Emerik Olsoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Emerik Olsoni (11. helmikuuta 1887 Kurkijoki – 20. elokuuta 1971 Falun, Ruotsi) oli suomalainen filosofian maisteri, kirjastonhoitaja, toimittaja ja kääntäjä.[1] [2]

Emerik Olsonin vanhemmat olivat kirkkoherra Carl Gustaf Olsoni ja Anna Eleonora Öhquist. Hän pääsi ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1904 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1910 ja filosofian maisteriksi 1919. Olsoni opiskeli lisäksi Uppsalan yliopistossa ruotsinkieltä ja kirjallisuutta sekä Saksassa filosofiaa, kasvatusoppia ja psykologiaa. [1][2]

Olsoni oli 1911–1912 Helsingin yliopiston kirjastossa amanuenssina ja sen jälkeen ruotsinkielen opettajana Kouvolan yhteiskoulussa 1912–1915, Itä-Karjalan kansanopiston rehtorina 1915–1916 ja kansalaisopiston ja kaupunginkirjaston johtajana Kuopiossa 1916–1919. Hän oli sitten Helsingin yliopiston kirjastossa assistenttina ja alikirjastonhoitajana vuodesta 1919 ja vuodesta 1938 vanhempana alikirjastonhoitajana aina vuoteen 1950 saakka. Olsoni toimi myös puolustusvoimain keskuskirjaston hoitajana.[1][2][3]

Olsoni toimi Iltalehden avustajana ja oli 1920-luvulla jonkin aikaa lehden päätoimittajana. Vuosina 1930–1931 hän oli Ajan Sana-lehden päätoimittajana.[2]

Olsoni oli keväällä 1949 Sveitsissä avustamassa marsalkka Mannerheimia muistelmien kirjoittamisessa. Vuodesta 1950 hän asui Ruotsissa.[3]

Emerik Olsoni oli naimisissa 1910–1940 piirustuksenopettaja Laine Wilhelmina Särmän kanssa ja vuodesta 1941 ruotsalaisen filosofian maisteri Tora Signe Emelie Hammarskiöldin kanssa.[1]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mr. Peters'in koenäytännöt Helsingissä 1908 : psykometria- ja selkeänäköisyyskokeita. Helsingin Psyykillisen tutkimusseuran julkaisemia tiedonantoja n:o 1. Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki 1910
  • Herbartianismista ja harjoitusaineitten, varsinkin piirustuksen opetuksesta oppikouluissamme, kirjoittajat E. Olsoni ja Laine. Tekijä, Kouvola 1915
  • Selonteko filosofian alkeiden opetuksesta Kouvolan suomalaisessa yhteiskoulussa 1914–1915, teoksessa Kouvolan suomalainen yhteiskoulu. Kertomus lukuvuodelta 1914–1915. Kouvola 1915
  • Suomen ja Suomea koskeva historiallinen kirjallisuus : 1913–1914. Porvoo 1915
  • Juhlapuhe Itä-Karjalan kansanopiston toveriliiton kesäjuhlassa kansanopistolla t. k. 8 p:nä. Tekijä, Sortavala 1915
  • Suomen seitsensataisvuotinen sivistystaistelu : johdannoksi Suomen Jääkärien historiaan. Kuopio 1918
  • Uskonpuhdistus 1 : Lakiuskonto - sydämenuskonto. Helsinki 1918
  • Uskonpuhdistus 2 : Reformatsioni - renessanssi. Helsinki 1919
  • Kirjastokeskus : suunnitelmat ja toimet Suomen kirjastoliikkeen keskuselimen aikaansaamiseksi. Tekijä, Helsinki 1920
  • Onko kasvatusoppi tiedettä? Helsinki 1920
  • Saksan yhtenäiskoululiike. Helsinki 1920, 1921
  • Venäjä ennen ja nyt. WSOY 1923
  • Carl Gustaf Olsoni'n haudalla 25. X. MCMXXIII. Helsinki 1924
  • Muutamia kuvia suomalaisen kirjansiteen historiaan. Helsinki 1926
  • Suomen jääkärit : elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, 1-2 osa; toimituskunta: Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen. Sotakuvia, Kuopio 1933
  • Valtakunnanvaakunamme : sen synty ja muodonvaihdokset. Tekijä, Helsinki 1933
  • Hiukan tutkijakirjastojen järjestelyperiaatteiden historiaa. Tekijä, Helsinki 1934
  • Valtion opetusmenot. Helsinki 1934
  • Pientä pakinaa kirjojen pahoinpitelystä. Helsinki 1935
  • Viini ja kulttuuri : muutamia piirteitä viininviljelyn historiasta. Helsinki 1935
  • Ratsastus. Tekijä, Helsinki 1936
  • Kirjapainotaidon vanhinta historiaa. Helsinki 1937
  • Mannerheim-suku. Sanatar, Helsinki 1937
  • Suomalaisen normaalilyseon opettajakunta 1890-luvulla. Suomalainen normaalilyseo, Helsinki 1937
  • Svinhufvud af Qvalstad-suvun sotilaat. Helsinki 1937
  • Magasineringen av böcker i Helsingfors universitetsbibliotek. Tammerfors 1938
  • Viini ja kulttuuri. Sanatar, Helsinki 1938
  • Suomi länsimaisen kulttuurin etuvartijana. Helsinki 1939
  • Suomen itsenäisyystaistelun bibliografia : Den finska självständighetskampens bibliografi, tekijät Emerik Olsoni ja Taimi Terä. Helsinki 1942

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jules Payot : Tahdon kasvattaminen, 33:sta ranskalaisesta painoksesta suomensi Emerik Olsoni. WSOY 1912, 2. painos 1916, 3. painos 1920
  • Hans Larsson : Psykologia, neljännestä painoksesta tekijän luvalla suomensi Emerik Olsoni. WSOY 1916, 2. painos 1920, 3. painos 1931
  • Hans Larsson : Tietoelämä : kasvatuspsykologiaa, alkuteoksen toisesta painoksesta suomensi Emerik Olsoni. WSOY 1917
  • Otto Anderssen : Kasvatustyön historiaa : ihmisiä ja aatteita 1 : Humanismi ja uskonpuhdistus. WSOY 1918, 2. painos 1932
  • Otto Anderssen : Kasvatustyön historiaa : ihmisiä ja aatteita 2 : Aikaisemmasta realismista filantropinismiin. WSOY 1921, 2. painos 1936
  • Otto Anderssen : Kasvatustyön historiaa : ihmisiä ja aatteita 3 : Rousseausta Fröbeliin. WSOY 1927
  • Edvard Westermarck : Moraalin synty ja kehitys 1 : Siveelliset yleiskäsitteet. WSOY 1933
  • Herman Gummerus : Aktiivisilta taisteluvuosilta. Sanatar, Helsinki 1935
  • Ruth Munck : Jääkärien mukana Saksassa. Sanatar, Helsinki 1935, 2. painos 1938, 3. painos 1939
  • Eva Mannerheim Sparre : Keittokirja herkkusuille ja tavallisille nälkäisille : 758 valmistusohjetta. Otava 1936, 2. painos 1951, 3. painos 1965, 4. painos 1990, 5. painos 1993, 6. uud. painos 1995, 7. painos 2006
  • Th. Svedlin : Vapaussota : yleiskuvaus Suomen vapaussodan kulusta. Otava 1939
  • Örnulf Tigerstedt : Kauppahuone Hackman : erään vanhan Wiipurin kauppiassuvun vaiheet 1790–1879 : 1. osa. Otava 1940
  • Carl Gustaf Emil Mannerheim : Matka Aasian halki : päiväkirja matkalta Kaspianmeri-Peking, osat 1-2. Suomen kirja, Helsinki 1940–1941
  • Frans G. Bengtsson : Orm Punainen : länsireittien merenkulkijoita : kertomus epäkristilliseltä ajalta. Otava 1942, 2. painos 1943, 3. painos 1956, 4. painos 1968, 5. painos 1982, tark. painos nimellä Orm Punainen 2006
  • Frans G. Bengtsson : Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Otava 1946, tark. painos nimellä Orm Punainen 2006
  • Gustaf Hellström : Nyörinpunojan perhe, romaani. Runot suomentanut Toivo Lyy. Otava 1945
  • Örnulf Tigerstedt : Kauppahuone Hackman : erään vanhan Wiipurin kauppiassuvun vaiheet 1790–1879 : 2. osa. Otava 1952
  • Olof Enckell : Jääkärien tarina. Otava 1956, 1980, 2005 (ruotsinkielinen alkuteos Jägarnas historia)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 29163
  2. ↑ a b c d 60-åring, Åbo Underrättelser, 11.02.1947, nro 40, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ a b Yrjö A. Jäntti (toim.): Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto, osa 15, s. 280. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1965.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Emerik_Olsoni&oldid=21935141”