Campania (provinssi)
Campania Provincia Campania |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia Italia suburbicaria |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Latium ja Campania) |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Capua |
Campania (lat. Provincia Campania) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti suunnilleen nykyisen Italian Latiumin ja Campanian.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Campanian provinssi käsitti Tiberis- (nyk. Tiber), Anio- (Aniene), Liris- (Garigliano), Sagrus- (Sangro), Sepeithus- (Sebeto) ja Silarus (Sillaro) -jokien välisen alueen. Sen luoteispuolella sijaitsi Tuscia et Umbria, pohjoispuolella Valeria ja Samnium, itäpuolella Apulia et Calabria ja kaakkoispuolella Lucania et Bruttium. Provinssin hallinnollinen keskus oli Capua.[1]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Campanian provinssin kaupunkeja olivat muun muassa:
- Acerrae
- Anagnia
- Antium
- Aquinum
- Ardea
- Aricia
- Atella
- Baiae
- Bovillae
- Caieta
- Calatia
- Cales
- Capua
- Casinum
- Circeji
- Cora
- Cumae
- Ferentinum
- Fregellae
- Frusino
- Lanuvium
- Lavinium
- Minturnae
- Neapolis
- Nola
- Norba
- Praeneste
- Puteoli
- Rooma (Roma)
- Signia
- Suessula
- Tarracina
- Teanum Sidinicum
- Trebula Balliensis
- Tusculum
- Velitrae
- Volturnum
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Campanian alue oli aiemmin osa Augustuksen Italian aluetta Latium et Campania (Regio I). Campanian provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin. Viimeistään se on ollut olemassa vuonna 294. Campanian provinssi kuului Italian diokeesiin. Provinssi ei esiinny Veronan luettelossa ilmeisesti virheen vuoksi.[1] Provinssia hallitsi alun perin corrector ja vuodesta 324 lähtien consularis, mutta Gratianuksen aikana (375–383) maaherran nimikkeenä oli lyhyen aikaa prokonsuli.[1]
300-luvulla provinssi kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen se oli osa Länsi-Roomaa ja kuului Italia et African prefektuuriin ja Notitia dignitatumin mukaan Italia suburbicaria diokeesiin.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Alpes Cottiae 64/65– |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | |||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. |
Italia alueet[sel 3] (7 eaa.–) |
Liguria (Regio IX) | (Liguria) | |||
Venetia et Histria (Regio X) | Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | |||
Aemilia (Regio VIII) | Aemilia et Liguria[sel 4] | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | |||
Transpadana (Regio XI) | Liguria[sel 5] | (Piemonte ja Lombardia) | ||||
Picenum (Regio V) | Flaminia et Picenum | Flaminia et Picenum annonarium | (Romagna ja Umbrian rannikko) | |||
Picenum suburbicarium | (Marche Esino-joelta Saline-joelle) | |||||
Valeria | (Latium koillinen) | |||||
Umbria (Regio VI) | Tuscia et Umbria | Tuscia et Umbria | (Umbria) | |||
Etruria (Regio VII) | (Toscana) | |||||
Latium et Campania (Regio I) | Campania | Campania | (Campania ja Latium) | |||
Samnium (Regio IV) | Samnium | Samnium | (Abruzzo ja Molise) | |||
Apulia et Calabria (Regio II) | Apulia et Calabria | Apulia et Calabria | (Puglia) | |||
Lucania et Bruttii (Regio III) | Lucania et Bruttii | Lucania et Bruttii | (Calabria ja Basilicata) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Nicholson, Oliver: ”Campania”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 285. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis