuodesta 1990.[25]

Greenpeace lahjoitti 10/2009 Fredrik Reinfeldtille 18 tonnia saksalaista ruskohiiltä. Tavoite on muuttaa Ruotsin hallituksen ilmastopolitiikkaa, koska Vattenfall yhtiön hiilidioksidipäästöt ovat 100 miljoonaa tonnia vuodessa.[26]

Vero

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 energiaverot olivat 9 % Ruotsin valtion tuloista. Niiden osuus oli 2,5 % BKT:stä. Yhteensä veroja kerättiin 67 mrd. kruunua vuonna 2006. Tulot jakautuivat energiamuodoittain seuraavasti: bensiini 38 %, öljy 27 %, sähkö 28 % ja ydinvoima 5 %. Ruotsissa on energiavero, hiilidioksidivero ja rikkivero. Vero oli 1.1.2007 (äyriä/kWh): sähkövero 27, sähkö pohjoisessa 20 ja teollisuudelle 0,5, bensiini 56, diesel 37, luonnonkaasu (metaani) 10, hiili 37, öljy 34, kotitalousjäte 15 ja turve 2.[27]

Sähköntuotannosta ei makseta veroa, vaan vero maksetaan sähkönkulutuksesta. Ydinvoimasta maksetaan vuodesta 2006 alkaen 10 200 kr per MW kuukaudessa, 0,15 äyriä per kWh ja 1 äyri per kWh ydinjätemaksua.[27]

Ilmastopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin keskustapuolueen ministerit esittivät marraskuussa 2008 parannuksia energiatehokkuuteen ja öljyriippuvuuteen. Ehdotusten mukaan bensiinillä ja dieselillä kulkevat autot kiellettäisiin vuonna 2025. Puolueen mielestä niillä kulkevien autojen myynti olisi lopetettava vuonna 2016. Ekorakentamista tulisi kiirehtiä siten, että kaikki uudistalot olisivat matalaenergiataloja. Dagens Nyheter-artikkelin allekirjoittivat elinkeinoministeri Maud Olofsson, ympäristöministeri Andreas Carlgren, maatalousministeri Eskil Erlandsson ja infrastruktuuriministeri Åsa Torstensson.[28][29]

Budjettiehdotus 2007/2008 sisälsi miljardi kruunua ilmastotyöhön vuosina 2008–2010 sisältäen energiatehokkuuden, toisen sukupolven biopolttoaineiden tuen, ilmastotutkimuksen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön, kestävät kaupungit -ohjelman, kansallisen tuulivoiman käytön verkon, investoinnit ulkomaille ja kestävän biomassan käytön.[30]

Liikennepolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholma ruuhkamaksut tuottivat 1,9 kruunua hyötyä investoitua kruunua kohti. Puolessa vuodessa liikenne laski 22 %, tapaturmat 5-6 % ja joukkoliikenne kasvoi 4,5 %.[31]

Ruotsin kaikista ilmastopäästöistä 10 - 20 % on lentoliikenteestä. Ruotsin ympäristöpuolue ehdotti 1/2008 kotimaanlentokieltoa Sundsvallin eteläpuolella viimeistään vuonna 2020. Sundsvall on 300 km Tukholmasta pohjoiseen. Puolue ehdottaa lentojen korvaamista nopeilla junayhteyksillä. Ympäristövaikutukset ovat pienemmät ja nopeus sama. Puolue ehdotti EU:n sisäisille lennoille 200 kr (21 €) ja EU:n ulkopuolelle lennoille 400 kr (42 €) veroa. Lentoliikenne on ainoa liikennemuoto, joka ei maksa ympäristövaikutuksista.[32]

Viranomaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 alusta Energimarknadsinspektionen toimii itsenäisesti ja riippumattomasti Energimyndigheten toiminnasta. Energimarknadsinspektionen valvoo sähköverkkoyhtiöitä ja seuraa sähkömarkkinoiden kehitystä.[30]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Sweden: Economy & Energy CIA World Factbook. Viitattu 28.1.2025.
  2. ↑ Sweden: Energy Mix iea.org. Viitattu 28.1.2025.
  3. ↑ Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) ET2006_44.pdf
  4. ↑ Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) taulukko 25 ET2007_50.pdf
  5. ↑ Energiläget i siffror 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Taulukko.26 ET2008:20 Energimyndigheten
  6. ↑ i siffror 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Energimyndigheten Ruotsi
  7. ↑ Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2007 taulukko 22 ja 25 ET2007_50.pdf
  8. ↑ A powerful competition policy, Towards a more coherent competition policy in the Nordic market for electric power Report from the Nordic competition authorities Report No. 1/2003
  9. ↑ A powerful competition policy, Towards a more coherent competition policy in the Nordic market for electric power Report from the Nordic comptition authorities Report No. 1/2003
  10. ↑ energy-in-sweden-2017 (Arkistoitu – Internet Archive) Table 13.1
  11. ↑ Stöd till solceller (Arkistoitu – Internet Archive) 2016-10-17
  12. ↑ En svensk-norsk elcertifikatsmarknad 2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Ny pilotstudie visar: Installation av solceller lönsam affär för företag Energimyndigheten 2017-08-28
  14. ↑ Energiindikatorer 2008 Uppföljning av Sveriges energipolitiska mål, Tema: Förnybar energi, Energimyndigheten 2008 (ET2008:08)
  15. ↑ OKG- Frågor och svar (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Forsmark - Frågor och svar
  17. ↑ Ruotsin oppositio lupaa sulkea ydinvoimalat Verkkouutiset / STT 20.3.2009
  18. ↑ Energy in Sweden facts and Figures 2017 Net electricity production Tab 6.2
  19. ↑ Ossi Kurki-Suoni: Ruotsissa historiallinen käänne: Sähköautojen osuus yli puolet ensirekisteröinneistä kauppalehti.fi. 2.1.2023. Viitattu 29.1.2025.
  20. ↑ SVT: Ruotsin hallitus rikkoo vaalilupauksensa – nostaa polttoaineen jakeluvelvoitetta yle.fi. 26.8.2024. Viitattu 29.1.2025.
  21. ↑ :/Statistik/MI/MI0809/2006A01A/MI0809_2006A01A_SM_MI25SM0701.pdf Torv 2006, Produktion, andvänding och miljökonsekvenser] MI25SM0701 Sverges officiella statistik
  22. ↑ Produktion av energitorv i Sverige sgu.se. Viitattu 29.1.2025. (ruotsiksi)
  23. ↑ Eduskuntatalon töhriminen oli viesti valtionyhtiölle, joka hallitsee Ruotsin turvemarkkinoita – näin yritys vastaa yle.fi. Viitattu 29.1.2025.
  24. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Nimetön-rDBj-2 ei löytynyt
  25. ↑ Energiindikatorer 2008 s.14 Uppföljning av Sveriges energipolitiska mål, Tema: Förnybar energi, Energimyndigheten 2008 (ET2008:08)
  26. ↑ Aktivister dumpar 18 ton kol framför Rosenbad - uppmanar Reinfeldt att stoppa Sveriges kolkraftverk (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 28.10.2009
  27. ↑ a b Energiläget 2007, budjetti s.6-7, T2: energiskatter 2006 s.17, T3: energiskatter 2007 s.18, ydinvero s.18, Statens energimyndighet 2007, ET 2007:49
  28. ↑ Ruotsin keskusta: Bensa- ja dieselautot kiellettävä 2025 YLE 15.11.2008
  29. ↑ "Förbjud bensinbilar 2025 och oljeeldning i hus 2020" (Arkistoitu – Internet Archive) Dagens Nyheter 14.11.2008
  30. ↑ a b Energiläget 2007, budjetti s.6-7, T2 vero 2006 s.17, T3 vero 2007 s.18, ydinvero s.18, Statens energimyndighet 2007, ET 2007:49
  31. ↑ Maailman tila 2008, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2008, s.35
  32. ↑ Ruotsissa halutaan kieltää lentoja ympäristösyistä yle10.01.2008

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Energia_Ruotsissa&oldid=22988796”