Osroene (provinssi)
Osroene Provincia Osroene |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Osroenen provinssin alue vuonna 210. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Oriens (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Syyria, Turkki |
Perustettu | n. 195–199 |
Lakkautettu | 639 (arabivalloitus) |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Edessa |
Osroene tai Osrhoene (lat. Provincia Osroene, myös Osroaena) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Mesopotamiassa nykyisten Syyrian ja Turkin alueilla. Se käsitti aiemman Osroenen kuningaskunnan alueen.[1] [2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osroenen provinssi käsitti Mesopotamian luoteisosan eli suunnilleen nykyisen Syyrian valtion koillisosan Eufrat-joen itäpuolella. Sen länsipuolella sijaitsi Euphratensiksen provinssi ja koillispuolella Mesopotamian provinssi.[1][2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Edessa.[1]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osroenen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Apameia (Apamea)
- Batnai (Batnae)
- Edessa
- Kallinikon (Callinicum)
- Karrhai (Carrhae)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osroene muodosti alun perin oman Osroenen kuningaskuntansa, jonka pääkaupunkina Edessa toimi. Rooman Osroenen provinssi perustettiin keisari Septimius Severuksen aikana, kun Rooma valloitti alueen. Provinssin perustaminen tunnetaan huonosti, ja aiemmin oli epäselvää, perustettiinko se jo Severuksen vuoden 195 sotaretken myötä vai vasta vuosien 197–199 sotaretkien jälkeen. Erään löydetyn piirtokirjoituksen mukaan Osroenen provinssi on kuitenkin ollut olemassa jo vuonna 195. Osroenen kuningashuone sai ilmeisesti pitää osan kuningaskunnastaan, erityisesti Edessan, vuoteen 212/213 saakka.[4]
Diocletianuksen uudistuksen noin vuonna 293–297 jälkeen Osroenen provinssi kuului Oriensin diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Osroenen provinssi mainitaan sekä Veronan luettelossa että Notitia dignitatumissa, joka mukaan sitä johti praeses.[1][3] Rooman jaon jälkeen provinssi oli osa Itä-Roomaa, joka kehittyi Bysantin valtakunnaksi. Provinssissa oli huomattavia sotajoukkoja, ja se oli merkittävä tukikohta vuonna 639 tapahtuneeseen arabivalloitukseen saakka.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
Mesopotamia 115–119 |
Mesopotamia 197– |
Mesopotamia | Mesopotamia | (Irak pohjoinen) | ||
Osroene 195– |
Osroene | Osroene | (Syyria Eufrat-joesta itään) | |||
Assyria 116–118 |
(Irak koillinen) | |||||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1111. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Marciak, Michał: Sophene, Gordyene, and Adiabene: Three Regna Minora of Northern Mesopotamia Between East and West, s. 389. (Impact of Empire) Brill, 2017. ISBN 9789004350724 Teoksen verkkoversio.
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis