Elias Malakias Rosengren
| Elias Malakias Rosengren | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. huhtikuuta 1818 Hämeenkyrö |
| Kuollut | 28. joulukuuta 1897 (79 vuotta) Ilmajoki |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Vanhemmat |
Johan Eliasson Helena Mattsdotter |
| Puoliso | Marie Louise Fredrika Karolina Björkbom |
| Ura | |
| Uskontokunta | luterilainen |
| Koulukunta | evankelisuus |
| Kirkollinen arvonimi | rovasti (1865) |
| Osa artikkelisarjaa |
| Evankelinen herätysliike |
|---|
 |
Elias Malakias Rosengren (1. huhtikuuta 1818 Hämeenkyrö – 28. joulukuuta 1897 Ilmajoki)[1] oli suomalainen pappi ja moninkertainen valtiopäivämies. Hän kuului evankeliseen herätysliikkeeseen ja oli aikanaan yksi liikkeen kantavimpia nimiä.[2]
Rosengren tuli ylioppilaaksi 1837, ja hänet vihittiin papiksi 1842. Varapastorin arvon hän sai 1855 ja rovastin arvon 1865.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rosengren toimi pappina Hattulassa, Perniössä, Viljakkalassa ja Suoniemellä. Pyhämaan kappalainen hänestä tuli 1846 ja hän astui virkaan 1848, ja Kaarinan 1855 ja astui virkaan 1857. Maskun kirkkoherraksi hän tuli 1858, Euran 1874 ja Ilmajoen 1883.[1]
Pappina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimiessaan Perniössä apupappina Rosengren päätyi jo körtti-herätyksensä alkuvaiheessa Fredrik Gabriel Hedbergin vaikutuksen alaiseksi. Rosengren vakuuttui Hedbergin saarnojen pohjalta, että tärkeintä kristitylle oli vakaumus Jumalan armosta ja syntien anteeksisaamisesta. Hän kuli yhdessä Hedbergin kanssa levittäen uutta julistusta ensin pappien piireihin ja sittemmin kansalle. Lopullisen kypsymisen hän koki ensimmäisten valtiopäivien aikaan 1863–1864.[2]
Rosengren valitiin 1883 Ilmajoen kirkkoherraksi. Häntä on kuvattu todelliseksi hengen mieheksi ja julistajaksi. Rosengrenin kautta evankelinen herätys levisi Ilmajoen seurakunnassa. Rosengreniä tultiin kuulemaan kauempaakin, entisistä Ilmajoen kappeliseurakunnista, joihin herätys levisi.[2]
Elämänsä loppuvaiheessa Rosengren sairasti eikä jaksanut juuri hoitaa saarnavirkaansa. Hän piti viimeisen saarnansa Ilmajoen kirkossa evankeliumijuhlilla vuonna 1897. Rosengren tunsi myötätuntoa yhteiskunnan vähäväkisiä kohtaan. Hän vaikutti varhaisella asteellaselvennä köyhäinkodin aikaansaamiseen.[2]
Valtiopäivämies
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rosengren oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863, 1867, 1872, 1877, 1882, 1885 ja 1888.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rosengrenin vanhemmat olivat rusthollari Johan Eliasson ja Helena Mattsdotter ja puoliso vuodesta 1846 Marie Louise Fredrika Karolina Björkbom (k. 1903). Rosengren on itse kirjoittanut kirkonarkiston kirjaan elämäkertansa.[2]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Satser, som med tillåtelse af hans högvördighet herr erke-biskopens i Finland och högvördiga domkapitlets i Åbo för rättighet att undergå pastoral-examen, 1855
