Energia Virossa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Energia Virossa kuvaa Viron energian tuotantoa ja kulututusta. Viro on lisännyt omaa energiantuotantoaan ja vähentänyt tuontiriippuvuuden 27 %:iin vuosina 2004-2008, mutta samalla ovat hiilidioksidipäästöt kasvaneet. IEA:n mukaan ilmaston lämpenemisen hiilidioksidipäästöt olivat asukasta kohti 150 % Tanskaan verrattuna vuonna 2008.

Virossa on valtion kokoon nähden suuret öljyliuskeen esiintymät. Vuonna 2019 öljyliuske on edelleen maan ylivoimaisesti tärkein energianlähde, sähköstä noin 70%. Maan BKT:stä öljyliuske on neljä prosenttia.[1]

Energiantuotanto, tuonti ja hiilidioksidipäästöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virossa energiantuonti oli 27 % primaarienergiasta vuonna 2008. Neljän vuoden aikana 2004-2008 oman energiatuotannon määrä kasvoi 19 %.

Väestöön suhteutettuna virolaisten sähkönkulutus vuonna 2008 oli sama kuin tanskalaisten kulutus ja 39 % suomalaiseen verrattuna ja (Viro 8,5 TWh 1,34 milj. ihmistä, Tanska 35 TWh 5,49 milj. ihmistä ja Suomi 87 TWh 5,31 milj. ihmistä).

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat enemmän kuin energiankulutus verrattaessa vuotta 2008 vuoteen 2004. Hiilidioksidipäästöt olivat asukasmäärään suhteutettuna 122 % Suomen ja 150 % Tanskan päästöihin verrattuna (Viro 17, 6 Mt, Suomi 57 Mt ja Tanska 48 Mt).[2] Energiantuotatanto on selvästi Viron suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde.[1] Esimerkiksi vuonna 2016 sen osuus oli 70,4 prosenttia maan kokonaispäästöistä.[1]

Energia Virossa[3][4][5]
Väestö Prim. energia Tuotanto Tuonti Sähkö CO2-päästö
milj.as. TWh TWh TWh TWh Mt
2004 1,35 60,1 41,3 19,5 7,4 16,6
2007 1,34 65,5 51,2 17,9 8,4 18,1
2008 1,34 62,8 49,1 17,1 8,5 17,6
Kasvu -0,7 % 4,4 % 18,9 % -12,5 % 15,0 % 6,3 %
Mtoe = 11,63 TWh

Sähköntuotanto ja -kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viro on vuosikymmenten ajan ollut sähkön suhteen yliomavarainen öljyliuskevarojensa käytön ansiosta. Sähköntuotanto oli suurimmillaan Neuvosto-Viron aikana, 1980-luvun alkupuolella. 2010-luvulla tuotanto on ollut noin 11 TWh ja kulutus (sisältäen siirtohäviöt) noin 8 TWh. Tuotantoylijäämä vietiin neuvostoaikana muualle Neuvostoliittoon. 1990-luvun alussa sähköä vietiin sekä muihin Baltian maihin että Venäjälle. Venäjän-vienti päättyi vuonna 2005. Suomen-siirtoyhteyden valmistuttua vuonna 2006 alkaen sähköä ensin lähinnä vietiin Suomeen, mutta vienti kääntyi tuonniksi vuonna 2012.[6]

1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2012 2014
Nettotuotanto, TWh 1,8 10,4 17,2 15,4 7,6 9,1 11,7 10,5 11,0
Kulutus ja häviöt, TWh 1,3 3,4 6,5 8,4 6,7 7,5 8,5 8,3 8,3
Ylijäämä, TWh 0,4 7,0 10,7 7,0 0,9 1,6 3,2 2,2 2,7
josta Latviaan, TWh 5,2 3,4 0,8 1,4 0,9 1,9 6,3
josta Liettuaan, TWh -0,1 0,0 1,0 1,5 0
josta Suomeen, TWh 0 0 0 0 0 0 1,4 -1,2 -3,5
josta Venäjälle, TWh 5,5 3,6 0,2 0,2 0 0 0

Valtaosa Viron sähköntuotantokapasiteetista on öljypohjaisia polttoaineita käyttävää lämpövoimaa. Viron voimalaitosten nimellinen kapasiteetti on yhteensä 3 137 megawattia, josta tuulivoimaa on 334 MW ja vesivoimaa 5 MW. Sähköenergiasta lähes 90 prosenttia tuotetaan öljypohjaisilla polttoaineilla (10,9 TWh eli 88 % vuonna 2014).[7]

Tuotantomuoto Kapasiteetti, MW
nimellinen v. 2014
Tuotettu energia
GWh v. 2014
Lämpövoima 2 798 11 798
josta öljytuotteilla 10 823
josta maakaasulla 64
josta hiilellä 6
josta turpeesta 53
josta puulla 687
josta jätteistä/biokaasusta 141
josta muilla uusiutuvilla 24
Tuulivoima 334 604
Vesivoima 5 27
Yhteensä, brutto 3 137 12 430

Lämmöntuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron lämmöntuotannosta noin puolet (53 % vuonna 2014) tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, lähinnä puulla. Toinen puolisko tuotetaan öljypohjaisilla polttoaineilla, lähinnä öljyliuskeesta saatavilla polttoaineilla. Lämmöntuotantokapasiteettia on Virossa yhteensä 2 258 megawattia.[7]

Lämmöntuotanto
polttoaineittain
Kapasiteetti, MW
nimellinen v. 2014
Tuotettu lämpöenergia
GWh v. 2014
Öljytuotteet 1 411
Maakaasu 502
Hiili 3
Turve 111
Puu 1 495
Jätteet/biokaasu 269
Muut uusiutuvat 286
Yhteensä 2 258 4 077
  1. a b c Onko palavankiven aika ohi? Viro pyrkii hiilineutraaliksi ja joutuu vähentämään tärkeimmän energianlähteensä käyttöä Yle Uutiset. Viitattu 13.3.2020.
  2. IEA Key energy statistics 2010 (Arkistoitu – Internet Archive) raakaöljy s.11, öljytuotteet s. 21 nettoviejät s. 23, hiili ja turve s. 15 , maakaasu s. 13 sähkö s.27, 17, 19, 25, indikaattoriluvut, maakohtaiset indikaattoriluvut alkaen sivu 48
  3. IEA Key energy statistics 2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Key world energy statistics 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Statistical database: Economy − Energy − Energy consumption and production - FE03: ELECTRICITY BALANCE SHEET (Viron tilastokeskuksen energiatilasto) Tilastotietokanta (Statistical database). 3.6.2015. Tallinna: Statistics Estonia. Viitattu 10.10.2015. (viroksi), (englanniksi)
  7. a b Statistical database: Economy − Energy − Energy consumption and production - FE032: CAPACITY AND PRODUCTION OF POWER PLANTS (Viron tilastokeskuksen energiatilasto) Tilastotietokanta (Statistical database). 4.9.2015. Tallinna: Statistics Estonia. Viitattu 10.10.2015. (viroksi), (englanniksi)