Tripolitania (provinssi)
Tripolitania Provincia Tripolitania |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi | Africa |
Nykyinen valtio/alue | Libya, Tunisia |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Leptis Magna |
Tripolitania (myös Tripolitana, Africa Tripolitan(i)a; lat. Provincia Tripolitania) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti alueen nykyisten Libyan ja Tunisian rannikoilla.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tripolitanian provinssi sijaitsi Pohjois-Afrikassa Välimeren rannikolla ja käsitti nykyisen Tunisian rannikon eteläosan sekä Libyan rannikon länsiosan. Pohjois-eteläsuunnassa provinssi oli kapea eikä ulottunut kovin kauas sisämaan aavikolle. Provinssin luoteispuolella sijaitsivat Numidia militiana (myöhemmin Numidia) ja Byzacena, ja itäpuolella Libya superior. Provinssin hallinnollinen keskus oli Leptis Magna.[1]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tripolitanian kaupunkeja olivat muun muassa:
- Gergis
- Gigthi
- Girba
- Leptis Magna eli Lepcis Magna
- Oea
- Sabratha eli Sabrata
- Sinnipsa
- Tacape eli Tacapae
- Teuchira eli Arsinoe
- Thubactis
- Villamagna
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tripolitanian alue oli aiemmin osa Africa proconsulariksen provinssia. Tripolitanian provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin. Viimeistään provinssi on ollut olemassa vuonna 303. Tripolitania kuului African diokeesiin ja sitä hallitsi praeses. Provinssi ei esiinny Veronan luettelossa, tai sen nimi on korruptoitunut siinä muotoon ”Zeugitana”, mikä oli Africa proconsulariksen provinssin nimiä.[1]
300-luvulla provinssi kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Italia et African prefektuuriin ja African diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Africa 146–46/45 eaa. |
Africa vetus 46/45–27 eaa. |
Africa proconsularis 27 eaa.–193 jaa. |
Africa proconsularis | Proconsularis Zeugitana | Africa proconsularis | (Tunisia pohjoinen) |
Valeria Byzacena | Byzacena | (Tunisia eteläinen) | ||||
Tripolitania | Tripolitania | (Libyan länsirannikko) | ||||
Africa nova 46/45–27 eaa. |
Numidia | Numidia Cirtensis | Numidia | (Algeria koillinen) | ||
Numidia militiana | ||||||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nicholson, Oliver: ”Tripolitania”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1528. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis