Olof Enckell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olof Enckell
Henkilötiedot
Syntynyt12. maaliskuuta 1900
Kurkijoki
Kuollut11. kesäkuuta 1989 (89 vuotta)
Kauniainen
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Olof Wilhelm Toussaint Enckell (12. maaliskuuta 1900 Kurkijoki – 11. kesäkuuta 1989 Kauniainen) oli suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija. Enckell toimi Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kirjallisuuden professorina vuosina 1950–1967.[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enckell työskenteli Helsingin yliopiston kirjastossa ja Hufvudstadsbladetin toimittajana. Hän suoritti maisterintutkintonsa vuonna 1923 ja väitteli tohtoriksi 1958 toimiessaan jo professorina.[2]

Enckell oli suomenruotsalaisen modernismin tutkija. Hänen tuotantoonsa sisältyy niin romaaneja, matkakirjoja kuin tutkielmiakin. Enckellin esikoisteos oli Ett klosteräventyr, joka ilmestyi vuonna 1930. Tutkielmissaan hän käsitteli muun muassa Elmer Diktoniusta (Den unge Diktonius, 1946), Edith Södergrania (1949, 1959) ja Hagar Olssonia (Den unga Hagar Olsson, 1949). Jääkäriliikkeen vaiheita tarkasteleva Jägarnas historia (suom. Jääkärien tarina) ilmestyi 1943. Enckell harrasti nuorempana hyönteisten keräystä.[3]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enckellin vanhemmat olivat professori Karl Enckell (1853–1937) ja Vesta Charlotta Edgren (1871–1947), veljiä taas kirjailija ja taidemaalari Rabbe Enckell, taidemaalari Torger Enckell ja dipl.ins, tehtaanjohtaja Jarl Enckell. Hänen puolisonsa vuosina 1924–1930 oli kirjailija ja nukketeatteritaiteilija Monica Ehrström-Enckell, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Mona Leo.[4] Hänen toinen puolisonsa vuodesta 1933 oli Dagmar (”Daggi”) o.s. Thesleff, Wilhelm Thesleffin tytär. Näytelmäkirjailija Milja Sarkola on Olof Enckellin tyttärentytär.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ett klosteräventyr, Söderström 1930
  • Halmstacken, Söderström 1931
  • Falska trubadurer: Romantisk resa över Pyrenéerna, Söderström 1932 (Åke Claessonin kanssa)
  • Vårt hjärta, Söderström 1933
  • Guldkedjan: Vårt hjärta 2, Söderström 1934
  • Olivparadiset på banditernas ö: Romantisk resa till Korsika, Söderström 1934
  • Tre (3) månader à dato Olof Enckell: Idyll i funkis, Söderström 1935
  • De klagande vindarnas ö: Romantisk resa till Irland, Söderström 1937
  • Modern finlandssvensk prosa (i urval av Olof Enckell), Söderström 1937, 1942
  • Vakt i Öster: Vandringar i Gränskarelen, Söderström 1939
  • Den finske soldaten i 1939–1940 års krig, Stockholm 1940
  • Finland en försvarskamp (av Gylfe Svedlund, Karl-Olof Hedström, Olof Enckell, Axel Grönvik, Eirik Hornborg, Gunnar Johansson), Fritzes, Stockholm 1940
  • Krigaren och bonden: Efterskrift till "Vakt i öster", Söderström 1940
  • Rapport från ödemarken, Söderström 1942
  • Jägarnas historia, Söderström 1943
  • Det stora äventyret, Fahlcrantz & Gumælius, Stockholm 1944
  • Solnedgång, Söderström 1945
  • Den unge Diktonius, Schildt 1946
  • Finska berättare (i urval och presentation ov Olof Enckell och Mika Waltari), Holger Schildts förlag 1946 (2. painos 1954)
  • Esteticism och nietzscheanism i Edith Södergrans lyrik: Studier i finlandssvensk modernism 1, Svenska litteratursällskapet i Finland – Söderström 1949
  • Den unga Hagar Olsson: Studier i finlandssvensk modernism 2, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 324, 1949
  • Edith Södergran och den estetiska idealismen, Societas scientiarum Fennica 1959
  • Vaxdukshäftet: En studie i Edith Södergrans ungdomsdiktning, Söderström 1961
  • Gunnar Castrén: minnestal hållet vid Finska vetenskaps-societetens sammanträde den 17 april 1961, Societas scientiarum Fennica 1962
  • Finlands svenska litteratur 1: Från medeltiden till Åboromantiken (av Lars Huldén, Jarl Gallén, Olof Enckell och Erik Ekelund), Söderström & Co 1968
  • Rabbe Enckell i Borgå, 1978
  • Klostret vaknade tidigt, 1997

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rajan vartio: Jalkamatkoja Raja-Karjalassa. ((Vakt i öster, 1939) Suomentaneet Sakari Jotuni ja Irja Harmas) Otava, 1939.
  • Talonpoika ja soturi: Jälkikirjoitus teokseen "Rajan vartio". ((Krigaren och bonden, 1940.) Suomentanut Toini Havu) Otava, 1941.
  • Viesti erämaasta. ((Rapport från ödemarken, 1942.) Suomentanut Lauri Kemiläinen) Otava, 1943.
  • Jääkärien tarina. ((Jägarnas historia, 1943.) Suomentanut Emerik Olsoni) Helsinki: Otava, 2005 (1. painos 1956). ISBN 951-1-20826-8
  • Auringonlasku. ((Solnedgång, 1945.) Suomentanut Kalle Salo) Otava, 1947.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 106. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ Liukkonen, Petri – Pesonen, Ari: Rabbe Enckell, Olof Enckell. Authors’ Calendar.
  3. ↑ Selaa havaintoja | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 24.5.2023.
  4. ↑ Monica Ehrström-Enckell. Geneanet.org. Viitattu 25.4.2014.tarvitaan parempi lähde

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ekman, Michel: Sobert om ett rörigt liv. Hufvudstadsbladet, 12.5.2015, s. 28–29.
  • Enckell, Emelie: Olof Enckells liv: I centrum av en kulturepok. Helsingfors: Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-52-3558-9
  • Wrede, Johan: ”Enckell, Olof (1900–1989)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 574–575. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olof_Enckell&oldid=22823803”