Beatrice Portinari
Beatrice Portinari (oik. Bice di Folco Portinari; 1266 Firenze – 8. kesäkuuta 1290 Firenze) oli Dante Alighierin rakastettu Firenzessä. Hän esiintyy henkilönä Danten Jumalaisessa näytelmässä ja La vita nuova -teoksessa.
Portinarin elämä tunnetaan vain osittain. Hänen isänsä oli Folco di Ricovero Portinari. Dante tapasi Beatricen ensimmäisen kerran yhdeksän vuoden ikäisenä, kun Danten isä vei hänet naapurustossa asuneiden Portinarien luo vappujuhlaan. Dante ihastui välittömästi vuotta nuorempaan Beatriceen, ja tunne säilyi voimakkaana läpi koko Danten elämän, vaikka hän näki Beatricen vain harvoin. Beatrice avioitui vuonna 1287 firenzeläisen pankkiirin Simone dei Bardin kanssa mutta kuoli kolme vuotta myöhemmin, vain 24-vuotiaana.
Portinariin on viitattu myöhemminkin kirjallisuudessa ja kuvataiteissa saavuttamattoman rakkauden vertauskuvana. Muun muassa Dante Gabriel Rossetti käytti Beatricen hahmoa useissa maalauksissaan.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]