Caria (provinssi)
Caria Provincia Caria |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooma (n. 395–) |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Asiana |
Nykyinen valtio/alue | Turkki |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Afrodisias |
Caria (lat. Provincia Caria) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Kaarian alueen Vähässä-Aasiassa nykyisessä Turkissa.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carian provinssi käsitti vanhan Kaarian (lat. Caria) maakunnan ja sijaitsi Vähän-Aasian ja samalla nykyisen Turkin lounaisosassa Aigeianmeren puoleisella rannikolla. Sen pohjoispuolella sijaitsi Asian provinssi, koillispuolella Phrygia Priman provinssi (myöhempi Phrygia Pacatiana), ja itä- ja kaakkoispuolella Lycia et Pamphylian provinssi (myöhemmin erilliset Lycia ja Pamphylia).[2][4] Provinssin hallinnollinen keskus oli Afrodisias (lat. Aphrodisias).[1]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carian provinssin kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Afrodisias (Aphrodisias)
- Alabanda
- Alinda
- Antiokheia (Antiochia ad Maeandrum)
- Apollonia Salbakes (Apollonia Salbaces)
- Bargylia
- Halikarnassos (Halicarnassus)
- Herakleia Salbakes (Heraclea Salbaces)
- Iasos (Iasus)
- Kibyra (Cibyra)
- Kidrama (Cidrama) eli Kidramos (Cidramus)
- Knidos (Cnidus)
- Miletos (Miletus)
- Mylasa
- Sebastopolis eli Saleia
- Stratonikeia (Stratonicea)
- Tabai (Tabae)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carian alue oli aiemmin osa Asian provinssia. Carian provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin, jolloin Asian provinssi jaettiin useaksi provinssiksi, joista Caria oli yksi. Se esiintyy Veronan luettelossa 300-luvun alkupuolella. Provinssi kuului Asianan diokeesiin.[1]
300-luvulta lähtien provinssi oli osa Oriensin prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen Oriensin prefektuuriin ja Asianan diokeesiin. 400-luvun alun Notitia dignitatumin mukaan provinssia hallitsi praeses. Vuodesta 491 sitä hallitsi consularis.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Asia vuodesta 127 eaa. (Rooman valtaan 133 eaa.) |
Asia | Asia | (Turkin Egeanmeren puoleinen rannikko) | ||
Hellespontus | Hellespontus | (Dardanellit Aasian puolella) | |||
Lydia | Lydia | (Turkki läntinen) | |||
Caria | Caria | (Turkki lounainen) | |||
Phrygia prima | Phrygia Pacatiana | (Turkki läntinen) | |||
Phrygia secunda | Phrygia salutaris | ||||
Insulae | Insulae | (Egeanmeren saaret) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Nicholson, Oliver: ”Caria”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 291–292. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Barrington Atlas of the Greek and Roman World, s. 101–102. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis