Energia Ranskassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eri energianlähteiden osuus Ranskan energiankulutuksesta vuosina 1960–2020.
  Vesivoima
  Ydinvoima
  Hiili
  Maakaasu
  Öljy

Energia Ranskassa käsittelee Ranskan energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.

Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2022 oli 121,928 miljoonaa BTU:ta, maailmassa 35. suurinta.[1] Ranska on Euroopan valtioista suurin energian nettoviejä. Vientituote on ydinvoimaloissa tuotettu sähkö.[2]

Ranskan energiankulutus vuonna 2022 jakaantui eri lähteiden kesken seuraavasti:[3]

  • ydinvoima 36%
  • öljy 31%
  • maakaasu 16 %
  • biopolttoaineet ja jätteet 9%
  • hiili 4%
  • aurinko ja tuuli 3%
  • vesivoima 2%

Vuonna 2023 Ranska tuotti sähköstään 65% ydinvoimalla, suuremman osuuden kuin mikään muu maa maailmassa. Ydinsähköä tuotettiin 324 TWh, tätä suuremman määrän tuottivat vain Yhdysvallat ja Kiina.[4]

Vuonna 2018 Ranska ilmoitti sulkevansa 14 reaktoria vuoteen 2035 mennessä, pienentävänsä ydinvoiman osuutta maan energiapaletissa ja korvaavansa sitä uusiutuvilla energianlähteillä.[5] Vuonna 2023 maassa oli 56 käytössä olevaa ydinreaktoria, yksi rakenteilla ja 14 poistettu käytöstä.[1]

2020-luvun alussa ydinsähkön tuotanto oli alentunut, kun Civaux’n voimalassa vuonna 2021 havaittujen vikojen jälkeen monet voimalat suljettiin huollon ja tarkistusten ajaksi.[2]

Ranska tuottaa itse vajaan kaksi projenttia kuluttamastaan öljystä.[3] Merkittäviä öljyntuotantoalueita ovat Île-de-France Pariisin seudulla ja Akvitaniassa.[6]

Vuonna 2022 Ranska poltti maakaasua 37 001 miljoonaa kuutiometriä, tuotti siitä itse 20 ja toi ulkomailta 56 281 miljoonaa kuutiometriä.[1] Kotimainen tuotanto oli siis alle 0.1 prosenttia kulutuksesta. Yli puolet kaasusta käytetään kodeissa lämmitykseen ja ruoanlaittoon.[3]

Ranskan jäljellä olevat tunnetut kaasuvarat vuonna 2021 olivat 7 787 miljoonaa kuutiometriä.[1] Kotimaista maakaasua käytettiin runsaasti 1960- ja 1970-luvuilla, mutta 1990-loppuun mennessä tuotanto oli lähes kokonaan ehtynyt. Kaasua tuodaan lähinnä Pohjanmeren suunnasta mutta myös Algeriasta ja Venäjältä.[6] Myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan Ranska on jatkanut LNG:n ostamista sieltä.[7]

Kivihiili ja ruskohiili

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan viimeinen oma kivihiilikaivos suljettiin vuonna 2004. Valtion kivihiiliyhtiö Charbonnages de France lopetti toimintansa vuoden 2007 lopussa. Jäljellä olevat hiilivarat Ranskassa ovat noin 160 miljoonaa tonnia kivihiiltä ja 114 miljoonaa tonnia ruskohiiltä.[8]

Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2012.[9]

Vesivoiman osuus sähköntuotannossa on Ranskassa Euroopan suurimpia, vuonna 2022 9,5% kapasiteetista. Maa on valjastanut käyttöön yli 90% potentiaalisesta vesivoimasta, joten alalla ei ole odotettavissa kasvua.[1][10]

  1. a b c d e France: Energy & Economy CIA Factbook. Viitattu 30.7.2024.
  2. a b France leads Europe as largest 2023 energy exporter ans.org. 7.3.2024. Viitattu 30.7.2024.
  3. a b c Energy system of France IEA. Viitattu 30.7.2024.
  4. Nuclear Share of Electricity Generation in 2023 IAEA PRIS. Viitattu 30.7.2024.
  5. Johanna Kippo: Ranska aikoo sulkea 14 ydinreaktoria vuoteen 2035 mennessä Yle. 2018. Viitattu 30.7.2024.
  6. a b France: Resources and power Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.7.2024.
  7. France talks tough on Ukraine while gobbling up more Russian gas Politico. Viitattu 30.7.2024.
  8. Other Europe: France euracoal.eu. Viitattu 30.7.2024.
  9. Nord-Pas de Calais Mining Basin whc.unesco.org. Viitattu 30.7.2024.
  10. Hydropower - renewable but not really "green" European Rivers Network. Viitattu 30.7.2024.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.